Sukusilppu-palsta on jälleen ajan hermolla ja ihmettelee pilke silmäkulmassa sukututkimukseen liittyviä asioita meillä ja muualla!
Maailmalla on kohistu Dan Brownin romaanista Da Vinci Koodi. Siinä toinen päähenkilöistä paljastuu Jeesuksen ja Maria Magdalenan jälkeläiseksi. Kirja ja elokuva korostavat, että hän veljensä kanssa ovat parin ainoat elossa olevat jälkeläiset. Sukututkimusta tehnyt lukija jää ihmettelemään väitettä. Kun jo 1600-luvulla eläneellä pariskunnalla on tuhansia jälkeläisiä, niin millainen määrä jälkeläisiä on 100-luvun alussa eläneellä naisella ja miehellä? Vai syntyikö joka sukupolvessa vain yksi lapsi? Da Vinci Koodin mukaan jumalallinen ”suora sukulinja” käsittää Ranskaa vuosina 481-751 hallineen Merovingien hallitsijasuvun. Kaiken järjen mukaan Merovingi- suvun jälkeläisiä on nykyään elossa useita miljoonia. Miksi vain kaksi sukulinjaa näistä miljoonista on nk. pyhää verta? Ja millä ihmeen perusteella juuri ne? Mitä yleensä tarkoittaa ”suora sukulinja” ja miksi ”pyhä veri” ei virtaa kaikkien merovingien jälkeläisten suonissa? Dan Brown ei valitettavasti anna näihin kysymyksiin vastausta. Mies ei selvästikään ole sukututkija – ainoastaan kohtalaisen nokkela romaanikirjailija!
Orleansin neitsyt Jeanne d´Arc poltettiin roviolla Rouenissa 19-vuotiaana vuonna 1431. Le Parisien –lehti kertoo, että tutkijaryhmän on määrä analysoida roviopaikan jäännöksiä puoli vuotta. Rouenista löytyneestä aineksista tehdään täydellinen dna-analyysi. Tohtori Philippe Charlier toteaa, että Orleansin neitsyestä ei tiedetä oikeastaan yhtään mitään. Nyt on mahdollisuus yrittää hieman selvittää kuka hän oli ja mistä hän tuli. (Aamulehti 19.2.2006)
Kristoffer Kolumbus on toinen, jonka taustaa parhaillaan selvitetään dna:n avulla. Hän syntyi vuonna 1451 Genovassa. Tästä on päätelty, että hän oli italialainen. Kolumbus itse oli salamyhkäinen menneisyytensä suhteen. Monet espanjalaiset uskovat Kolumbuksen olleen espanjalainen, koska hän puhui katalaania. Toisaalta hänen kotimaikseen on ehdotettu myös Ranskaa ja Portugalia. Eikä sekään vielä riitä, sillä hänen on arveltu olleen baski, kreikkalainen ja juutalainen. Granadan yliopiston oikeuslääketieteilijä Jose Antonio Lorente Acosta ja italialainen molekyyliantropologi Olga Rickards ovat keränneet dna-näytteitä Välimeren piirin ihmisiltä, joiden sukunimi on Colombo, Colomb, Colon, Coulomb tai Coulon. Näytteitä on verrattu Kolumbuksen pojan Hernandon dna:han. Kolumbuksen oma hautapaikka on kiistanalainen. Espanjalaisten mukaan hänen maalliset jäännöksensä tuotiin Espanjan Sevillaan vuonna 1898. Dominikaanisen tasavallan historioitsijoiden mukaan kyse on väärästä vainajasta. Viime vuonna saatiin alustavaa näyttöä sille, että Sevillan Kolumbus on samaa sukua kuin tutkittu vainaja, jonka uskotaan olleen löytöretkeilijän veli Diego. Ei ole mahdotonta, että Kolumbus haudattiin puoliksi kumpaankin paikkaan. Keskiajalla vainajan jäännökset saatettiin jakaa suvun kesken. (Tiede 4/2006 sekä Tiede 5/2003 ja Tiede 1/2005)
Ylen tv-ohjelmassa Tutkittu juttu kerrottiin keväällä mielenkiintoinen tarina. Snellmanien sukuyhdistys on jo vuosikymmenien ajan yrittänyt selvittää mistä suvun 1600-luvulla elänyt kantaisä Olof Jönsson on tullut Suomeen. ”Jälkiä on etsitty ruotsalaisista arkistoista mutta lopputuloksena on ollut aika puhdas vesiperä”, toteaa sukuyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Snellman.
Nyt avuksi on otettu dna-tunnistus. Suvun jäseniä on käynyt dna-testeissä. Näitä testituloksia verrattiin ensin vapaaehtoisilta kerättyyn dna-tietokantaan. Mistäänpäin Suomea ei ole löydetty samanlaista perimää kuin Snellmanneilla. Vertailu kansainväliseen tietokantaan tuotti parempia tuloksia. Vastaavaa perimää löytyi Ruotsista ja nykyisen Saksan alueelta. Sveitsissä asuu 600 henkilöä, joilla on sukunimenä Schnellman. Onko sukunimi samaa kantaa kuin Snellman? Suomen ja Sveitsin suvut järjestivät sukutapaamisen ja sen yhteydessä kerättiin lisää dna-näytteitä. Aikanaan selviää ovatko suvut kaukaista sukua toisilleen. Kiinnostuneet voivat vilkaista lisätietoja Snellman-suvun nettisivuilta: www.snellmansuku.org.
Keväällä syntyi taas kerran vanhaa kunnon maaotteluhenkeä Suomen ja Ruotsin välille. Tällä kertaa aihetta antoi Yhdysvaltojen presidentti Georg Bushin kantaisä Måns Andersson. Amerikkalaiset sukututkijat ovat selvittäneet, että Måns oli kotoisin Ruotsista. Måns Andersson astui vuonna 1639 Göteborgissa Kalmar Nyckel -laivaan ja hän oli ensimmäisiä siirtolaisia Amerikan Delawaressa. Suomessa kuitenkin tiedetään, että mainitulla aluksella matkusti Amerikkaan Värmlannin metsäsuomalaisia. Näin kertoo Kari Tarkiaisen kirja Suomalaisten historia Ruotsissa osa 1. Mainittu Måns Andersson saattoi siis hyvinkin olla suomalainen eikä ruotsalainen! (Iltasanomat 3.4.2006 ja Aamulehti 4.4.2006)
Aamulehdessä julkaistaan joka päivä palstaa nimeltä Aamulehti 50 vuotta sitten. Kesäkuun 13. päivänä vuonna 1956 Pieksämäen Maavedeltä kuului kummia. Eräs maanviljelijä kuuli paikkakunnalla liikkuvista sukututkijoista ja poltti kaikki talonsa vanhat sukuasiakirjat ja muut asiapaperit. Poltettujen papereiden joukossa olivat esim. Varkaudenkoskien omistussuhteita käsittelevät pöytäkirjat. Vuoden 1956 Aamulehdessä todettiin, että ”tuhotyöstä aiheutui summittaisesti arvioiden kymmenien miljoonien markkojen vahinko sekä maanviljelijälle itselleen että monille muille, joiden omaisuutta palaneet paperit koskivat.” Sitä voi vain arvailla, että mitä synkkiä sukusalaisuuksia isäntä halusi hävittää jälkimaailmalta … (Aamulehti 13.6.2006/ 13.6.1956)
Tiina Miettinen
© Tekijä ja Tampereen seudun sukututkimusseura. Lainattaessa lähde mainittava.