Filip (Filippus) Saalasti s. 6.6.1866 Suomenniemellä, k. 5.4.1918 Tampereella

agrologi, meijerikoulun johtaja, maanviljelyskonsulentti, opettaja, maanviljelijä, Tampereen kaupunginagronomi, kansanedustaja, Maalaisliiton keskushallinnon jäsen, Maalaisliiton puheenjohtaja

Vuonna 1912 Tampereella paljastui Pohjoismaiden suurin kavallus, jonka yhtenä seurauksena oli Hatanpään kartanon myynti Tampereen kaupungille. Kaupungista tuli yksi Suomen suurimmista viljelysmaan omistajista. Kesällä 1915 kaupunki palkkasi kaupunginagronomin eli tilanhoitajan. Tehtävään valittiin Filip Saalasti. Hän oli tuolloin Maalaisliiton varapuheenjohtaja ja istuva kansanedustaja Oulun läänin eteläisestä vaalipiiristä (kansanedustajana 1910–1917). Saalasti asettui asumaan perheineen (vaimo ja kuusi lasta) Tampereelle.

Saalasti hoiti Hatanpään tilaa sekä toiminnallisesti että taloudellisesti hyvin. Hän saarnasi maauskoa periaatteella ”jokaiselle maata viljeltäväksi”. Hän muun muassa edisti kasvitarhapalstojen jakoa kaupunkilaisille. Saalasti kuului Tampereen (myöhemmin Hatanpää) siirtolapuutarhayhdistyksen hoitokuntaan. Siirtolapuutarhatoiminnalla haluttiin edistää kaupunkilaisten omavaraista elintarviketuotantoa. Sillä nähtiin olevan kansan terveyttä ja siveellisyyttä edistävä vaikutus. Saalasti toimi myös perustetun maataloustuottajain MTK-Pohjois-Hämeen johtokunnassa varajäsenenä.

Maalaisliiton puheenjohtajaksi kaupunginagronomi Filip Saalasti valittiin 12.4.1917. Hän ei asettunut ehdolle syksyn 1917 eduskuntavaaleissa, mutta kirjoitti pienviljelijöihin ja torppareihin vedonneen vaaliohjelman. Maalaisliiton vaalivoitto vaikutti oleellisesti siihen, että sosialidemokraattinen puolue menetti yksinkertaisen enemmistönsä eduskunnassa.

Porvareihin luettu Saalasti ja Hatanpään tila joutuivat vuoden 1917 lopulla ja vuoden 1918 alussa Tampereen kapinallisten viha- ja ryöstötoimien kohteeksi. Punakaartin vallankumousoikeuteen tuomiolle joutunut Saalasti pääsi vapaaksi hoitamaan tilaa, vaikka uhkaukset häntä kohtaan olivat kovia, kuten: ”Antakaa sille saatanalle lyijyä otsaan.”

Valkoisen armeijan hyökätessä punakaartien hallitsemaan kaupunkiin joutui Hatanpään kartano taistelualueeksi. Saalasti kirjoitti päiväkirjassaan maaliskuun lopun 1918 vapaussodan tapahtumista muun muassa, että hänen perheensä lähti pakoon Hatanpään piharakennuksiin yhden tykinammuksen osuessa heidän kotiinsa. Punaisten tykistön ampumia osumia tuli myös puutarhurin asuntoon, konttorirakennukseen ja muonamiesrakennukseen. Kartanon alueella Idmanin huvilassa sijaitsi myös Punaisen Ristin sotasairaala, missä hoidettiin niin punaisia kuin valkoisia.

Tampereen kaupungin terveyshoitolautakunnan kertomus vuodelta 1918 kertoo, miten Hatanpään alue joutui eristyksiin kaupungista taistelujen yltyessä: ”Agronomi Saalasti, joka reippaudellaan, intomielisyydellään ja leikillisyydellään virkisti suuresti ympäristöään, koetti parhaansa mukaan avustaa piiritysjoukkoja, tähystellen kaukoputkella konttorirakennuksen ullakolta punaisten asemia ja antaen tarpeellisia tietoja, valvoen monta yötä ja vilustutti itsensä. Keuhkokuumetta, joka seurasi, ei hän jaksanut kestää, vaan kuoli 5.4. viereisessä Punaisen Ristin sairaalassa.”

Saalasti haudattiin Pohjois-Pohjanmaalle Limingan Rantakylän hautausmaalle 20.4.1918. Hautamuistomerkissä lukee ”Ystäviltä ja aatetovereilta”. Muistomerkin paljastustilaisuudessa Kyösti Kallio luonnehti Saalastia mallikelpoiseksi, levolliseksi, harkitsevaksi, mutta myös leikkisäksi mieheksi.

Filip Saalasti ja Kyösti Kallio olivat hyviä ystäviä. Saalastin poika Teuvo meni naimisiin Kallion tyttären Kertun kanssa vuonna 1936. Kerttu Saalasti toimi pitkään maalaisliitto-keskustapuolueen kansanedustajana. 1950-luvulla hän toimi opetusministerinä kahdessa hallituksessa.

Saalasti oli Suomessa ainoa vuonna 1918 kuollut puoluejohtaja

Filip Saalasti oli ainoa puoluejohtaja, joka menetti henkensä sodan seurauksena vuosien 1917–1918 aikana itsenäisyytensä aamunkoitossa kamppailleessa Suomessa.  Maalaisliitto oli tuolloin kolmanneksi suurin eduskuntapuolue 26 kansanedustajalla.

Muut eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat SDP:n Kullervo Manner (92 kansanedustajaa), Suomalaisen puolueen Ernst Nevanlinna (32 kansanedustajaa), Nuorsuomalaisen puolueen keskustoimikunnan puheenjohtaja Eero Erkko (24 kansanedustajaa), RKP:n Eric von Rettig (21 kansanedustajaa) ja vain vuosina 1917–1918 toimineen Kansanpuolueen, jota kutsuttiin myös maalaisten kansanpuolueeksi, puolueneuvoston puheenjohtajina toimineet Juho Kaskinen ja K.N. Rantakari (5 kansanedustajaa).

SDP:n puheenjohtaja Kullervo Manner oli punaisen Suomen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan puheenjohtaja, eräänlainen punaisten pääministeri. Hän toimi myöhemmin myös punakaartin ylipäällikkönä. Vuonna 1917 Manner oli toiminut eduskunnan puhemiehenä. Nuorsuomalaisten puheenjohtaja Eero Erkko, joka oli Helsingin Sanomien päätoimittaja, oli talvella 1918 punaisten vankina Katajanokan vankilassa Helsingissä.      

Muistolaatta Hatanpäälle

Maaseudun Sivistysliiton Tampereen opinto- ja kulttuuriyhdistys teki 2010-luvun loppupuolella Tampereen kaupungille esityksen Filip Saalastin muistolaatan hankkimisesta ja julkiselle paikalle asettamisesta. Kaupunki tilasi laatan kuvanveistäjä Matti Kalkamolta. Laatan sijoituspaikaksi valikoitui Hatanpään kartanon vanha navettarakennus. Rakennuksen muuttaminen ja kunnostaminen päiväkodiksi valmistuu tänä kesänä.

Tampereen kaupunginagronomi Filip Saalastin muistolaatta sijoitetaan näkyvälle paikalle entisen navettarakennuksen ulkoseinään.  Filip Saalastin muistolaatan paljastus Hatanpäällä on 19.8. kutsutilaisuutena.

Jouni Koskela on tutkinut Filip Saalastin elämänvaiheita Tampereella. Hän oli muistolaatta-aloitteen tekijä.

Kirjoittaja Jouni Koskela