Marja-Leena Viilo valotti aiemmin blogijutussaan Sukunimellä vai patronyymillä Tampereen kirkonkirjoissa ansiokkaasti sitä, miten esimerkiksi Tampereelle 1800- luvulla muuttaneen henkilön löytää kirkonkirjoista ja muista lähteistä. Nyt voisi katsoa vähän eteenpäin ja tutkia, mistä muista lähteistä samoja henkilöitä voisi etsiä myöhemmin 1900-luvun puolella.
Käytetään esimerkkinä ensimmäistä henkilöä, Helena Heleniusta. Helena kuitenkin valitettavasti kuolee jo 1891, kuten rippikirjasta näkyy. Mutta katsotaan sen sijaan vaikka hänen poikaansa Kaarloa (s. 19.2.1877). Rippikirjoissa Kaarlon ammatiksi on merkitty kirjaltaja.
avion estää Laina Charl. Sandell, joka on haastattanut H:n Janakkalan ja Hausjärven käräjiin
Käräjäpöytäkirjoja tästä jutusta ei netistä löytyne, mutta sanomalehtiuutinen valaisee asiaa:
Ei saanut miestä. Laina Sandell Helsingistä haastatti Tampereen kaupungista K. Halmeen Riihimäen käräjille hakien tätä miehekseen, koska oliwat kerran kihlautuneet sekä wiettäneet lihallista yhteyttä. Oikeus ei kuitenkaan woinut miestä myöntää, koska ei todistajat entisien pöytäkirjain mukaan ole mitään asian walaisemiseksi todistaneet. Wastaaja teki puhdistus walan ja oikeus kumosi kanteen
Naimisiin Kaarlo kyllä myöhemmin meni kuten jäljempänä selviää.
Seuraavaksi kannattaa ehkä katsoa osoitekalentereita, joita on Tampereelta vuodesta 1884 vuoteen 1939 Kansalliskirjaston digitoimina. Niiden hakuun voi käyttää esim. seuraavaa linkkiä, jolla voi etsiä Tampereen osoitekalentereista vuosilta 1900-1939 niin, että hakutulokset tulevat aikajärjestykseen:
Kaupunginarkistossa on vielä yksi tuoreempikin osoitekalenteri vuosilta 1946-1947 mutta se on jo selvästi suppeampi kuin vanhemmat ja sen jälkeen kalenterit ilmeisesti kävivät tarpeettomiksi ja korvautuivat puhelinluetteloilla. Puhelinluetteloita on myös olemassa jo 1900-luvun alkuvuosilta, mutta niitä ei liene digitoitu ja luultavasti niissä olevat henkilöt löytyvät myös osoitekalentereista. Yksi Tampereen puhelinluettelo, vuodelta 1914, on tosin netissä puhtaaksikirjoitettuna ja sieltä Kaarlokin löytyy, ammattina faktori: https://histdoc.net/tel/tre_H.html
Osoitekalentereista Kaarlo löytyy esim. vuodelta 1919, ammattina kirjapainon omistaja ja osoitteena Laukontori 8. Hän on varmaankin sama henkilö, ja edellyt urallaan kirjaltajasta ja faktorista kirjapainon omistajaksi:
Seuraavaksi voisi vilkaista sanomalehtiä. Esim. seuraavalla haulla löytyy tieto että Kaarlo Halme oli Kansalliskirjapainon omistaja ja että hän meni vuonna 1910 naimisiin Fanni Uoman kanssa:
Huomaa että samoihin aikoihin löytyy mainintoja myös näyttelijä Kaarlo Halmeesta ja työmies Kaarlo Halmeesta, jotka lienevät eri henkilöitä.
Henkikirjoistakin kaikkien asukkaiden pitäisi löytyä. Niistä etsiminen on kuitenkin usein hankalaa, koska henkikirjat on järjestetty kaupunginosittain ja kortteleittain (maaseudulla kylittäin ja taloittain), eikä mitään hakemistoja tai aakkosellisia luetteloita yleensä ole. Mutta kun osoitteen on saanut esim. osoitekalenterin avulla selville, on henkilö mahdollista löytää myös henkikirjoista.
Henkikirjat tehtiin vuosittain ja ne ovat digitoituna ja vapaasti luettavissa Kansallisarkiston Astiassa vuoteen 1920 saakka (tätä kirjoitettaessa osin myös vuodelta 1921). Digihakemistossa on usein myös hakemistot, joiden avulla haluttu osoite löytyy helposti. Joskus pitää hieman selvitellä, koska esimerkiksi vuoden 1920 henkikirjassa ym. osoitetta – Laukontori 8 – ei ole hakemistossa eikä sitä ole mainittu henkikirjassakaan. Syy lienee se että ”Laukontori” ei ole varsinainen katu, vaan vastaava kortteli on Satamakadun varrella ja sen virallinen osoite on Satamakatu 2:
Vielä pari lähdettä, joita ei kuitenkaan voi tutkia kotikoneella:
Tamperelaisten perukirjat vuosilta 1803-1977 löytyvät Tampereen kaupunginarkistosta: https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/146857549547500. Vuosilta 1939-1977 on erillinen perukirjakortisto, josta henkilö löytyy helposti sukunimen avulla. Perukirjoja tai kortistoa ei kuitenkaan ole digitoitu, vaan niitä pitää mennä paikan päälle tutkimaan tai kysyä kaupunginarkiston asiakaspalvelusta.
Valitettavasti Kaarlo Halmeen perukirjaa ei jostain syystä löydy kaupunginarkistosta. Katsotaan sen sijaan hänen vaimonsa Fanni Lyydian perukirjaa, jonka ensimmäinen sivu tässä:
Fanni Lydia Halmeen perukirja, n:o 289/1952
Tästä perukirjasta käy ilmi että Eila olikin ottotytär. Ottolapseksi ottoa koskeva raastuvanoikeuden päätös löytyisi myös kaupunginarkistosta päätöksen päivämäärän perusteella.
Vielä pitää mainita erittäin hyödyllinen lähde, jota kuitenkaan ei pääse kotikoneelta selaamaan: Tampereen poliisilaitoksen osoitekortisto vuosilta 1915-1985. Se on digitoituna Astiassa, mutta näyttörajoitettu niin, että sitä voi katsella vain Kansallisarkiston toimipaikoissa. Mitään käyttölupaa tai kirjautumista ei kuitenkaan tarvita: https://digihakemisto.net/aineisto/356517261. Kaarlon osoitekortti näyttää tältä, ja siitähän olisi saanut helposti monet yllämainituista tiedoista:
Toivottavasti tämä kirjoitus antoi jotain vinkkejä, joista on hyötyä sinunkin tutkimuksessasi.
Moni lienee huomioinut, että Suomen sukututkimusseuran verkkopalveluiden joukkoon on lisätty Isotammi ja että siitä saa lisää tietoa Isotammi | Suomen Sukututkimusseura (genealogia.fi) linkistä. ”Isotammi”-ryhmä löytyy myös Facebookista.
Isotammea on esitelty jo useasti etenkin sen Sukupuu-palveluiden osalta. Isotammen esittelyaineistossa olevassa ”Sibelius” -sukupuussa riittää tarkasteltavaa. Tutkijat ovat jo ladanneet Isotammeen omia sukupuitaan omin katseluoikeuksin ja alkaneet työstämään sukupuitaan omalla koneellaan seuraten Sukututkijan laatuohjeita. Toivottavasti niitä saadaan pian selattavaksi myös muillekin rekisteröidyille käyttäjille.
Tässä artikkelissa kerrotaan Isotammen parista uudesta lisäpalvelusta: Hiskipuut ja Paikannimikannat. Molemmat ovat hyvin lähteistettyjä tukikantoja, joiden tavoite on nopeuttaa ja täsmentää tutkijan omia havaintoja.
Hiskipuut
Sukututkijoiden perinteinen aarreaitta on SSS:n HisKi-verkkopalvelun tiedot. HisKin kattavuus vaihtelee seurakunnittain, mutta yleensä aineistoa löytyy 1860-luvulle kolmesta ensimmäisestä sarjasta. HisKin käyttöliittymä on sinänsä mainio. Ongelmia voi mainita parikin. Perhekokonaisuuden kokoamiseksi ja sen jäsenten tapahtuminen löytämiseksi on tehtävä jopa kymmeniä kyselyitä, tehden aina välillä muistiinpanoja. Hakujen osuvuutta heikentävät vaihtelevat kirjoituskäytännöt ja puutteelliset kirjaukset. On tarvetta hakemistosukupuille, joista voi helposti siirtyä HisKin tapahtumiin.
Hiskipuut on Isotammen oheishanke ja niitä käytetään Isotammen kautta. Uudissanalla kuvataan, että sisältö perustuu HisKiin ja sisältö on koostettu sukupuiksi HisKin antamien tietojen rajoissa. Kokeneet sukututkijat tietävät, että vähintään rippikirjoja tarvittaisiin sukusuhteiden rikastuttamiseen ja ettei HisKi ole alkuperäislähde. Hakemistosukupuut tehostavat kuitenkin tutkijan työtä.
Hiskipuut luodaan ohjelmallisesti aluksi Gramps-tietokannaksi yhden tai muutaman läheisen seurakunnan HisKissä olevista kaikista tapahtumista. Tässä ”raakamuodossa” sama henkilö voi olla kannassa 1-10 kertaa ja perheet ovat kastetapahtumakohtaisia. Isotammi-tiimin luomilla päättelytyökaluilla kantaa tiivistetään niin, että henkilöiden päällekkäisyydet on poistettu ja perhekokonaisuudet on koottu. Sulautusuhde on kertaluokkaa 5-10.
Isotammeen on nyt julkaistu Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan hiskipuut (17 000 henkeä ja 68 000 hiskiviitettä) sekä Käkisalmen kolmen seurakunnan yhteiset hiskipuut (25 000 henkeä ja 90 000 hiskiviitettä). Piakkoin julkaistaan myös Viipurin kahden srk:n (ruots. ja saks.) yhteiset hiskipuut ja vastaava Bromarvista ja Tuuloksesta.
Tiivistäjän kokemus sukututkijana on olennainen peruste sille, että tiivistyksen ”hutien” määrä olisi alhainen. Huti syntyy, jos yhdeksi henkilöksi yhdistetään tosiasiassa eri henkilöitä tai esim. lapsi joutuu väärään perheeseen. Mielenkiintoinen kysymys on, veisikö seurakunnan hyvä tuntemus sukututkijana hakemistosukupuun koostamista liian lähelle sukututkimusta tai mikä vaikutus sillä olisi tiivistyksen aikatauluun. Joka tapauksessa tähänastiset tiivistäjät eivät ole olleet seurakunnan asiantuntijoita ja esim. Käkisalmesta löytyy ainakin 150 hutihenkilöä, joilla on kaksi syntymä- tai kuolinaikaa tai avioliittoja, joissa on kaksi avioliittotapahtumaa. Hiskipuiden kokoon verrattuna tämä havainnot eivät vie pohjaa hakemistokäytöltä ja voihan hiskipuita parantaakin!
Paltamon hiskipuuta kootaan parhaillaan erään akateemisen väitöskirjatyön aineistoksi. Sukututkijoiden toivotaan kokeilevan julkaistuja hiskipuita ja antavan palautetta Isotammi-tiimille niiden hyödyntämisestä.
Seuraavassa kuvassa on Tampereen tuomiokirkkoseurakunnan hiskipuuta. Sille antoi oman värinsä muuttotapahtumien määrä, olihan Tampere merkittävä talousalueen keskus,
ja Axel Ahlbomin punaisesta kuvakkeesta avautuvia perhesuhteita ja hiskiviittauksia
Paikannimikannat
Täsmälliset paikkatiedot ovat olennainen osa luotettavia sukupuun tapahtumia. ”Mattila”-nimisiä tiloja tai ”Pellonvieri”-nimisiä torppia voi olla samassa pitäjässä jopa kymmeniä. Jokainen tutkija tietää, kuinka työlästä on selata ao. ajan rippikirjoja löytääkseen sen sivun, josta löytyy oikeanniminen paikka ja henkilöt.
Isotammen kehittämisen oheishankkeena on kerätty seurakunnittain rippikirjoista kaikki paikkahavainnot, niiden linkit rippikirjojen ao. sivuihin ja paikan hierarkia (minkä kylän missä talossa jne). Keruutulokset on kirjattu Gramps-kannoiksi ja siirretty selattavaksi Isotammeen. Keruuta on tehty jo viidettä vuotta, valmiina on jo lähes 50 seurakuntaa. Kerääjät ovat olleet pääasiassa palkkatyötuettuja kokeneita sukututkijoita. Kokemus näkyy siinäkin, että paikkoihin on lisätty paljon vastaan tulleita lisätietoja ja koordinaattejakin.
Tutkijaa paikannimikannat hyödyttävät monella tavalla. Näkee nopeasti paikannimen kaikki esiintymiset seurakunnassa, voi linkeistä klikkaamalla avata rippikirjan sivuja ja seurata rippikirjasta toiseen paikkaa. Tulevaisuudessa on ajateltu kokeilua, jossa tutkijan kanssa sovittaessa hän voi ladata paikannimikannan osion oman Grampsinsa sukupuuhun. Tällöin mm. sivuilta löytyvien henkilöiden tapahtumien lähdeviittaukset on talletettavissa sivun avaamisen vaivalla.
Tampereen seudulta on 11 seurakunnan yhteiskanta, joissa on 5400 rippikirjoista löytynyttä paikkaa ja näillä 10 000 viittausta rippikirjojen sivuihin. Mainittakoon, että näihin ei sisälly Tampereen tuomiokirkkoseurakunta, vaikka siitä on oma hiskipuunsa.
Kuvassa on Ylöjärven alkua:
Kirjoittaja Pekka Valta
Pekka Valta esitteli Suomen Sukututkimusseuran Isotammi-tietokantaa Tampereen seudun sukututkimusseuran esitelmäillassa 11.10.2022.
