Mikä ihmeen Sorjo?

Syntymä- ja vihkipaikka Sorjo hämmästytti. Lopulta selvisi, että kyseessä on Kurkijoen pitäjän kylä luovutetussa Karjalassa lähellä Suomen rajaa ja Parikkalaa.

Kurkijoen erämetsiin syntyi kylä, kun ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta saapui perheitä nälänhätää pakoon 1860-luvun lopulla. Ensimmäiset uudisasukkaat olivat torpparit Matts Björklund ja Matts Henriksson perheineen Kruunupyystä ja Matts Hongel perheineen Teerijärveltä. Rippikirjaan heidät on merkitty Elisenvaaran kylän loppuun torppareina. Elisenvaara on noin 7 kilometrin päässä Sorjosta. Hongel ja Henriksson saapuivat 1866 ja Björklund 1867. Helppoa ei ilmeisesti ollut, koska Matts Hongel menehtyi jo elokuussa 1868 pilkkukuumeeseen. Elämä jatkui. Lisää asukkaita saapui Pohjanmaalta aiemmin mainittujen pitäjien lisäksi myös Alavetelistä, siis Pietarsaaren itäpuolelta. Sorjon kylä näkyy Kurkijoen rippikirjoissa vuodesta 1882 alkaen. Vuonna 1887 Sorjossa oli 10 ruotsinkielistä uudisasukasperhettä, joissa oli 39 lasta, ja vuonna 1915 ruotsinkielisiä asukkaita oli puolitoistasataa.

Vuonna 1890 Sorjon kylään perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, Sorjos svenska folkskola. Koulun yksi pitkäaikaisista opettajattarista oli Aina Aliina Warro, joka oli valmistunut Tammisaaren seminaarista. Warro valittiin opettajaksi 7 hakijan joukosta elokuusta 1899. Palkankorotuksen hän sai 10 vuoden palveluksesta vuonna 1909. Koulu sai avustuksia mm. yhdistykseltä Svenska folkskolans vänner, mikä oli ollut myötävaikuttamassa myös koulun syntyyn. Lukuvuonna 1928-29 koulua kävi 25 oppilasta, joista vain 4 oli suomenkielisistä perheistä.

Sorjon ruotsalainen kansakoulu (Museovirasto, 1935)

Rautatie Savonlinnasta Elisenvaaraan kulki Sorjon aseman kautta. Vuonna 1905 Sorjo sai oman postileimansa. Sorjon kylän kaksi talokarttaa löytyy Kurkijoki-seuran sivustolta (sivustoa ollaan uusimassa, joten ei ole tietoa, kuinka kauan linkki toimii).

Oma mielenkiintoni kohdistui opettajatar Aina Warroon ja hänen perheeseensä. Aina aloitti opettajattarena 1899, mutta en löytänyt häntä rippikirjoista Sorjosta. Osoittautui, että hän olikin muuttanut lapsuudenkodistaan Sipoosta Sortavalaan. Olen ihmetellyt, miten hän kulki työmatkansa Kurkijoelle. Erikoista Ainan kohdalla on myös se, että hän poistui Sortavalan evankelisluterilaisesta seurakunnasta huhtikuussa 1906 Vaasan babtistiseurakuntaan. Kyseessä ei kuitenkaan ollut muutto Vaasaan vaan ainoastaan seurakunnan vaihto. Varmaa on, että hän oli Sorjon ruotsinkielisen kansakoulun opettajattarena vielä 1909 saadessaan palkankorotuksen.

Aina Warro Sorjon ruotsalainen kansakoulun opettajattareksi (Wiborgsbladet 10.8.1898)
Palkankorotus 10 vuoden palveluksesta (Raja-Karjala 16.1.1909)

Aina avioitui Olavi Aholan kanssa 1910 Sorjossa ja sai kaksi lasta vuosina 1910 ja 1912. Vihkitietoa, lasten kastetietoja ja perheen muuttotietoja ei löydy Kurkijoen kirkonkirjoista. Aviomies Olavi Ahola ilmoitti virallisessa lehdessä 1910 muuttaneensa nimensä Olavi Romppasesta Olavi Aholaksi.

Nimenmuutos (Suomen Wirallinen Lehti 8.1.1910)

Aviomies toimi myymälänhoitajana eri puolilla itäistä ja läntisempääkin Suomea. Ennen Ainan kuolemaa 1920 löysin perheen Honkajoen henkikirjasta 1919. Vaimon kuolinilmoitus on ruotsinkielisenä Hufvudstadsbladetissa. Oliko suomenkielisestä itsellisperheestä lähtöisin ollut aviomies oppinut ruotsin kielen? Arvoitukseksi on jäänyt, kuuluiko koko perhe babtistiseurakuntaan ja kuinka kauan.

Etsinnän tuloksena tarkastelin myös etunimeä Sorjo. Alkuperää ei tunneta, mutta on mahdollista sen juontuminen sorja-sanasta. Löysin vuodelta 1917 Eino Leinon kirjoittaman 4-näytöksinen runonäytelmän Karjalan kuningas, jossa Sorjo on sotapäällikkö.

Lähteet:
Kurkijoen, Sipoon ja Sortavalan kirkonkirjat
Honkajoen henkikirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot – useat sanoma- ja aikakauslehdet sekä Karjalan kuningas

Kirjoittaja: Marja-Leena Viilo

3 thoughts on “Mikä ihmeen Sorjo?

  1. Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista. Jäin pohtimaan jatkumoa. Suku jatkuu polvesta toiseen mutta myös sairaudet tekevät samoin. Matts Hongel sairastui v. 1868 pilkkukuumeeseen, mihin hän myös kuoli. Pilkkukuumeen aiheuttaa loinen, mikä välittyy ihmiseen täin, kirpun tai vaikkapa puutiaisen välityksellä. Antibiootti siihen olisi mahdollisesti tehonnut mutta A. Fleming ei ollut tuolloin vielä syntynytkään eikä näin ollen Penisilliiniä keksinyt. Nyt tautiin kuolleisuus olisi huomattavasti alhaisempi Flemingin ansiosta.
    Tänä päivänä, v. 2020 elämme jälleen eläimestä välittyneen sairauden, COVID-19, koronan keskellä. Täytyy toivoa, että keskuudessamme elää uusi ”Fleming”, joka pystyy keksimään yhtä tehokkaan lääkkeen koronaa vastaan kuin A. Fleming aikoinaan.

  2. kiinnostava artikkeli sikälikin, että olen itsekin jonkun verran perehtynyt Sorjoon ja erityisesti sen ruotsalaiseen kouluun. Aina Warro oli nimittäin äitini (Lea Nummi o.s. Warro 1924-) isän isän sisar eli isotäti. Aina oli tosiaankin kotoisin Sipoon Paippisista, jossa Warron perhe asui Abendruhe-nimisessä huvilassa. Hänen isänsä Jakob Warro (1831 Laihia-1901 Sipoo) toimi Sipoossa 25 vuotta kiertokoulun opettajana. Äiti oli Amanda Olenius (1836-1927) Hgin maalaiskunnan Hanabölestä. Warron perheessä oli kymmenen lasta ja kaikkiaan kolmesta heistä tuli opettajia. Vanhimmat tyttäret Hilma ja Wilhelmiina toimivat opettajina Sipoossa, mutta Aina lähti Viipuriin ja sittemmin Sorjoon. Aina oli erittäin uskonnollinen ja myös tässä suhteessa hyvin aktiivinen, mikä ilmeisesti herätti jonkin verran ristiriitaisiakin tuntemuksia Sorjossa. Perheen asuminen Honkajoelle on minulle uutta. Ainahan sairastui keuhkotautiin eikä ilmeisesti voinut toimia enää opettajana. Elämänsä viimeiset viikoiksi hän lähti Sipooseen, jossa hän sitten kuoli. Aina Warro on haudatu Sipoon vanhalle hautausmaalle. Ainalla ja Olavi Aholalla oli kaksi poikaa, joista vanhempi kaatui talvisodassa. Molemmilla pojilla on jälkeläisiä. Olavi Ahola vihittiin uuteen avioliittoon 1924 ja tästäkin avioliitosta syntyi kaksi lasta. -Luulen, että Ainan baptismi oli hänen omaa uskoaan, muu perhe oli ’tavanomaisia’ kristittyjä. Useat Ainan veljistä oleskeli muutaman vuoden siirtolaisina USAssa. Sieltä heille ainakin kahdelle mukaan tarttui adventismi. Ehkä Ainankin baptismilla oli tällaista siirtolaistaustaa, vaikka hän ei itse ilmeisesti USAssa käynytkään. Opettajuus on kuitenkin Warron sukuun jäänyt. Warron suvun sukukouksiin osallistuu keskim. n. 40 henkeä ja noin neljännes heistä on ammatiltaan eri alojen opettajia!

  3. Minua kiinnosti kovasti tuo Marja-Leena Viilon kirjoitus Aino Warrosta. Ainon aviomies Olavi Ahola oli minun isoäitini veli.
    Yst. terv.
    Anne Pade

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.