Ruotsin tuore pääministeri Fredrik Reinfeldt on tamperelaisten silmissä oman kaupungin miehiä. Hänen sukujuurensa ovat nimittäin Tampereella. Reinfeldtin isoäiti syntyi Tampereella vuonna 1902. Hänen isänsä Emil Håkanson oli käynnistämässä vuosina 1901-05 Suomen Trikoon toimintaa Pyynikillä neulomomestarina. Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1903. Tampereen pormestari Timo P. Nieminen lähetti syyskuussa onnittelukirjeen vasta valitulle pääministerille. Sen mukana lähti Tampere-aiheinen kirja sekä kutsu Tampereelle.
Reinfeld tietää varsin hyvin äidinäitinsä syntymäpaikan ja toteaa, että sekin vain todistaa kuinka läheisiä maita Suomi ja Ruotsi ovat toisilleen.
(Aamulehti 20.9.2006 sekä www.sr.se/cgi-bin/Sisuradio/programsidor)
Argentiinan vuonna 1974 kuolleen presidentin Juan Peronin jäännökset kaivettiin haudasta isyystestiä varten. DNA –näytteen ottoa vaati 72-vuotias Martha Holdago, joka haluaa todistaa olevansa presidentin avioton tytär. Holdago sanoo, että Juan Peronilla oli ensimmäisen avioliittonsa aikana suhde hänen äitiinsä Cecilia Demarchiin. Peronilla ei ole lapsia kolmesta avioliitostaan. Hänen sukulaisensa Alejandro Rodriguez Peronin mukaan presidentti ei voinut saada lapsia.
Juan Peronin parhaiten tunnettu puoliso oli 33-vuotiaana syöpään kuollut Evita eli Eva Peron os. Duarte.
(Aamulehti 15.10.2006)
Ulvilassa 1600-luvulla elänyt emäntä Agata Pekantytär on saavuttanut kansainvälistä kuuluisuutta. Hän on pääosassa FT Raisa Maria Toivon väitöskirjassa Mother, Wife and Witch: Authority and Status in Court Record Narratives in early modern Finland (Äiti, emäntä, noita. Valta ja status tuomiokirjanarratiiveissa uuden ajan alun Suomessa). Väitöskirja tarkastettiin Tampereen yliopistossa 7.10.2006. Vastaväittäjänä oli professori Brian P. Levack (University of Texas, Austin).
Agata Pekantytär jäi leskeksi ja hänet ajettiin vuonna 1671 miehensä tilalta. Hän taisteli perintötilan takaisin itselleen ja tyttärelleen. Lisäksi hän selvisi kolmesta noitasyytteestä, jatkoi tilan hoitoa ja puuttui myös naapuriensa asioihin. Raisa Maria Toivon mukaan suomalaista talonpoikaistaloutta johtivat kumppanit, isäntä ja emäntä, jotka joskus olivat mies ja vaimo, joskus vaikkapa äiti ja vävy tai isä ja tytär. Noitaoikeudenkäynneistä käy ilmi, että työ ja vanhemmuus olivat statusta tuovia tekijöitä, joita saatettiin käyttää perusteluina poikkeavallekin käyttäytymiselle. Väitöskirja tuo esiin senkin, että naisilla oli varsin laajat toimintamahdollisuudet.
(Lehdistötiedote: www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/2006/2006062.html )
Tiina Miettinen
© Tekijä ja Tampereen seudun sukututkimusseura. Lainattaessa lähde mainittava.