Tuohi on koivun kaarnan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 oleva sitke\u00e4 korkkimainen kudos, joka on muodostunut ohuista kerroksista. Se paksunee puun vanhetessa kerros kerrokselta. Tuohi s\u00e4ilyy lahoamatta pitk\u00e4\u00e4n ja v\u00e4rivaihtelujensa takia se on kaunis ja koristeellinen. Tuohi on my\u00f6s vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4t\u00f6n, joten se teki siit\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelpoisen materiaalin mennein\u00e4 aikoina mm. juoma-astioihin, lattioihin ja kattoihin sek\u00e4 eristeeksi. Tuohi eristi l\u00e4mp\u00f6\u00e4 niin, ett\u00e4 tuohikontissa ev\u00e4\u00e4t s\u00e4ilyiv\u00e4t pakkasella j\u00e4\u00e4tym\u00e4tt\u00e4 ja helteell\u00e4 pilaantumatta.<\/p>\n\n\n\n
Koivun tuohen valkoinen v\u00e4ri johtuu betuliinista<\/strong> eli koivuhartsista. Betuliinilla on voimakas aseptinen, bakteereja tappava vaikutus, jonka vuoksi se on ollut mielenkiinnon kohteena l\u00e4\u00e4ke-, kosmetiikka- ja kemianteollisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Tuohi on ollut ennen hyvin t\u00e4rke\u00e4 rakennusmateriaali. Viel\u00e4 1800\u2013luvulla Suomessa vallitseva katemateriaali oli malkakatto, jossa riukujen alle ladotut tuohikerrokset toimivat kosteuden erist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Malkakatot olivat pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4, sill\u00e4 katto saattoi kest\u00e4\u00e4 useita kymmeni\u00e4 vuosia ilman huoltoa. Samalla tavalla tuohta on k\u00e4ytetty erist\u00e4m\u00e4\u00e4n kosteutta perustusten ja hirsirungon v\u00e4liss\u00e4 sek\u00e4 rakennusten tuulensuojakerroksena. Ala- ja v\u00e4lipohjissa tuohi esti l\u00e4mm\u00f6neristeiden, kuten sahanpurun, sammaleiden tai turpeen varisemisen.<\/p>\n\n\n\n Tuohen hankinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Parhaiten tuohi irtoaa kasvavasta puusta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 touko\u2013kes\u00e4kuussa juhannukseen asti. Tuohta saa sek\u00e4 paksuna ett\u00e4 paperinohuena. Sen yksi t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus on, ett\u00e4 se rullautuu kuivuessaan. Tuohi my\u00f6s palaa hyvin ja palava tuohi k\u00e4pristyy erityisen nopeasti.<\/p>\n\n\n\n Tuohen hankinta eli kiskonta on periaatteessa yksinkertaista. Se irrotetaan koivun rungosta levyin\u00e4 tai pitkin\u00e4, monimetrisin\u00e4 nauhoina eli siisnoina. Levyt varastoidaan tiukkaan pinkkaan pareittain, valkeat puolet vastakkain. Siisna k\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n ker\u00e4lle eli sommelolle, jonka keskelle j\u00e4tet\u00e4\u00e4n reik\u00e4 tuulettumista varten. Tuohi s\u00e4ilyy varastossa kymmeni\u00e4 vuosia. <\/p>\n\n\n\n Koivu yleens\u00e4 k\u00e4rsii tuohen ottamisesta. Pienikin vaurio kaarnassa yleens\u00e4 est\u00e4\u00e4 uuden tuohen kasvun. Tuohenalainen kaarna yleens\u00e4 s\u00e4ilyy, ja joskus koivu kasvattaa uuden tuohen sen p\u00e4\u00e4lle. Lahopuussa tuohi j\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n\u00e4 materiaalina j\u00e4ljelle, kun muu puuaines on jo l\u00e4hes h\u00e4vinnyt.<\/p>\n\n\n\n Tuohi suomalaisessa kansanperinteess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tuohi oli t\u00e4rke\u00e4 ja monipuolinen materiaali suomalaisessa omavaraistaloudessa. Se oli halpaa, kevytt\u00e4, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja helppoa k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tuohta on k\u00e4ytetty monin tavoin:<\/p>\n\n\n\n Tuohit\u00f6iden valmistamisv\u00e4lineet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tuohit\u00f6iden tekemisess\u00e4 yksi perusty\u00f6kalu on ohutter\u00e4inen puukko<\/strong>. Toinen t\u00e4rke\u00e4 v\u00e4line on lasta<\/strong>. Lastoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tuohen irrottamiseen puun rungosta ja punoksen raottamiseen. Parsinjouset<\/strong> ovat k\u00e4tev\u00e4 apuneuvo parsittaessa kireit\u00e4 tai hankalasti raotettavia punoksia. Kiristimi\u00e4<\/strong> tarvitaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n nauhoja paikoillaan ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n punoksen purkautuminen. Ter\u00e4v\u00e4t sakset<\/strong> ovat tarpeellisia. Harkkoreunaisilla saksilla voidaan tehd\u00e4 siksak-reunaa koristeluun. My\u00f6s reik\u00e4pihtej\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koristeluun, samaten koristeleimasimia<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n Tuohit\u00f6iden tekij\u00e4n haastattelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tytt\u00e4reni Minna Kanniston tekem\u00e4 haastattelu papastaan vuonna 1992:<\/p>\n\n\n\n Pappani teki ensimm\u00e4iset virsunsa 15-16 vuoden ik\u00e4isen\u00e4 Karjalassa \u00e4itins\u00e4 avustuksella. Ne virsut j\u00e4iv\u00e4t joksikin aikaa ainoiksi, eik\u00e4 pappani kotoa muitakaan virsuntekij\u00f6it\u00e4 l\u00f6ytynyt. Virsuja ostettiin kiertelevilt\u00e4 myyj\u00e4eukoilta ja niit\u00e4 k\u00e4ytettiin sis\u00e4jalkineina aamutossujen tapaan, kes\u00e4ll\u00e4 hein\u00e4pellolla sek\u00e4 saunajalkineina. Saunaan l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 virsut olivatkin suositut jalkineet ja niit\u00e4 pidettiin jalassa l\u00f6ylyss\u00e4kin, jossa ne pehmeniv\u00e4t mukavasti jalkaan sopiviksi.<\/em> L\u00e4hteet<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n Wikipedia https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Tuohi<\/a><\/p>\n\n\n\n Minna Kanniston tutkielma tuohesta. Tehty Tammerkosken lukion kuvaamataidon tunnille kansanperinteeseen liittyv\u00e4n\u00e4 aiheena kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1992.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tuohi on minulle tuttu materiaali sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 is\u00e4ni innostui el\u00e4kkeell\u00e4 ollessaan tekem\u00e4\u00e4n erilaisia tuohit\u00f6it\u00e4. H\u00e4n k\u00e4vi monena vuonna ty\u00f6v\u00e4enopiston tuohity\u00f6kursseilla ja teki aina kaikkia tuotteitaan nelj\u00e4 kappaletta: yhden itselleen ja yhden jokaiselle kolmelle lapselleen. L\u00f6ysin sattumalta tytt\u00e4reni Minnan lukion toisella luokalla tekem\u00e4n tutkielman tuohesta. Se tehtiin kuvaamataidon tunnille kansanperinteeseen liittyv\u00e4n\u00e4 aiheena. T\u00e4h\u00e4n artikkeliin liittyv\u00e4t … Jatka lukemista Tarinaa tuohesta, sen historiasta ja k\u00e4ytt\u00f6tavoista<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Kuva-1-1024x920.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n
Sota-aikana pappani vanha taito muistui h\u00e4nen mieleens\u00e4 ja h\u00e4n alkoi tehd\u00e4 puhdet\u00f6in\u00e4 virsuja, joilla oli kova kysynt\u00e4 erikoisina kotiin viemisin\u00e4. Kysynt\u00e4\u00e4 olisi ollut enemm\u00e4nkin kuin mihin aika riitti. Maksuksi h\u00e4n sai usein tupakkaa. Pappani muistelee tehneens\u00e4 yli 200 virsuparia. H\u00e4n teki sodan aikana my\u00f6s kontteja ja pieni\u00e4 k\u00e4silaukkuja, jotka my\u00f6s olivat haluttuja tuliaisia. Laukkujakin h\u00e4n ehti tehd\u00e4 useita kymmeni\u00e4. Sodan aikana syntyi my\u00f6s jokunen tuohinen matkalaukku, joilla oli oikeatakin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ainoat h\u00e4nen tuolla ajalla tekem\u00e4ns\u00e4 esineet, jotka ovat s\u00e4ilyneet, ovat vuonna 1943 Kannaksella valmistettu tuohinen matkalaukku ja tuohinen korurasia.<\/em>
Mallit esineisiin pappani kehitteli itse. Muita tuohit\u00f6iden taitajia ei h\u00e4nen komppaniassaan ollutkaan. Sodan j\u00e4lkeen seurasi aika, jolloin h\u00e4n ei kovin paljon tehnyt tuohit\u00f6it\u00e4, koska ty\u00f6 ja perhe veiv\u00e4t aikaa. Nyt kuitenkin el\u00e4kep\u00e4ivill\u00e4 on tuohity\u00f6innostus her\u00e4nnyt uudelleen ja h\u00e4n on alkanut j\u00e4lleen tehd\u00e4 vanhoja malleja ja joitain uusiakin. Pappani on kolme vuotta k\u00e4ynyt Sampolan tuohity\u00f6kursseilla, joista on saanut muutamia uusia ideoita. Kurssilla on kuulemma sek\u00e4 nuoria ett\u00e4 vanhoja, sek\u00e4 miehi\u00e4 ett\u00e4 naisia. Tuohit\u00f6iden arvostus ja innostus niiden tekemiseen on ilmeisesti tulemassa uudelleen esille.<\/em><\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/03\/Kuva-2-1024x797.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n