Kirjavinkki
Axa Fahler on kirjoittanut runsaan ja värikkään tarinan isänsä, isoisänsä ja hänen isänsä historiasta otsikolla VALEHTELIJA, VAKOOJA JA VALLANKUMOUKSELLINEN.

Fahler kertoo, että kirja sai alkunsa hänen tyttärensä kysymyksestä, mitä hän tietää isänsä isästä. Hän huomasi, ettei hän tiennyt juuri mitään koska ei ollut saanut lapsena tekemiinsä kysymyksiin kunnollisia vastauksia. Hänelle vaari oli täydellinen mysteeri, josta ei koskaan puhuttu mitään.

Kaiken lisäksi Fahler huomasi, että hänen isänsä oli kertonut suvun menneisyydestä suoranaisia valhetarinoita. Kun hän oli kysynyt sukunimen alkuperästä, oli isä vielä viimeisinä aikoinaankin kertonut suosikkitarinansa lyhyenlännästä kippuraviiksisestä kreivi von Fahlerista, joka oli keskiajalla Kölnin rikkain mies. Kirjoittaja kertoo, että kirja on syntynyt sarjasta onnenpotkuja. Kiitos sukulaisten sairaalloisen säästäväisyyden ja maanisen kirjoitusvimman hänen käytössään on ollut niin paljon autenttista aineistoa, että kirja oli vaarassa luiskahtaa trilogiaksi

Fahlerilla oli käytössään valokuvia, kirjeitä, päiväkirjamaisia merkintöjä ja muuta kirjallista sillisalaattia sylin täydeltä. Eikä siinä vielä kaikki, sillä hänen sukulaisensa olivat hänen mukaansa ymmärtäneet ”elää elämänsä niin värikkäästi ja historian tapahtumiin tarraten, että heidän puuhistaan on jäänyt rutkasti jälkiä arkistoihin, tietokirjoihin, sanomalehtiin ja suvun sisäiseen tarustoon.”

Kirjoittaja pääsee hyvään alkuun tietojen etsimisessä, kun hän Googlen avulla löytää geni.com-sukututkimussivustolta tiedot isosisänsä syntymästä ja hänen vanhemmistaan. Selvisi, että isoisän isä oli Juho (Jussi) Arvid Fahler, joka oli syntynyt 1896 Falerin torpassa Kankaanpään Lohikosken kylässä. Jussi Fahlerista kehittyi ahkeran opiskelun seurauksena jo nuorena sosiaalidemokraattisen puolueen intomielinen kiertävä puhuja eli agitaattori, joka sen vuoksi vangittiin jo kansalaissodan varhaisvaiheessa, vaikka hän ei kannattanutkaan aseellista vallankumousta eikä osallistunut aseelliseen toimintaan. Hän joutui kärsimään vaikeita oloja monella eri vankileirillä yhteensä noin puolitoista vuotta, kunnes hänet lopulta elokuussa 1919 armahdettiin Tammisaaren vankileiriltä ja hän palasi Kankaanpäähän. Pohjois-Satakunnassa hän jatkoi puolueuraansa lennokkaana ja suosittuna agitaattorina. Hänen tärkein tehtävänsä ensimmäisten puolentoista vuoden aikana oli elvyttää työväenyhdistysten toimintaa. 1920-luvun lopulla hän toimi yhden kauden kansanedustajanakin. Poliittinen ura kuitenkin tuhoutui lapsen tapaturmaisen kuoleman aiheuttamiin seurauksiin.

Kirjan toinen pääluku käsittelee Jussin pojan Leon elämänvaiheita. Niihin liittyy monia arvoituksia ja jopa tahallisia hämäyksiä. Tiedetään kuitenkin, että hän toimi lyhyehkön ajan vuosina 1945-46 Puna-Valpon etsivänä ja sen jälkeen mahdollisesti vakoojana. Toimeksiantajasta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. Hän näytti eläneen suurimman osan elämästään varakkaiden vaimojensa kustannuksella. Kolmas pääluku käsittelee Leon pojan ja kirjoittajan isän Mikan vaiheita, joissa riittää käänteitä ja monenlaisia tarinoita.

Kirjoittaja pohtii esi-isissään toistuvasti esiintyviä luonnehäiriöitä ja päätyy selittämään niitä ”ylisukupolvisen trauman” avulla. Tällainen trauma on ”lapsuus- ja nuoruusajan toksisista stressireaktioista johtuva geenimuunnos, joka siirtyy seuraavalle sukupolvelle”.

Lopulta kirjoittaja löytää sukulaismiehensä sukuselvityksen ansiosta niin sanotun sukunsa ”nollapisteen eli ground zeron”. Tämä löytyy Sastamalan Kiuralan kylän Ollinpojan talosta. ”Ratsusotilas Jonas Brinck kuului 1700-luvun alussa Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n henkivartiokaartiin. Hän eläköityi vuonna 1709 heti Pultavan taistelun jälkeen ja pääsi viettämään lokoisaa loppuelämäänsä Kiuralan kylään, Ollinpojan torppariksi.” Nyt kirjoittaja voi todeta, että kolmen vuoden maaninen, toisinaan mielenterveyttä raastanut projektini on ohi. ”Hautaan kreivi von Fahlerin Ollinpojan pihaan.”

Hänen sukunsa eri sukupolvia yhdistävä uskomus on hänen mukaansa: ”Yksi hyvä tarina on sata kertaa parempi kuin tuhat puisevaa faktaa.”

Axa Fahler: Valehtelija, Vakooja, Vallankumouksellinen. Sukuni salaisuuksien jäljillä. Atena 2024. 440 s. + kuvaliite.

Kirjoittaja: Jorma Lappalainen