{"id":952,"date":"2022-05-21T00:00:00","date_gmt":"2022-05-20T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=952"},"modified":"2022-05-16T08:47:25","modified_gmt":"2022-05-16T05:47:25","slug":"sanomalehtien-kertomaa-sukututkijalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2022\/05\/21\/sanomalehtien-kertomaa-sukututkijalle\/","title":{"rendered":"Sanomalehtien kertomaa sukututkijalle"},"content":{"rendered":"\n

Moni sukututkimuksen harrastaja saattaa keskitty\u00e4 tutkimuksissaan vain ns. virallisiin l\u00e4hteisiin, kuten kirkonkirjoihin, henkikirjoihin tai tuomiokirjoihin. Kuitenkin er\u00e4s mielenkiintoinen l\u00e4hde sukujen tutkimiseen on vanhat sanomalehdet, joista voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tietoja, jopa avaimia suvun salojen selvittelyyn.<\/p>\n\n\n\n

Artikkelin lopussa on mainittu linkkej\u00e4 sivustoihin, joista voi etsi\u00e4 eri hakusanoilla tietoja sanomalehdist\u00e4, aikakauslehdist\u00e4 ja muista painotuotteista. Kansalliskirjastossa hakuja voi tehd\u00e4 31.12.1939 asti painetuista lehdist\u00e4. Joillakin sanomalehdill\u00e4, esim. Helsingin Sanomilla on omat hakemistonsa lehden tilaajille. Lis\u00e4ksi vanhoja lehti\u00e4 voi lukea mikrofilmeilt\u00e4, joiden lukulaite on esim. Tampereen p\u00e4\u00e4kirjasto Metsossa. Siell\u00e4 on filmeill\u00e4 melko tuoreitakin vuosikertoja.<\/p>\n\n\n\n

Olen ker\u00e4nnyt t\u00e4h\u00e4n artikkeliin n\u00e4ytteeksi muutamia lehtileikkeit\u00e4, joita on tullut vastaan omissa sukututkimuksissani. Monta kertaa olen t\u00f6rm\u00e4nnyt tietoihin sattumalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike 1. Suomalainen Wirallinen Lehti 21.4.1899<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Virallisesta lehdest\u00e4 vuodelta 1899 l\u00f6ysin hakusanoilla Sinkkonen ja Parikkala uutisen, joka avasi minulle uuden n\u00e4k\u00f6alan sukuuni. Sen mukaan Parikkalan Tyrj\u00e4n kyl\u00e4ss\u00e4 Matarm\u00e4en tilalla asunut Elias Juhonpoika Sinkkonen oli ostanut 2900 markalla huutokaupasta Matti Simonpoika Sinkkosen osan asukasoikeudesta.<\/p>\n\n\n\n

Matti Simonpoika Sinkkonen oli isois\u00e4ni is\u00e4. Ihmettelin suuresti, miksi h\u00e4n joutui myym\u00e4\u00e4n huutokaupalla asukasoikeutensa sukutilaan, jolla suku oli asunut 1600-luvun lopulta l\u00e4htien. Tutkin Kansallisarkiston Mikkelin toimipisteess\u00e4 Matti Sinkkosen oikeudenk\u00e4yntien p\u00f6yt\u00e4kirjat Parikkalan ja Jaakkiman k\u00e4r\u00e4jilt\u00e4 1892-1894 sek\u00e4 ulosmittausten ja huutokauppojen p\u00f6yt\u00e4kirjat. Ne selvittiv\u00e4t tilannetta jonkin verran. Niist\u00e4 selvisi, ett\u00e4 h\u00e4n oli velkaantunut pahasti monelle eri taholle, mutta velkaantumisen syyt\u00e4 en saanut selville.<\/p>\n\n\n\n

Matti Simonpoika Sinkkonen oli ammatiltaan r\u00e4\u00e4t\u00e4li ja h\u00e4nell\u00e4 oli viisi lasta. H\u00e4n kuoli helmikuussa 1902. Koska asukasoikeutta ei en\u00e4\u00e4 ollut, muuttivat h\u00e4nen nelj\u00e4 lastaan Viipuriin ja vain nuorin poika j\u00e4i Parikkalaan, ehk\u00e4 huolehtimaan leskeksi j\u00e4\u00e4neest\u00e4 \u00e4idist\u00e4\u00e4n. Isois\u00e4ni Matti Matinpoika, joka my\u00f6s oli r\u00e4\u00e4t\u00e4li, joutui siis olosuhteiden pakosta muuttamaan Viipuriin. Se ei ollut h\u00e4nen vapaa valintansa. T\u00e4m\u00e4 muuton syy oli minulle uusi tieto.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 oli asukasoikeus? Parikkalan maatilat olivat pitk\u00e4\u00e4n ns. lahjoitusmaita<\/a>, joten talonpojat eiv\u00e4t voineet omistaa viljelem\u00e4\u00e4ns\u00e4 maata, heill\u00e4 oli vain hallintaoikeus tilaan. Vuonna 1864 Suomen s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4iv\u00e4t p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t, ett\u00e4 valtio hankkisi v\u00e4hitellen kaikki lahjoitus\u00admaat omikseen, mink\u00e4 j\u00e4lkeen talon\u00adpojat saisivat lunastaa ne itselleen perint\u00f6tiloiksi pitk\u00e4\u00adaikaisen valtion\u00adlainan avulla. Kruununtilan asukasoikeutta ei voinut lahjoittaa eik\u00e4 testamentata, mutta sen voi myym\u00e4ll\u00e4 luovuttaa toiselle. Luovutus tuli p\u00e4tev\u00e4ksi, kun maaherra hyv\u00e4ksyi ja otti ostajan asukkaaksi. V\u00e4hitellen kruununtilojen ostaminen perinn\u00f6ksi tuli mahdolliseksi ja valtio tuki sit\u00e4 pitk\u00e4aikaisilla lainoilla. Vuonna 1899 Matarm\u00e4en tilaa ei oltu viel\u00e4 ostettu omaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike 2. Lis\u00e4lehti Suomalaisen Virallisen Lehden N:oon 108 11.5.1906<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Olen sukututkimuksissani perehtynyt iso\u00e4itini serkun, kirjailija Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen<\/a> sukutaustaan. H\u00e4nen vanhempansa Juhana ja Henrika J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen muuttivat Parikkalasta Viipuriin vuonna 1884, jossa heille syntyi kolme lasta ja jossa he perustivat kaupan. Tutkin heid\u00e4n asumistietojaan Viipurin henkikirjoista, koska kirkonkirjat olivat tuhoutuneet talvisodan aikana. Ihmettelin, ett\u00e4 vuoden 1907 henkikirjassa ei ollut Juhanan nime\u00e4 perheen yhteydess\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 l\u00f6ytynyt muualtakaan. Selitys l\u00f6ytyi Virallisen lehden ilmoituksesta, jonka mukaan Henrika oli hakenut Viipurin raastuvanoikeudelta pes\u00e4eroa. Oikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoista ilmenee Henrikan kertomana, ett\u00e4 h\u00e4nen miehens\u00e4 on jo kauemman aikaa oleskellut Parikkalan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Syyt\u00e4, miksi Juhana oleskeli siell\u00e4, en tied\u00e4, mutta kuitenkaan h\u00e4nt\u00e4 ei ollut siell\u00e4 merkitty kirkonkirjoihin eik\u00e4 henkikirjoihin. Juhana oli ilmeisesti tehnyt velkaa eri suuntiin ja kauppiaana toiminut Henrika halusi, ett\u00e4 h\u00e4n ei joutuisi maksamaan miehens\u00e4 velkoja.<\/p>\n\n\n\n

Viipurin raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjassa 16.6.1906 olevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan: \u201dHenrika J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen saapi hallita tavaraansa niin kuin leskivaimo sek\u00e4 ettei h\u00e4n ole velvollinen omaisuudellansa vastaamaan siit\u00e4 velasta, jonka mies avioliiton aikana on tehnyt.\u201d<\/em>  Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 viitteellisesti omael\u00e4m\u00e4kerrallisessa romaanissa Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli juovusp\u00e4iss\u00e4\u00e4n ollut kotona v\u00e4kivaltainen perhett\u00e4\u00e4n kohtaan. Juhana J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen kuoli 50-vuotiaana 15.2.1908.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 oli pes\u00e4ero<\/a>? Se oli ennen vuotta 1930 solmittuja avioliittoja koskeva menettely, jossa tuomioistuimen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 lakkautettiin puolisoiden yhteisomistus pes\u00e4\u00e4n. Samalla pes\u00e4\u00e4n kuulunut omaisuus jaettiin ja kumpikin puoliso sai oman osuutensa vallintaansa. Siit\u00e4 l\u00e4htien puolisot olivat vastuussa vain omista veloistaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike 3. Parikkalan sanomat 19.1.1943<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Parikkalan sanomien ilmoituksessa vuodelta 1943 kerrotaan sukulaisestani Sulosta. En tiennyt Sulosta mit\u00e4\u00e4n, joten tulin tilanneeksi h\u00e4nen kuolintodistuksensa. Siin\u00e4 h\u00e4nen kuolinpaikakseen oli merkitty Kuopiossa oleva Niuvaniemen (mieli)sairaala ja yhten\u00e4 diagnoosina skitsofrenia. Er\u00e4s sukulaiseni, joka oli k\u00e4ynyt Parikkalan sanomien toimituksessa lukemassa lehden vanhoja numeroita, antoi minulle Suloa koskevan lehtileikkeen. Siit\u00e4 ilmeni, ett\u00e4 Sulo oli puukottanut kasvoihin toista miest\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 syytettiin t\u00f6rke\u00e4st\u00e4 pahoinpitelyst\u00e4, mutta ilmeisen syyntakeettomana h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tahdonvastaiseen hoitoon psykiatriseen sairaalaan. Pyynn\u00f6st\u00e4ni sain itselleni osan Sulon sairaskertomusta, josta k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kityksist\u00e4 huolimatta Sulolla oli harhoja kuolemaansa hein\u00e4kuuhun 1953 asti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike 4. K\u00e4kisalmen sanomat 20.5.1944<\/em>.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Yhdest\u00e4 sukuuni liittyv\u00e4st\u00e4 traagisesta tapauksesta kerrottiin K\u00e4kisalmen sanomissa vuonna 1944. Hiitolassa asunut sukulaisperheeni is\u00e4 Reino ty\u00f6skenteli ty\u00f6njohtajana Pukinniemen kartanossa, jonne he olivat palanneet takaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1942 oltuaan evakossa Pohjanmaalla talvesta 1940 l\u00e4htien. Kartanossa ty\u00f6skenteli vuonna 1944 my\u00f6s ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 sotavankeja, jotka saatettiin viikonlopuksi vankileirille ja saattajalla piti olla ase mukanaan. Reino oli l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 t\u00e4llaiselle saattomatkalle ja l\u00e4hti pist\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ulkona. H\u00e4n j\u00e4tti hetkeksi aseensa tuvan p\u00f6yd\u00e4lle, jolloin perheen 5-vuotias poika sai sen k\u00e4siins\u00e4. Ase laukesi ja luoti osui pojan kummiset\u00e4\u00e4n, joka kuoli. Reino sai Lahdenpohjan kentt\u00e4oikeudessa 1500 markan sakon, josta kerrottiin K\u00e4kisalmen sanomissa 20.5.1944.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lehtileike 5. Tiedonantaja-lehti 18.9.1929.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n my\u00f6s Parikkalasta l\u00f6ytyi puukkojunkkareita, ei vain Pohjanmaalta. Ilmari oli ilmeisen \u00e4kkipikainen luonne ja syyllistyi sen vuoksi tappeluihin ja puukotuksiin. H\u00e4nell\u00e4 oli my\u00f6s hyv\u00e4 puolensa, sill\u00e4 h\u00e4n toimi viulunsoittajana monissa h\u00e4iss\u00e4. Kerran h\u00e4n kuitenkin kiukuissaan rikkoi is\u00e4ns\u00e4 tekem\u00e4n viulun, koska h\u00e4nt\u00e4 harmitti, ett\u00e4 muut saivat tanssia ja h\u00e4nen piti vain soittaa.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4 vanhoihin sanomalehtiin<\/strong>:
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot<\/a>
Finna<\/a>
YouTubesta l\u00f6ytyy useampia opastusvideoita sukututkijalle sanomalehtiarkiston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mm. https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=6IPt2Gib-eE<\/a><\/em>

<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Moni sukututkimuksen harrastaja saattaa keskitty\u00e4 tutkimuksissaan vain ns. virallisiin l\u00e4hteisiin, kuten kirkonkirjoihin, henkikirjoihin tai tuomiokirjoihin. Kuitenkin er\u00e4s mielenkiintoinen l\u00e4hde sukujen tutkimiseen on vanhat sanomalehdet, joista voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tietoja, jopa avaimia suvun salojen selvittelyyn. Artikkelin lopussa on mainittu linkkej\u00e4 sivustoihin, joista voi etsi\u00e4 eri hakusanoilla tietoja sanomalehdist\u00e4, aikakauslehdist\u00e4 ja muista painotuotteista. Kansalliskirjastossa hakuja voi tehd\u00e4 … Jatka lukemista Sanomalehtien kertomaa sukututkijalle<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-952","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/952","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=952"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/952\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":988,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/952\/revisions\/988"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=952"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=952"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=952"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}