Tämän vuoden Tekniikan Maailman ensimmäisessä numerossa oli juttu otsikolla ”120 vuotta sähkösoittimia Suomesta”. Juttu alkoi seuraavasti:

Varhaisin alan arkistolöytö on tasan 120 vuoden takaa, vuodelta 1901.  Nakkilassa syntynyt luontaishoitoekspertti, pappi ja keksijä Juho Uoti kehitti tuolloin sähköavusteisia urkuja muistuttavan soittimen, jonka äänenväriä pystyi muuttamaan.  Soittimella oli mahdollista toteuttaa jopa neljän soittajan yhteisesitys.

”Unohduksiin jäänyt soitin asettaa suomalaisen sähkösoitinkehityksen täysin uudelle tasolle jopa kansainvälisessä vertailussa.  Uoti oli aikaansa edellä, mutta kukaan ei tarttunut keksintöön ja alkanut valmistaa sitä myyntiin”, alaa pitkään tutkinut säveltäjä, muusikko ja äänitaiteilija Petri Kuljuntausta sanoo.

Uteliaisuuteni heräsi tutkimaan, kuka tämä Nakkilassa syntynyt keksijä oikein oli. Wikipedia antaa  vastauksen ja Wikipedia-artikkelin linkeistä löytyy lisää tietoa.  En kirjoita tässä mitään elämäkertaa, vaan poimin muutamia yksityiskohtia Juho Uotin elämästä.  Kansalliskirjaston lehtiarkisto on hyvä lähde etsiä lisätietoja.

Lapsuus

Juho Uoti syntyi Nakkilan Tattaran kylässä  14.1.1862, samassa kylässä, jossa itse olen syntynyt.   Juho Uoti syntyi Uotilan talossa, joka hänen syntymänsä aikaan oli itsenäinen talo.   Vuonna 1867 talo siirtyi kuitenkin Puosin omistukseen. Puosi on vanhoja kantatiloja, josta Uotila aikanaan oli erotettu.

Perheeseen syntyi yhteensä seitsemän lasta, ensin kolme tyttöä ja sitten neljä poikaa.  Juho oli pojista vanhin.  Vanhin tytär ja kaksi pojista kuoli pienenä. Perheen isä kuoli vuonna 1868 Juhon ollessa kuusivuotias.

Nakkilassa elettiin vuosina 1867-1868 todella vaikeita aikoja.  Vuonna 1867 seurakunnassa syntyi 100 lasta ja kuoli 218 ihmistä.  Vuonna 1868 vastaavat luvut olivat 66 ja 198.  Seuraavana vuonna tilanne kääntyi ja lapsia syntyi 95, mutta kuolleita oli vain 52. (Sivuhuomautus: Nakkilassa on koronapandemian aikana ollut 27 koronatartuntaa.)

Koulunkäynti ja opiskelu

Juhon tiedot näkyvät Nakkilan rippikirjoissa pitkään.  Vuonna 1879 Juho kuitenkin kirjautui samana vuonna perustettuun Porin Lyseoon, jonka nimi perustettaessa oli Porin suomenkielinen yksityislyseo.  Juho Uoti asui sijaisperheessä ja valmistui ylioppilaaksi 1888 ja aloitti samana vuonna opiskelun Helsingin yliopistossa, aluksi lääketieteellisessä ja sen jälkeen matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa. Uoti suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1893.

Keksijä

Jo opiskeluaikana Uoti haki patentteja keksinnöilleen.  Alussa mainitusta keksinnöstä kirjoitettiin lehdissä vuonna 1901. Tässä linkki Aamulehden numeroon 11.7.1901.

Avioliitto

Uoti oli vuodesta 1897 lähtien naimisissa Matilda Augusta Laurilan (1863–1936) kanssa. He saivat seitsemän poikaa, joista kolme kuoli lapsena.

Toiminta kirjakustannusalalla

Opiskeluvuosiensa jälkeen Uoti toimi kirjankustannusalalla. Hän perusti vuonna 1897 liikekumppaninsa kanssa Poriin Uoti & Grönroos -nimisen kustantamon. Myöhemmin Uoti hankki yrityksen kokonaan omiin nimiinsä ja siirsi sen toiminnan Helsinkiin. Vuonna 1899 kustantamo siirtyi Tampereelle ja sen nimeksi vaihtui Kustannus ja Kirjapaino osakeyhtiö Sampo. Uoti luopui yhtiön osakkuudesta 1901. Juho Uoti asui rippikirjan mukaan Tampereella puolitoista vuotta 1900-1902.  Perheessä oli Tampereelle tullessa kaksi poikaa.  Kolmas syntyi ja kuoli Tampereella. 

Pappi

Juho Uoti aloitti teologian opinnot Helsingissä 1900-luvun alussa.  Papiksi Uoti vihittiin 1906. Uoti toimi lyhyitä aikoja eri seurakunnissa. Vuonna 1910 hänet olisi siirretty papiksi syrjäiseen Velkuan saaristoseurakuntaan, vaikka hän itse anoi siirtoa Porvooseen. Siihen ei kuitenkaan suostuttu ja Uoti päätti erota papin virasta.

Luontaishoidon neuvoja

Vuonna 1911 Uoti muutti perheineen jälleen Helsinkiin ja ryhtyi luontaishoidon neuvojaksi. Hän kirjoitti aiheesta 1912 kirjan otsikolla Kotiopas terveydenhoidossa.  Juho Uotin kuolemasta tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta, joten on sallittua lainata kirjan alkuosa pdf-muodossa. Lempäälän luontaiskylpylä jatkaa perinteisiä uotilaisia vesihoitoja.   

Poliittinen toiminta

Yhteiskunnalliseen toimintaan Uoti ryhtyi vuonna 1916. Häntä on pidetty kristillisenä anarkistina. Kesäkuussa 1917 Uoti osallistui anarkistien tekemään Nikolainkirkon valtaukseen. Tästä tapahtumasta on Wikipediassa kuva Juho Uotista.

Kuolema

Juho Uoti kuoli tapaturmaisesti lokakuussa 1920 jäätyään junan alle Helsingin Pukinmäessä.

Pohdintaa

Juho Uoti oli kiistelty persoona pappina, perinteisen lääketieteen arvostelijana ja poliittisena toimijana.  Miten Nakkilan maaseudulta saattoi 1800-luvun lopulla tällainen henkilö lähteä maailmalle?  Todennäköisempi vaihtoehto olisi ollut kotitalon menetyksen jälkeen lähteä rengiksi lähitaloihin ja sitä kautta ehkä torppariksi. Opinnot Porin lyseossa ovat varmasti avaintekijä siihen, että Juho Uoti saikin toisenlaisen elämän. 

Pappisuraan on voinut vaikuttaa rukoilevaisjohtajan Matti Paavolan esimerkki.  Tattaran talot olivat pitkälle 1930-luvulle hyvin pienellä alueella ja Puosin ja Uotilan naapurissa oli myös Paavolan talo.  Matti Paavola tosin oli kuollut muutama vuosi ennen Juho Uotin syntymää.   

Sattumaa tai johdatusta on varmaan kaikkien elämässä.  Juho Uoti selvisi hengissä nälkävuosista.  Porissa oli sukulainen, jonka luona saattoi asua ja käydä koulua ylioppilaaksi asti ja päästä sitä kautta opiskelemaan yliopistoon.  Jostain oli syntynyt halu kehittää uusia asioita, tehdä keksintöjä.  Arvoitukseksi jää, miten sähköurkujen periaate tuli Juho Uotin mieleen. 

Kirjoittaja Heikki Nurmi