Muutama vuosi sitten selvittelin Hämeenkyrön Kalkunmäen kylässä sijaitsevan Nopan torpan asukkaita. Aikaisemmassa artikkelissani kerroin Nopan pojasta Juho Vilho Järvisestä (1872-1945), joka opiskeli Suomen lähetysseuran lähetyskoulussa ja toimi sisälähetyssaarnaajana. Juho Vilhoa aloin tutkia tarkemmin löydettyäni Viljakkalan rippikirjasta Karhen kylän Kalliokorven omistajana lähetyssaarnaaja J. V. Järvisen. Kalliokorven taloon olin päätynyt seuraamalla Juho Vilhon veljeä Taavetti Jeremiasta.

Taavetti Jeremias syntyi 25.7.1869 Nopan torpan poikana Kalkunmäen kylässä Hämeenkyrössä. Isä Taavetti Jeremias Nikodemus Juhonpoika (1835-1928) oli Ala-Keskisen talon poika ja äiti Anna Loviisa Taavetintytär (1837-1913) oli Ojanperän torpan tytär. Taavetti Jeremias käväisi renkinä Pukaran kylän Kallioniemen torpassa 1880-luvun puolivälissä, mutta palasi kotiinsa. Ennen lähtöään Helsinkiin tammikuussa 1892 hänet on rippikirjaan merkitty itselliseksi ja hän on ottanut sukunimen Järvinen, siis saman sukunimen kuin veljensä Juho Vilho.

Helsingin muuttaneiden luetteloon vuonna 1892 hänet on merkitty työmieheksi. Helsingin rippikirjoja ei vielä ole netissä, mutta löysin Taavetti Jeremiaan Helsingin ulosmuuttaneiden luettelosta helmikuulta 1903. Hän muutti Viljakkalaan ammattinaan puuseppä. Nähtävästi hän oli hankkinut puusepän ammatin Helsingissä. Hän tuli Viljakkalan Karhen kylän Muotiaisen talosta lohkaistun Kalliokorven talolliseksi ammattinaan edelleen puuseppä. Viljakkalan rippikirjassa 1904-14 ei enää ole puuseppä-mainintaa, talollinen on viivattu yli ja tilalle on kirjoitettu vuokraaja sekä lisätty titteli maanviljelijä. Kalliokorven omistajaksi on merkitty lähetyssaarnaaja J. V. Järvinen, joka myöhemmissä tutkimuksissani osoittautui Taavetti Jeremiaan veljeksi. Lisäksi rippikirjaan on Taavetti Jeremiaan sukunimi muutettu Järvisestä Kalliokorveksi. Kasvattina oli Taavetin vanhemman veljen tytär Hilja Martta Kallentytär Valkila-Mäkinen (s. 1899) vuosina 1910-14.

Taavetti Jeremias Järvinen ilmoitti Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä kesäkuussa 1906 nimenmuutoksestaan: ”Nimeni David Jeremias Järvinen on nyt D. J. Kalliokorpi, puuseppä. Viljakkala.”

D. J. Kalliokorpi oli yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista toimien sosiaalidemokraattisen puolueen kansanedustajana 22.5.1907–31.7.1908.  Hänet valittiin Turun ja Porin läänin pohjoisesta vaalipiiristä. Sanomalehti Helsingin Kaiku esitteli uudet kansanedustajat kuvineen 1.6.1907.

D. J. Kalliokorven esittely ennen vaaleja oli lehdessä Punanen viesti : Sosialidemokratinen kevätjulkaisu 1.1.1907.

Joissakin lähteissä D. J. Kalliokorven sanotaan olleen ensimmäinen hämeenkyröläinen kansanedustaja. Hän oli syntyjään hämeenkyröläinen, mutta kansanedustajaksi tullessaan hän oli kirjoilla Viljakkalassa. Kansanedustajakaudellaan hän oli mm. tekemässä esitysehdotusta laiksi yksityismetsäin suojelemiseksi ryöstökäytöltä. Vuonna 1908 Kalliokorpi kieltäytyi kansanedustajaehdokkuudesta.

Kalliokorven maanviljelyskään ei ilmeisesti ollut tarpeeksi tuottoisaa, koska Kyrön sanomista löytyy irtaimiston huutokauppoja vuonna 1917 ja Suomen virallisesta lehdestä Kalliokorven talon väkiottohuutokauppa syyskuussa 1927. D. J. Kalliokorpi näyttää olleen kirjoilla Viljakkalassa kuolemaansa saakka, vaikka työskenteli Tampereella kirja- ja lehtikauppiaana. Wikipedian mukaan hän olisi muuttanut Tampereelle vuoden 1927 pakkohuutokaupan jälkeen, mutta kuolintiedon löytyminen Viljakkalan haudattujen luettelosta viittaa siihen, ettei hän olisi virallisesti muuttanut Viljakkalasta Tampereelle.

Pakkohuutokauppa peruttiin, koska Kalliokorpi oli maksanut velkansa. Tieto löytyy Aamulehdesta 2.11.1927.

D. J. Kalliokorpi kuoli 5.4.1949 Tampereella 79-vuotiaana. Kuolintieto löytyy sekä Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan vierasseurakuntalaisten haudattujen luettelosta että Viljakkalan haudattujen luettelosta, josta käy ilmi, että hänet haudattiin Tampereelle. Kuollessaan Kalliokorpi oli siviilisäädyltään eronnut. D. J. Kalliokorven nimeä ei löydy Tampereen osoitekalentereista.

D. J. Kalliokorpi avioitui vuonna 1920 Laina Järvisen kanssa. Laina oli syntynyt Karkussa 1887 työmies Kalle Fredrik Tuomisen perheeseen kuudentena yhdeksästä lapsesta. Sukunimi Järvinen oli Lainan ensimmäisestä avioliitosta Vihtori Järvisen kanssa, mikä päättyi puolison kuolemaan vuonna 1918. Laina sai lisäksi yhden aviottoman pojan ennen avioliittojaan ja kaksi aviotonta tytärtä, toisen ensimmäisen avioliittonsa aikana ja toisen sen jälkeen. Aviolapsia ensimmäisessä avioliitossa syntyi viisi. D. J. Kalliokorvella ja Laina Järvisellä oli varmasti yksi yhteinen lapsi ja lehtitietojen perusteella näyttäisi olleen toinenkin yhteinen lapsi. Laina sukunimenään tyttönimensä Tuominen näyttää lehtitietojen mukaan avioituneen eronsa jälkeen vielä kolmannen kerran vuonna 1938.

Kansan lehdestä löytyy tammikuussa 1928 ilmoitus, jossa D. J. Kalliokorpi kieltää lainaamasta rahaa tai muuta ja tekemästä kauppoja vaimonsa Laina Vilhelmiina Järvisen eli Kalliokorven kanssa eikä vastaa vaimolleen ja hänen lapsilleen annetuista avustuksista.

Lainhuutokortiston mukaan Viljakkalan Karhen kylässä oleva Kalliokorven talo on huudatettu David Jeremias Kalliokorvelle vuosina 1924-25. Kalliokorven talo on huudatettu Laina Vilhelmiina Järvisen ensimmäisen aviomiehen enolle Juho Kustaa Leppäselle vuosina 1930-31. Laina oli lehtitietojen mukaan leskeksi jääneen Juho Leppäsen vanha palvelija tämän kuollessa vuonna 1937.

D. J. Kalliokorven tuotannosta on ainakin yksi julkaisu vapaasti luettavissa Doria-tietokannassa. Julkaisun nimi on Taito elää kauan terveenä ja onnellisena. Se on painettu vuonna 1936 Tampereen työväen kirjapainossa.

Lähteet:
Hämeenkyrön, Viljakkalan, Helsingin, Tampereen, Kurun ja Karkun kirkonkirjat digitaalisina, SSHY
Lainhuutokortisto digitaalisena, Kansallisarkisto Turun toimipiste
Vanhat sanomalehdet digitaalisina, Kansalliskirjasto
Doria
Wikipedia

Kirjoittaja Marja-Leena Viilo