Isoäitini neljä sisarusta lähti Kuortaneelta Amerikkaan 1900-luvun taitteessa. Ensimmäisenä lähti perheen esikoinen Juha Yli-Mäyry 19-vuotiaana vuonna 1896. Perässä seurasivat veljet Jaakko  ja Kustaa, myöhemmin myös sisar Senja. Perheemme ei ollut kuullut näistä Amerikkaan menneistä mitään vuosikymmeniin. Heidän 1900-luvun alussa lähettämänsä New Yorkin valokuvaustudioissa otetut komeat kuvat kiehtoivat mieltäni vuosikausia, ja yritin etsiä tietoa heidän kohtaloistaan. Vasta pari vuotta sitten aukesivat Amerikan tiedostojen lukot minulle.

Kuortaneella Amerikan kuume iski toden teolla 1900-luvun lopulla. Nuoremmille sisarille oltiin yleensä kitsaita antamaan perintöä, ja monelle tuli lähtö muualle elantoa etsimään. Yli-Mäyryn sisaruksista lähtijät olivat kuitenkin kaikki vanhimmat. Muita syitä lähtemiseen olivat 1800-luvun lopun väestönkasvu, seikkailunhalu ja rikastumisen toivo. Vuosina 1860-1890 Kuortaneen väkiluku kasvoi noin 70 prosenttia. (Ylitalo s. 174, 181)

Amerikan tiedostojen ratkaiseva vihje löytyi Find a Grave -tietokannasta: “Family moved from Crystal Falls. They may be using the name Jacobson”. Eli ei ihme, että en ollut löytänyt juuri mitään nimillä Yli-Mäyry, Ylimayry tai edes Mayry, koska heidän sukunimensä oli vaihtunut ilmeisesti jo Ellis Islandin siirtolaisten tarkastuksessa. Nimi Yli-Mäyry saattoi olla liian vaikea maahanmuuttokirjureille. Toki sisarusten isän nimi oli Jaakko, siitä tulee uusi sukunimi. Vanhimman pojan Juhan nimi muutettiin Abrahamsoniksi.

Juha Jaakonpoika Yli-Mäyry

Meillä oli sukupuussamme kerättynä isältäni saatua perimätietoa näistä Amerikkaan lähteneistä sisaruksista ja olihan meillä yksi kirjekin n. vuodelta 1914, Juha Yli-Mäyryltä osoitettu isoäidilleni Marialle. Kuvakortissa on Juhan perhe, vaimo ja kaksi lasta ja kortin takana kirjoitus: 
”Rakas suoverini Mari Kiitos kirjeestäsi jonka sain isoäitin kirjeessä joka oli hauskaa Minulle että ajattelet Minua niin Minä olen täällä aivan kuin orpo Lasteni Kans niin tuntuu niin Hauskallen kun Kuulee jotain omaisista ja Meibal Lähettää silkkinauhan Siviälle ja Einari lähettää paljon terveisiä Mari tätille ja Koko perheelle ja olkaa samoin myös tervehritty Minulta ja Meibalilta Jääkää Herran Haltuun
Rustaa suoverisi Jussi” 

Juhan sukuhaara onkin ainoa, joka on vielä selvittämättä tämän päivän tasalle. Suomen sukututkimusseuran Sukuhaun siirtolaisuus-haku on mainio lähtökohta siirtolaisten etsimiselle: sen aineistoista löytyy mm. Raija Heiskalan laatima nimiluettelo: Kuortaneen papinkirjoja passia varten 1891-1900. Sieltä bongaan nimen Juha Jaakonpoika Yli-Mäyry synt. 10.1.1877, papintodistus saatu 16.2.1896. Seuraavaksi Statue of Liberty and Ellis Island -tietokannasta selviää, että Juha saapui New Yorkiin maaliskuun 7. päivä 1896 Lucania-nimisellä laivalla, määränpää oli New York. Voin mielessäni kuvitella Juhan hämmästyksen hänen saapuessaan pieneltä paikkakunnalta New Yorkin vilinään! Samalla laivalla oli muitakin kuortanelaisia, joiden kohde oli New York, ehkä oli lähdetty yksissä tuumin?

Seuraava tieto on Ancestrystä, New York, Extracted marriage index, 1866-1937. En ole maksanut myöskään tämän tietokannan käytöstä (kirjautunut olen), joten alkuperäisdokumenttia en näe. Johan Ylimayry menee naimisiin Manhattanilla Lusi Ekoluoman kanssa, vihkimispäivä on 8. huhtikuuta 1899. Juhan sukunimi on näköjään vielä Yli-Mäyry. Tähän juuttui etsintä vuosikausiksi, koska nimi vaihtui Abrahamsoniksi (nimi oli myös muodoissa Abrahms, Abrahams). Myöhemmissä dokumenteissa vaimon sukunimi on Anttila. Myös etunimi vaihtelee dokumenteittain: Elis, Elisabet, Lucy, Louisa jne. Liisa oli syntynyt Alahärmässä 1873 ja ilmeisesti saapunut Amerikkaan 21.5.1895. Hän työskenteli pesulassa. Myöhemmin löysin vielä Merimieslähetysaseman seurakunnan tiedoista ‎‎‎(Brooklynin seurakunta)‎‎‎ alkuperäisdokumenttina vihkimismerkinnän Johan Ylimäyry, Liisi Ekoluoma. Kansalliskirjasto on digitoinut Merimieslähetysaseman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Aineisto löytyy myös Digihakemiston kautta.

Esko Tommolan kirjassa “Uuden maan rakentajat” sanotaan seuraavaa (s. 112):  Enemmistö suomalaissiirtolaisista on jossain vaiheessa asunut joko Harlemissa tai Brooklynin Finntownissa. Harlemissa oli suomalaisten määrä enimmillään 1920-30-luvuilla, kun Finntown eli suuruutensa päiviä myöhemmin. Brooklynista sanotaan (s. 120-121):  Suomalaiset löysivät vielä luonnontilassa olleen nummen irlantilaisten rakentaman Sunset-puiston tuntumasta. Finntownin ensimmäiset asukkaat olivat maihin jääneitä merimiehiä, karpentereita ja räätäleitä.

Juha asui perheineen ensin Brooklynissa, vuodesta 1900 lähtien Harlemissa. Suomalaisten itselleen valitsema osa Harlemia oli täysin valkoinen, 120.-130. katujen väli, 5. avenuen ja Madison avenuen tuntuma ‎‎‎‎(Tommola s. 113-114)‎‎‎‎.

Jaakko Einari Yli-Mäyry

Hyppäys seuraavaksi vanhimpaan veljeen Jaakko Einariin (kutsumanimi Einari), syntynyt 1881. Hän saa papintodistuksen passin hankkimista varten 11.12.1899 ja  saapuu New Yorkiin 17. tammikuuta 1900 Oceanic-laivalla. Hän on vain 18-vuotias. Dokumentissa on myös tieto, että Einari menee veljen Juhan luokse, jonka osoite on 210 East 127. Street. Siirtolaisuusinstituutin sivulta löytyy, että Jaakko Einari lähti Suomesta 30.12. En ole instituutin jäsen, joten tietoja sieltä saan minimaalisesti. Nämä tiedot löytyivät Yli-Mäyry-haulla. Find a Grave -tietokannasta löydän nimen Eino Jacob Ylimayry, lapsen, joka kuoli 12 päivän ikäisenä vuonna 1904 Crystal Fallsissa Michiganissa, isä on  “Einar Jakobson Yli-Mäyry, b. 24 Nov 1881 in Kuortane, Finland” (syntymäpäivässä on virhe).
“Mother Maria Kangas, b. 3 Dec 1881 in Kuortane, Finland.
Brother Johan Arvid, b. 7 Sept 1905 in Crystal Falls.”
Family moved from Crystal Falls. They may be using the surname Jacobson.”

Ancestrysta löysin myös vihkimisajankohdan Jacobson-haulla: toukokuu 1903, paikka Crystal Falls. Onnistuin saamaan jopa alkuperäisdokumentin näkyviin, luettelon vihkimisistä: Return of marriages in the county of Iron A.D. 1903. Sieltä selviävät myös Jaakon ja Marian isät ja äidit. Marian isä on Jaakko Kangas, äiti Annie Konska (?). Kuortaneelta ei löydy syntyneiden luettelosta Mariaa. Hiskistä löytyi pienellä etsiskelyllä 2.12.1881 Kaustisilla syntynyt Maria, jonka isä on Jaakko Pajukangas, äiti Anna Känsäkoski. Tässä on todennäköisesti Marian perhe. Kaustisen rippikirjassa 1900-1910 lukee Marian kohdalla Am. 10/4 01 (=Amerikkaan). Melkein kaikissa tapauksissa puolisot oli otettu Amerikan suomalaisyhdyskunnasta, usein myös seuraavassa sukupolvessa.

Kustaa Yli-Mäyry

Vuonna 1905 lähtee kolmaskin veli, Kustaa  (synt. 1884) Amerikkaan. Hän saapuu New Yorkiin S.S. Philadelphialla tammikuussa, päämääränään Crystal Falls, “where his brother Einar Jacobson resides”. Ennen kuin sain selville tämän nimen muutoksen, seurailin pitkään erästä toista Amerikkaan mennyttä Kustaa Mäyryä, joka sitten osoittautui Kustaa Ala-Mäyryksi! Perimätietona tiedettiin, että Kustaalla olisi poika Reino. Kun googlailin Reino Jacobsonia, löysin muistokirjoituksen (obituary) Reino Jacobsonista (1916-2012), kuvan kanssa. Näitä hyödyllisiä muistokirjoituksia olen löytänyt muitakin. Muistokirjoituksessa oli melko tarkat tiedot myös lapsista ja näiden jälkeläisistä. Otin sähköpostitse yhteyttä Reinon pojantyttäreen ja hän välitti sen Reinon pojalle, joka vastasi minulle.

Nyt me pikkuserkut olemme olleet sähköpostitse yhteydessä ja vaihdelleet valokuvia. On ollut mukava kuulla esim., että “life has been good to us”. Pikkuserkku osasi jonkin verran kertoa suvun historiasta: “Gust and his sister Senia moved to Crystal Falls, MI and both lived out their lives in that community.” Kustaa tapasi Vöyrillä syntyneen Anna Matilda Tammelin Niemen. Anna oli leski, jonka mies oli kuollut Amerikassa kaivosonnettomuudessa. Anna löytyi Genistä, ja sain varmistuksen myös henkilöltä, joka on Annan edellisen miehen sukulainen, ja löytyihän Anna kirkonkirjoista kastettujen luettelostakin.

FamilySearch on erinomainen tietokanta Amerikan serkkujen tutkimiseen, sieltä saa myös alkuperäisiä dokumentteja. Koska niinkin yleisellä sukunimellä kuin Jacobson saa satoja tuloksia, olen tehnyt rajauksia esim. kohdistaen johonkin tiettyyn kokoelmaan. USA:ssa on tehty väestölaskentoja (United states federal census) joka kymmenes vuosi, niitä seuraamalla pääsee jopa vuoteen 1950. Niistä selviää mm. ammatti. On myös kokoelma New York state census 1800-luvun puolivälistä vuoteen 1925. Kustaa muutti Crystal Fallsiin kaivostyöläiseksi. Vuoden 1930 väestönlaskennassa Kustaa on ammatiltaan maanviljelijä Crystal Fallsissa. Perheessä on vaimo Matilda Jacobson, tytärpuoli Catherine 19 v. ja poika Reino 14 v., myös Catherinen alle vuoden ikäinen poika. Tiedostoissa saattaa olla myös virheitä. Esim. tässä vaimo olisi 25-vuotias, vaikka on 45-vuotias.

Vielä Jaakko Einarista

Amerikan pikkuserkulta saimme myös yhteystiedot toiseen pikkuserkkuun, joka asuu Kanadassa. Hänen isoisänsä oli Jaakko Einari. Kanadasta avautui uusi sukuhaara!  Tämä pikkuserkku on käynytkin Suomessa ja opiskellut suomen kieltä. Hän kertoi, että Einari oli ensin kaivostyöläisenä Crystal Fallsissa. Vaimo Maria oli työssä siinä asuntolassa, jossa Einari asui. Naimisiin mentyään pari muutti pariksi vuodeksi Kuubaan puutarha-alalle, sitten takaisin kaivostyöläiseksi, ensin Bisbeehin Arizonaan. Sieltä he muuttivat Helperin lähelle Utahiin. Siellä ollessaan he tapasivat toisen perheen Suomesta, Pasanen nimeltään, ja molemmat perheet päättivät muuttaa Kanadaan. Silloin oli Kanadassa voimassa ns. homestead act: laki myönsi hakijalle n. 65 hehtaaria maata ilmaiseksi, ainoa kustannus oli 10 dollarin hallintomaksu. Laissa oli tietysti ehtoja: esim. maata täytyi viljellä n. 16 hehtaarin edestä ja talo täytyi rakentaa kolmen vuoden kuluessa.  Niinpä he matkustivat junalla Kanadaan ja saapuivat Edmontoniin keväällä 1912. Saatuaan maapalstan he rakensivat talon. Jaakko Einarilla ja Marialla oli kaksi lasta.  Myöhemmin Einarin ja Marian poika meni naimisiin Pasasten perheen tyttären kanssa. Aikamoisia pioneereja he olivat!

Ehkä suurin yllätys oli se, että Kanadan pikkuserkku ja hänen sisarensa olivat koko ajan olleet Suomeen yhteydessä, pikkuserkkuuni Laihialla. Hän on Yli-Mäyryn sisarussarjan nuorimman lapsen lapsenlapsi. Paljon olisi asioita selvinnyt yhdellä puhelinsoitolla!  Toki tiesin tästä pikkuserkusta, mutta en ollut koskaan tavannut. Yli-Mäyryn lapsia oli yhteensä kymmenen, kaksi kuoli pienenä, isoäitini Maria oli toinen perheen keskimmäisinä syntyneistä kaksosista. Yli-Mäyryjen perheet Suomessa olivat yleensä isoja, nämä Amerikan perheet huomattavasti pienempiä.

Senja Yli-Mäyry

Entä sitten Senja-sisar? Perimätietona tiedettiin, että Senjalla on tytär Miriam ja kuvakin meillä oli tästä tyttärestä. Isäni jäämistöstä löysin vanhan mustan osoitekirjan, jossa luki: Mrs Senja Paakkola Rtl Box 714 Crystal Falls Michigan. Eli myös Senja oli asettunut Crystal Fallsiin. Senja  oli syntynyt v. 1892 ja lähti Amerikkaan toukokuussa 1912 Lusitania-laivalla. Laiva torpedoitiin kolme vuotta myöhemmin matkalla Amerikasta Englantiin. MyHeritage-tietokannassa oli Senja Susanna Kuivila born Yli-Mäyry, sieltä sain ainakin sukunimen. Find a Grave -tietokannasta löysin Senja Paakola Kuivilan haudan. Onnistuin myös löytämään FamilySearchin kautta vihkimisdokumentin vuodelta 1914. Senjan (ensimmäinen) mies on Aleksander Kuivila, kaivosmies, ja Senjan ammatti tuolloin on piika tai palvelijatar (maid). Aleksander on kotoisin Lappajärveltä ja tullut USA:aan toukokuussa 1911. Isäni tiesi, että Senjan mies oli myös kalastaja ja omisti suuren veneen Michiganilla. Kuvakin meillä on tästä veneestä. Google-haulla löytyi  heidän tyttärensä Miriamin muistokirjoitus ja nyt on tiedossa pikkuserkut lapsineen hänenkin puoleltaan. Senja oli ilmeisesti sodan jälkeen käynytkin miehineen Suomessa ja Kuortaneella, ja isämme oli hänet tavannut. Mies oli kuitenkin uusi mies, Jaakko Paakkola.

Juuri Senja oli ollut kirjeitse yhteydessä Suomeen sisareensa Tyyneen aina kuolemaansa asti, ja sen jälkeen serkut olivat pitäneet yhteyttä.

Vielä Juhasta

Vanhin veli Juha Yli-Mäyry myöh. Abrahamson asettui loppuiäkseen New Yorkiin. Eri vuosikymmenien census-tietojen mukaan hän oli puuseppänä satamassa ja poika John Einar synt. 1900 jatkoi isänsä ammattia rakennuksilla. Juha kuolee jo ennen vuotta 1920, koska tammikuussa 1920 vaimo Lucy on jo leskenä. Mahdollinen kuolinsyy on espanjantauti, joka riehui Amerikassakin silloin.

Pystyin seuraamaan John Einarin jälkiä aina kuolemaan asti 1964. Vaimo oli Lena, syntynyt Suomessa v. 1898 ja tullut USA:aan 1916, oli ainakin yksi tytär Mabelle D. John Einarin kuolintieto löytyi kätevästi FamilySearchin kautta SSDI-haulla. SSDI on tietokanta ihmisistä, joiden kuolemasta ilmoitettiin sosiaaliturvaviranomaiselle noin vuodesta 1962 alkaen.  SSDI-luetteloon  on merkitty myös syntymäaika. Tähän kuolintietoon Juha Yli-Mäyryn jälkeläisten jäljet päättyivät.

Enpä olisi kaikkia näitä tiedonlähteitä löytänyt ilman lähdevinkkejä, erityisesti täytyy mainita Suomen sukututkimusseuran hakemisto: siirtolaisuus. Käytin muina lähteinä esim. HisKi-tietokantaa ja SSHY:n digitoituja syntyneiden luetteloita.

Painetut lähteet:
Tommola, Esko: Uuden maan rakentajat: New Yorkin suomalaisten tarina. Helsinki: Otava, 1989
Ylitalo, Teppo, Riukulehto Sulevi, Mäntylä Jaakko: Nokiottat: Kuortane ja kuortanelaiset 1860-1960. Kuortane: Kuortaneen kunta, 2021

Kirjoittaja Kaija Ranta-Puska