Pohjois-Karjalassa Kesälahden kunnassa asuneeseen Asikaisen perheeseen syntyi vuosina 1844-1864 seitsemän lasta. Heistä neljäntenä syntyi Ulrika Vilhelmiina vuonna 1853 ja kuudentena Henrika 1861. Ulrika oli siis yli seitsemän vuotta vanhempi Henrikaa. Ulrika Vilhelmiina, jota kutsuttiin Miinaksi, oli isoäitini Iidan äiti.

Tarkastelen tässä artikkelissa sisarusten elämänvaiheita, joissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavuuksia. Yhtäläisyytenä on se, että molemmat muuttivat syntymäpitäjästään Kesälahdelta naapuripitäjään Parikkalaan ja löysivät sieltä aviomiehet sekä se, että molemmat jäivät aikanaan leskeksi.

Sisarusten äiti Katrina Makkonen oli kuollut Kesälahdella 50-vuotiaana vuonna 1875 pilkkukuumeeseen. 56-vuotias isä Gabriel oli ilmeisesti sairaalloinen, koska hän oli joutunut tilattomaksi ja merkitty rippikirjassa raihnaiseksi, joten tyttärien oli otettava vastuu itsestään.

Sisarusten avioituminen Parikkalaan

Isosisko Miina meni naimisiin 25-vuotiaana 1878 Kesälahdella Pekko Kososen kanssa ja muutti saman tien Pekon kotitilalle Parikkalaan. Pekko oli ilmeisesti tutustunut Miinaan jo tämän asuessa Kesälahdella, sillä ensimmäinen lapsi syntyi jo kuuden kuukauden kuluttua vihkimisestä. Miina ja Pekko saivat kahdeksan lasta, joista neljä kuoli pienenä. Aikuiseksi eläneistä neljästä lapsesta kaksi muutti Viipuriin ja kaksi eli elämänsä Parikkalassa.

Myös Henrika muutti Parikkalaan helmikuussa 1878, jolloin hän oli 17-vuotias. Hän meni piiaksi Saaren kylään ja siirtyi sieltä piiaksi Joukioon. Siellä hän tutustui Juhana Jääskeläiseen, jonka kanssa avioitui 20-vuotiaana vuonna 1881. Juhanan suku oli asunut Joukiossa 1600-luvulta lähtien ja Juhana vei nuorikkonsa kotitilalleen. Henrika ja Juhana saivat neljä lasta, joista vanhin lapsi Helmi syntyi Parikkalassa ja muut Viipurissa. Yksi lapsi kuoli aivan pienenä.

Ei ollut ihan tavallista, että piika meni naimisiin tilallisen pojan kanssa. Molempien sisarusten aviomiehet olivat parikkalalaisia tilallisen poikia ja siskokset avioituessaan piikoja, joten heidän sosiaalinen asemansa kohosi.

Miinan ja Henrikan elämänvaiheita

Miina ja Pekko asuivat koko elämänsä Parikkalassa, jossa myös kuolivat. Pekko kuoli 74-vuotiaana joulukuussa 1919 ja Miina jäi leskenä asustelemaan mökissään Joensuun kylässä, kunnes joutui hoitoon kunnalliskotiin 1931. Tulon syyksi kunnalliskotiin oli merkitty vanhuuden heikkous ja ammatiksi maatyöläinen. Miina kuoli siellä 81-vuotiaana helmikuussa 1935, kuolinsyynä vanhuus.

Henrikan ja Juhanan perhe sen sijaan ei jäänyt Parikkalaan, vaan muutti vuonna 1884 Viipuriin. Siellä aviomies toimi kauppiaana, mutta myös Henrika ryhtyi harjoittamaan lihakauppaa. Aviomies Juhana kuoli vuonna 1908, jolloin Henrikalle jäi huollettavaksi kaksi alaikäistä lasta, Aili ja Lempi. Henrika jatkoi kaupan pitoa ja se menestyi ilmeisesti hyvin. Aviomiehen kuoleman jälkeen Henrika pystyi hankkimaan kotiin uusia huonekaluja, kuten sohvan, pari nojatuolia, sohvapöydän ja paksun turkkilaisen maton. Katossa oli kynttiläkruunu, jossa paloivat kynttilät.

Molemmat sisarukset jäivät siis leskeksi, mutta Henrika jäi vain 47-vuotiaana, kun taas Miina oli jo 66-vuotias. Henrika koulutti tyttärensä, Helmi koulutettiin kanttori-urkuriksi ja Aili ja Lempi ylioppilaiksi ja molemmat opiskelivat myös yliopistossa joitain aineita. Henrika kuoli vuonna 1918 sydänkohtaukseen, jolloin tyttäret Aili ja Lempi olivat vielä alaikäisiä.

Miinan lapset kävivät vain rippikoulun ja vasta hänen lapsensa Iidan lapsenlapsesta tuli ylioppilas vuonna 1967.

Siskosten lasten Iidan, Ailin ja Lempin elämänvaiheet

Vertailen vielä Miinan lapsen Iidan ja Henrikan lasten Ailin ja Lempin elämänvaiheita. He olivat serkuksia ja asuivat perheineen samaan aikaan Viipurissa. Heidän kohdallaan tulee hyvin näkyviin kahden lesken erilaiset elämänkulut.

Iida Sinkkonen ja lapset

Tarkastellaan ensin Miinan tyttären Iidan elämää. Isoäitini Iida Maria Sinkkonen o.s. Kosonen syntyi 1882 Parikkalassa.

Iida avioitui kaksi kertaa ja jäi leskeksi kaksi kertaa. Hän meni naimisiin Parikkalassa ensin Adolf Sinkkosen ja sitten Viipurissa Matti Sinkkosen kanssa.  Molemmat veljekset olivat ammatiltaan räätäleitä ja kuolivat keuhkotautiin.

Iida oli ammattitaidoton, joten molemmilla kerroilla eläminen oli tiukkaa. Työkseen Iida kävi ihmisten kodeissa siivoamassa ja pesemässä pyykkiä.

Ensimmäisen aviomiehen kuollessa hänelle jäi elätettäväksi kaksi lasta ja toisella kertaa kolme lasta, mutta onneksi ensimmäisen avioliiton lapset olivat jo aikuisia. Viipurissa he asuivat mm. Otavankadulla, jonka lähellä olevalla Patterinmäellä lapset kävivät leikkimässä.

Talvisodan evakkona Iida päätyi lastensa kanssa Tervakoskelle. Hän kuoli 67-vuotiaana Forssan kunnalliskodissa helmikuussa 1950.

Henrika Jääskeläisen lapset Aili ja Lempi Jääskeläinen

Aili syntyi 1898 ja Lempi 1900, molemmat Viipurissa. Lapsena hekin kävivät leikkimässä Patterinmäellä, koska asuivat sen lähellä. Kuolema koetteli heidänkin perhettään, kun ensin kuoli isä 1908 ja äiti 1918, joten he jäivät orvoiksi.

Molemmat tyttäret pääsivät ylioppilaiksi, Aili 1917 ja Lempi 1921. Koulun jälkeen molemmat tyttäret tekivät toimistotöitä rahoittaakseen elämistään. Kumpikin halusi myös opiskella. Aili valmistui kansakoulunopettajaksi 1928 ja toimi sen jälkeen opettajana Viipurissa. Lempi jätti virastotyönsä ja jättäytyi vapaaksi kirjailijaksi 1927 ja aloitti silloin myös opinnot Helsingin yliopistossa. Hän ansaitsi elantonsa kirjailijana ja häneltä julkaistiin kaikkiaan 36 kirjaa vuosina 1923-1963.

Molemmat sisarukset asuivat koko ikänsä yhdessä, ensin Viipurissa ja vuodesta 1940 lähtien Helsingissä. Lempi kuoli 13.9.1964 Helsingissä ja Aili 22.6.1980 Helsingissä.

Kuten edellä ilmenee, serkusten elämäntilanne oli hyvin erilainen. Iida oli kahteen kertaan naimisissa ja synnytti kahdeksan lasta, joista kolme kuoli vauvana. Aili ja Lempi olivat koko ikänsä naimattomia ja lapsettomia. Jääskeläisen sisarusten koti oli melko hyvin toimeentuleva, mutta Iidasta tuli köyhä jäätyään kahteen kertaan leskeksi. Siihen aikaan ei tunnettu leskeneläkettä ja Iidalla ei ollut ammattia. Aili ja Lempi opiskelivat ylioppilaaksi elättäen samalla itsensä. Iida kävi vain rippikoulun, mutta ei päässyt ensin edes ripille huonon ulkoluvun vuoksi. Iidan kaikki lapset kävivät kansakoulun Viipurissa.

Kirjoittaja Raija Kannisto