Arkistot kuukauden mukaan: heinäkuu 2024

Lähetyssaarnaaja Järvinen, Nopan torpan poika

Tutkiessani Hämeenkyrön Kalkunmäen kylän Nopan torpan poikana syntyneen Taavetin vaiheita tuli vastaani Viljakkalassa Karhen kylässä Kalliokorven talon omistajaksi rippikirjaan merkitty lähetyssaarnaaja J. V. Järvinen. Nopan poika Taavetti omisti Kalliokorven talon, mutta vasta myöhemmin lainhuutojen perusteella ja rippikirjojen mukaan aikaisemminkin. Talonomistaja Järvisen ammatti lähetyssaarnaaja kiinnosti sen verran, että ryhdyin tutkimaan asiaa.

Viljakkalan rippikirjassa miehestä ei ollut muuta tietoa kuin nimi. Huomasin, että edellä mainitulla Taavetilla oli veli Juho Vilhelm. Olisiko hän voinut olla J. V. Järvinen? Olihan veli Taavettikin ottanut sukunimen Järvinen. Lainhuutokortistosta Kalliokorven lainhuudoista vuosilta 1912-13 löytyivät lähetyssaarnaajan etunimet Juho Vilho. Juho Vilhelm syntyi 23.10.1872 Hämeenkyrössä Kalkunmäen kylän Nopan torpassa Taavetti Jeremias Nikodemus Juhonpojan (1835-1928) ja vaimonsa Anna Loviisa Taavetintyttären (1837-1913) kuudentena lapsena. Isä Taavetti oli Ala-Keskisen talon poika ja äiti Anna Ojanperän torpan tytär. Juho Vilhelm käväisi renkinä Jalaskoskella ja oli sen jälkeen itsellinen. Hän muutti kesällä 1894 Helsinkiin, jossa hänet on muuttaneiden luetteloon merkitty työmieheksi.

Helsingin ajalta ei vielä ole rippikirjoja netissä, mutta tarina jatkuu. Hän saapui Helsingistä Haapavedelle joulukuussa 1908. Ammatiksi on merkitty lähetyssaarnaaja. Lähetyssaarnaaja Juho Vilho Järvinen avioitui 22.7.1909 Hildur Nathalia Castrénin kanssa. Hildurin vanhemmat olivat vanhempi komissioonimaanmittari Jonas Christian Castrén (1840-1902) ja Gunda Nathalia Ottelin (1840-1892). Hildurin kaksi sisarta kuolivat pieninä ja veljestä tuli piirieläinlääkäri. Juho Vilhon ja Hildurin vihkitieto löytyy Haapaveden vihittyjen luettelosta, mutta lehtitiedon mukaan pari vihittiin Oulussa.

Neiti Hildur Nathalia Castrén ja lähetyssaarnaaja Juho Wilho Järwinen vihittiin 22.7.1909 Oulussa (Kotimaa 9.8.1909).

Hildur oli syntynyt 20.10.1869 Sotkamossa, josta muutti perheensä kanssa Haapavedelle alkuvuodesta 1873. Hän asui isänsä ja veljensä kanssa Oulussa vuosina 1896-1900, mutta palasi sen jälkeen Haapavedelle. Valitettavasti Haapaveden kirkonkirjoja on tuhoutunut tulipalossa. Lapsia Järvisen pariskunnalla ei ollut. Kasvattina vuosina 1910-12 heillä oli Juho Vilhon vanhimman (aikuiseksi eläneen) veljen poika Kalle Kallenpoika Valkila. Hildur Järvinen kuoli 27.5.1921 Haapavedellä ja kuolinsyyksi on haudattujen luetteloon merkitty anemia. Sanomalehdistä löytyy useita muistokirjoituksia ja artikkeli hautajaisista.

Hildur Järvisen kuolinilmoitus (Helsingin Sanomat 19.6.1921)

Juho Vilho Järvisen lähetyssaarnaajaura alkoi aueta itselleni, kun löysin alla olevan lehti-ilmoituksen Oulun ilmoituslehdestä vuodelta 1903. Yläotsikkona palstalla on Muualta Kotimaasta, joten lähetyskoulun suorittaminen täällä ei viittaa Ouluun. Paikaksi selvisi jatkotutkimuksissa Helsinki

Lähetyssarnaaja Wilho Järwinen Ruotsiin 1903 (Oulun ilmoituslehti 14.8.1903)
Juho Wilho Järwinen oppillaksi lähetyskouluun 1896 (Uusimaa 19.10.1896)

Wilho Järwinen oli siis suorittanut Suomen Lähetysseuran lähetyskoulun 6-vuotisen kurssin ja valmistunut lähetyssaarnaajaksi. Ensimmäinen työpaikka löytyi Pohjois-Ruotsista Ewangeliska Fosterlandsstiftelse -nimisen yhdistyksen lähettinä suomalaisten keskuudessa. Suomen Lähetysseuran lähetyskouluun oppilaaksi hänet oli hyväksytty vuonna 1896. Vuodelta 1899 löytyy kuva Suomen lähetysseuran oppilaista ja opettajista. J. W. Järvinen on seisomassa takarivissä toinen oikealta.

Lähetyskoulun oppilaat ja opettajia 1899 (Finna – Suomen Lähetysseura ry:n kuvakokoelma, kuvaaja Jacob Ljungqvist)

Suomen lähetysseura ry perustettiin vuonna 1859. Lähetyskoulussa opetus alkoi vuonna 1862. Joulukuulta 1897 löytyy Aamulehdestä artikkeli Suomen lähetysseuran ylimääräisetä kokouksesta, jossa todetaan seuraavaa: ”Lähetyskoulussa tulewat oppilaat saavat asunnon ja ylläpidon sekä muut tarpeet joko ilmaiseksi tai johtokunnan määräämää maksua wastaan.” Lähetyskouluun oli paljon pyrkijöitä. Osaa oppilaista ryhdyttiin kouluttamaan sisälähetystyöhön. Kotimaassa tehtävää työtä kutsutaan sisälähetykseksi. Sanomalehdestä Suupohjan Kaiku löytyy 5.9.1901 artikkeli Sisälähetyssaarnaajain valvomisesta, jossa komitea mainitsi seuraavaa: ”Kirkkomme tarvitsee kahdenlaisia diakoneja: a) aiwan käytännöllisen kurssin läpikäyneitä, joiden tehtäwät wastaisiwat diakonissain tehtäwiä, b) ja pitemmän suureksi osaksi teoreettisen kurssin läpikäyneitä, jotka ottaisiwat osaa saarna- ja sielunhoitotoimeen, papiston ja tuomiokapitulien walwonnan alla.”

Sanomalehdistä löytyvien ilmoitusten perusteella Vilho Järvinen toimi sisälähetyksen parissa lähetyssaarnajana. Leskeksi jäätyäänkin hän kiersi Suomea puhumassa ja saarnaamassa joko yksin, pappien rinnalla tai toisen lähetyssaarnaajan parina. Kuriositeettina mainittakoon, että torstaina 24.9.1925 Lähetyksen ompeluseurassa Pyynikillä puhui lähetyssaarnaaja Vilho Järvinen.

Juho Vilho Järvinen kuoli 19.3.1945 ja hänet on haudattu Haapavedelle. Haapaveden haudattujen luettelosta häntä ei löydy.

Lähetyssaarnaaja J. V. Järvinen omisti Kalliokorven talon Karhen kylässä Viljakkalassa (lainhuudot 1912-13). Kalliokorpi siirtyi veli Taavetti Kalliokorven e. Järvisen e. Nopan omistukseen (lainhuudot 1924-25). Haapaveden rippikirjan mukaan Juho Vilho Järvinen omisti Haapavedellä Niemen kylässä Linnaisten talon.

Lähteet:
Hämeenkyrön, Helsingin ja Haapaveden kirkonkirjat digitaalisina, SSHY
Lainhuutokortisto digitaalisena, Kansallisarkisto Turun toimipiste
Vanhat sanomalehdet digitaalisina, Kansalliskirjasto
Wikipedia

Finna