Aihearkisto: Nordlund

Sosiaalista mediaa 160 vuotta sitten

Ensimmäinen osa Vankileirien kautta Tampereen johtoon julkaistiin 20.6.2020.

Tampereen ensimmäinen kaupunginjohtaja Kaarle Nordlund syntyi Nakkilassa 24.1.1889.  Hänen vanhempansa olivat Adam Filemon Nordlund ja Amanda Josefiina Carlstedt. Tässä jutussa kerron isä Adam Filemonin vaiheista.

Adam Filemon syntyi 8.3.1831 Ketolan torpassa Nakkilan Leistilässä.  Hänen vanhempansa olivat torppari Juho Iisakinpoika Ketola (s. 20.9.1788 Nakkila, k. 11.12.1852 Nakkila) ja Anna Mikontytär Uotimäki (s. 17.9.1796 Kiukainen, k. 3.1.1848 Nakkila). Perheeseen syntyi seitsemän lasta, joista yksi kuoli lapsena.

Adam opiskeli kraatariksi. Melko pian hän kuitenkin vaihtoi ammattia, kuten seuraavista lehtikirjoituksista voi lukea.

Sanomia Turusta 10.8.1860 n:o 32:

Sanomia Turusta 7.9.1860 n:o 36, kappalaisen Frans Josef Vadénin vastaus:

Viittaukset juttuihin löytyvät Suur-Ulvilan historian I osasta.  Samanlaista keskustelua käydään nykyäänkin. Nykyvälineillä vastaus lähtisi nopeammin.  Kappalaisen vastaus Nakkilan pojalle kesti melkein kuukauden.

Adam Nordlund eli värikkään elämän, johon mahtui monta läheisen syntymää ja kuolemaa.

Adamin ensimmäinen puoliso oli suutarin tytär Fredrika Mathilda Grönlund.  Vihkimispäivä oli 1.1.1854 ja jo 21.11. samana vuonna vaimo kuoli lapsivuoteeseen. Lapsi jäi eloon, mutta kuoli vähän alle kaksivuotiaana.

Seuraavana vuonna 4.11.1855 Adam nai talollisen tyttären Amanda Sofia Branderin.  Kansallisbiografiassa on Veli-Matti Aution kirjoittama selvitys Brander-suvusta.  Sen mukaan Brander-suvun kantaisänä pidetään turkulaista Joakim Branderia (noin 1667 – 1744), joka toimi Nakkilassa henkikirjoittajana. Hänen jälkeläisiään on paljon Nakkilassa, kuten esimerkiksi Amanda Sofian isä Fredrik, joka omisti Viikarin talon Kukonharjan kylässä.   Suku on levinnyt laajalle ja siinä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia, kuten Uuden Sukukirjan (1946) uudistetun version I osan yli 300 taulua sisältävästä tutkimuksesta voi lukea.  Liitosta Amanda Branderin kanssa syntyi viisi lasta, joista neljä kuoli alle viisivuotiaana.  Vaimo kuoli keuhkotautiin 3.6.1871.

Lastenkoulu oli perustettu Nakkilaan vuonna 1854. Nordlundista tuli opettaja 1859, kuten lehtijutuista voi lukea.  Vuonna 1869 kuntakokous jakoi seurakunnan viiteen kiertokoulupiiriin. Nordlund hoiti kaikkien piirien opetuksen. Päästyään opettajaksi hän suoritti vielä lukkarin tutkinnon. Opettajana Nordlund toimi yhteensä 30 vuotta.  Kiertokoululaitos pysyi Nakkilassa ennallaan Nordlundin kuolemaan asti.  Nakkilan ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa vuoden 1878 syksyllä.  Kiertokouluja pidettiin edelleen useissa kylissä.

Helmikuussa 1872 Adam meni naimisiin ensimmäisen puolisonsa sisaren Gustava Kristiina Grönlundin kanssa.  Seuraavan vuoden helmikuussa vaimo menehtyi lapsivuoteeseen ja lapsikin kuoli.

Adam Nordlund toimi opettajan tehtävien ohessa myös kunnan tehtävissä.  Hän oli kunnan esimiehenä 1875-1877 ja kunnallislautakunnan puheenjohtajana 1886-1892.  Lähteenä näille tiedoille olen käyttänyt Suur-Ulvilan historian II osaa.

Oltuaan lähes viisi vuotta leskenä Adam Nordlund meni naimisiin itseään 27 vuotta nuoremman piian Amanda Josefiina Carlstedtin kanssa 16.12.1877.  Ensimmäinen lapsi syntyi heinäkuussa 1888. Voi vain arvailla, mistä Nakkilan kirkon vaiheilla keskusteltiin noina aikoina.  Nordlundin kausi kunnan esimiehenä päättyi 1877 ja häntä seurasi tehtävässä Nordlundin toisen vaimon Amanda Branderin sukulainen Fredrik Brander.  Avioliitosta Amanda Carlstedtin kanssa lapsia syntyi yhteensä seitsemän, kaksi kuoli pienenä. Kaarle syntyi toiseksi nuorimpana 24.1.1889.  Adam Nordlund perheineen asui Nakkilan Kukonharjan Tynillä ja hän kuoli 2.3.1892 keuhkokuumeeseen Kaarlen ollessa vasta kolmivuotias.

Adam jäi siis kolme kertaa leskeksi.  Hänen yhteensä 14 lapsesta 8 kuoli pienenä. Kaarle Nordlund oli nuorin aikuisiksi eläneistä.  Muiden Adam Nordlundin lasten jälkipolvia en ole selvittänyt.

Kaarle Nordlundin äiti Amanda eli vielä pitkään.  Hän kuoli samana vuonna kuin poikansa eli 9.9.1943.  Adam ja Amanda Nordlundin hauta on Nakkilan kirkon viereisellä hautausmaalla.

Amanda Nordlundin sukujuuret menevät Kiukaisten Panelian käsityöläisten kautta Kullaan Leineperin ruukin Stockhus-sukuisiin työntekijöihin.  Jatkan niistä Nordlund-sarjan viimeisessä osassa.

Kirjoittaja Heikki Nurmi

Vankileirien kautta Tampereen johtoon

Tamperelaiset tuntevat Jarmo Rantasen ja Pekka Paavolan, vanhemmat myös Erkki Napoleon Lindforsin. Sulo Typpö on jo vieraampi nimi, mutta kuka oli Tampereen ensimmäinen kaupunginjohtaja. Hän oli Kaarle Nordlund, josta tuli Tampereen kunnallishallinnon uudistuksen yhteydessä kaupunginjohtaja vuonna 1929. Kaikkien kaudet olivat pitkiä, yli kymmenen vuotta:  Nordlund 1929-1943, Typpö 1943-1957, Lindfors 1957-1969, Paavola 1969-1985 ja Rantanen 1985-2007.

Kaarle Nordlund syntyi 24.1.1889 Nakkilassa. Koskesta voimaa -sivustolta voi lukea hänen vaiheistaan.  Korjaan tässä sivun virheen, joka on myös Wikipediassa. Hänen vanhempansa olivat Adam Filemon Nordlund ja Amanda Josefiina Carlstedt. Isä kuoli Kaarlen ollessa kolmivuotias. Lapsuutensa Kaarle Nordlund vietti Nakkilan Kukonharjan Tynillä.  Nordlund oli harjoittelijana Valtion rautateillä vuosina 1907-1914, minkä ohessa hän kävi Vaasan kauppakoulun 1911. Vuodesta 1914 lähtien hän toimi Jyväskylässä kirjapainon isännöitsijänä. Siellä painettiin Keski-Suomen työväestön lehteä Sorretun Voima, jonka nimi myöhemmin oli Työn Voima.  Nordlund meni naimisiin Aliina (hautakivessä Alli) Kässin kanssa 1916.  Vaimon sukujuuret ovat Jyväskylän maaseurakunnassa.

Sattumalta kokeilin, löytyykö Kansallisarkiston valtiorikosylioikeuden akteista Nordlundeja.  Siellä olikin yli 60 sivua asiakirjoja Kaarle Nordlundista, joka oli tuomittu neljäksi vuodeksi kuritushuoneeseen elokuussa 1918.  Tuomio oli valtiopetoksen valmistelusta. Hänet oli vangittu jo helmikuussa 1918 marraskuussa 1917 Jyväskylässä  tapahtuneen poliiseihin kohdistuneen asetakavarikon vuoksi. Asiapapereista voi lukea sekä Nordlundia syyttäviä että hänen syyttömyyttään vakuuttavia todistajalausuntoja. Siellä on myös pitkä Nordlundin allekirjoittama selvitys, jossa hän todistaa syyttömyyttään ja vakuuttaa olleensa koko ajan väkivaltaa vastaan.

Sture Lindholmin kirjasta Vankileirihelvetti Dragsvik löytyi lisätietoja.  Nordlund päätyi lopulta Tammisaaren vankileirille.  Hän oli sitä ennen ollut vangittuna Kokkolassa.  Nordlundin selviämistä leirillä auttoi se, että hän sai työskennellä sairaanhoitotehtävissä.  Vangit olivat eri kasarmeissa ja yhteisen sairastuvan käydessä ahtaaksi, jokaiseen kasarmirakennukseen tuli oma sairastupa ja oma sanitääri.  Nordlundista tuli sanitäärien johtaja, joka vangin asemastaan huolimatta antoi kirjallisia raportteja leirin lääkärille.  Muutamia Nordlundin raportteja on säilynyt ja niistä voi lukea yksityiskohtaisia tietoja leirin kurjuudesta.

Valtiorikosylioikeuden papereista ei selviä, milloin Nordlund vapautui.  Luultavasti hänet armahdettiin syksyn 1918 armahduksessa, sillä hänen tuomionsa oli neljä vuotta.  Perheeseen  oli toukokuussa 1917 syntynyt esikoinen. Tarkkaa muuttopäivää Jyväskylästä Tampereelle en ole löytänyt.  Kuitenkin Nordlundista tuli vuonna 1919 Vakuutusyhtiö Turvan johtaja.  Täytyy ihmetellä, miten nopeasti valtiopetoksen valmistelusta tuomittu mies alkoi edetä urallaan.

Nordlund toimi monissa Tampereen kaupungin luottamustehtävissä 1920-luvulla. Hänestä tuli yksi Tampereen sosiaalidemokraattien kärkinimistä. Vuodesta 1922 Nordlund kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon ja seuraavana vuonna hänet valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Valitsijamiehet valitsivat Suomen presidentin ensi kerran vuonna 1925.  Nordlund kuului näihin valitsijamiehiin.

Kunnallislakia uudistettiin vuoden 1927 valtiopäivillä. Vuoden 1931 alusta tuli kaikissa Suomen kaupungeissa olla lain edellyttämä kaupunginhallitus. Sen tehtävä oli valmistella asiat kaupunginvaltuustolle ja käyttää kunnallista toimeenpanovaltaa. Tampereen kaupunki otti uuden hallintojärjestelmän käyttöön jo vuoden 1929 alusta. Kaupunginhallituksen muodostivat kaupunginjohtaja, kaksi apulaiskaupunginjohtajaa ja yhdeksän vuodeksi kerrallaan valittua jäsentä.

Nordlund valittiin kaupunginjohtajaksi vuoden 1929 alussa.  Vuosi oli Tampereen juhlavuosi. Kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 150 vuotta, mutta Kuru-laivan onnettomuus syyskuussa aiheutti juhlien peruuntumisen. Paljon silti tapahtui vuonna 1929.  Uusi Hämeensilta otettiin käyttöön, Hotelli Tammer valmistui, Tampereen Orkesteri perustettiin ja Pyynikin uusi näkötorni valmistui.

Kaupunginjohtajan päätehtävä yleishallinnon lisäksi oli huolehtia talousasioista. Nordlund itse kirjoitti Tammerkoski-lehdessä (1939:2) uuden hallintomallin kymmenestä ensimmäisestä vuodesta ja arvioi uudistuksen selkeyttäneen päätöksentekoa.  Nordlundia johtajana ehkä kuvaa hänen arvionsa lopetus: ”Lait ja ohjesäännöt määräävät kuitenkin aina vain toiminnan rajat ja yleispiirteet. Elävän voiman ja tehokkuuden niille antavat ihmiset, jotka niitä toteuttavat. Tämän yksityiskohtaisen toiminnan arvostelu ei kuitenkaan sovellu allekirjoittaneen tehtäväksi.”

Nordlund johti Tamperetta koko 1930-luvun ja myös sota-aikana. Pitäisi päästä kaupunginarkistoon tutkimaan ajan asiakirjoja, jotta saisi paremman käsityksen hänen toiminnastaan. Sen ajan kaupunginjohtaja oli lähinnä virkamies.  Vasta Erkki Lindforsin ja Pekka Paavolan kausien aikana kaupunginjohtajasta tuli enemmän julkisuuden henkilö.

Tammerkoski-lehteä (1943:5) lainaten tammikuun 8. pnä 1943 kuoli kaupunginjohtaja Kaarle Nordlund, joka parin vuoden ajan oli potenut vaikeata sairautta, mihin osaltaan oli vaikuttanut sota-ajan tuoman työlisän aiheuttama rasitus.

Nordlund on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle (osio 35).  Siellä ovat myös Sulo Typön (osio 41) ja Erkki Lindforsin (osio 39) haudat.

Entisenä nakkilalaisena olen miettinyt, oliko Nordlundilla vaikutusta Nakkilalle tärkeään siltahankkeeseen. Sata vuotta sitten Kokemäenjoen yli ei ollut Nakkilan kohdalla siltayhteyttä.  1930-luvun lopulla Nakkilan silloisen kirkkoherran Antti Perheentuvan johdolla saatiin hankkeelle rahoitus.  Tampereen vanha rautatiesilta siirrettiin Arantilan sillaksi.  Tämä kapea silta korvattiin vasta 1990 uudella sillalla.

Aion jatkaa kertomalla Kaarle Nordlundin isästä Adam Filemon Nordlundista, joka toimi pitkään kiertokoulunopettajana Nakkilassa 1800-luvun loppupuolella.

Kirjoittaja: Heikki Nurmi