{"id":893,"date":"2022-04-23T00:00:00","date_gmt":"2022-04-22T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=893"},"modified":"2022-02-14T10:36:13","modified_gmt":"2022-02-14T07:36:13","slug":"tampereen-kalevan-tiilitehtaiden-vaiheita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2022\/04\/23\/tampereen-kalevan-tiilitehtaiden-vaiheita\/","title":{"rendered":"Tampereen Kalevan tiilitehtaiden vaiheita"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4iset tiiliruukit Tampereella syntyiv\u00e4t nykyisen Laukontorin alueelle ja Santalahteen. Tiilen valmistus sai alkunsa, kun Ruotsin kruunu alkoi puuhata vuonna 1776 nykyiselle Finlaysonin alueelle viinapolttimoa. Tuolloin tiiliruukit olivat enemm\u00e4n k\u00e4sity\u00f6verstaita kuin varsinaisia tehtaita. 1800-luvun alkupuoliskolla tiilien tarve oli aika v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, vuosittain valmistettiin keskim\u00e4\u00e4rin vuosina 1832\u201342 eri tiilitehtaissa n. 200&nbsp;000 tiilt\u00e4. Poikkeuksen muodosti ensimm\u00e4isen suuren tiilirakennuksen eli kuusikerroksisen tehdasrakennuksen rakentaminen Finlaysonin tehdasalueelle vuosina 1836\u201337. Siihen tarvittiin kaikkiaan 500&nbsp;000 tiilt\u00e4. Ensimm\u00e4inen tiilentuotannon huippukausi koettiin 1800-luvun lopulla, jolloin asuntorakentaminen oli voimakkaimmillaan ja uusiin tehdasrakennuksiin tarvittiin runsaasti tiili\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kaupungin kasvun my\u00f6t\u00e4 tiilitehtaat siirtyiv\u00e4t kauemmaksi keskustasta. Kaupungin entiset tiilenvalmistuspaikat oli korvattava uusilla. Er\u00e4s tiiliteollisuuden merkitt\u00e4v\u00e4 sijaintipaikka oli nykyisen Kalevan kaupunginosan alue, jonka viljelys- ja laidunmailla oli saatavilla suhteellisen hyv\u00e4laatuista savea. Vainioilta raivattiin mets\u00e4\u00e4 1890-luvun alussa laajoilta osin karjan laidunmaaksi sek\u00e4 kaupunkilaisten viljelyspalstoiksi. Peltoaukeita alettiin kutsua Tammelan vainioiksi. Sinne perustettiin tiilitehtaita sek\u00e4 rakennettiin asuntoja niiden ty\u00f6ntekij\u00f6ille. 1890-luvun lopulla vainioilta l\u00f6ytyi per\u00e4ti nelj\u00e4 tiilitehdasta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Tiilien p\u00e4\u00e4raaka-aine eli savi saatiin tehtaiden l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4, jossa sit\u00e4 oli noin kahden kolmen metrin kerroksena. Viel\u00e4kin voi n\u00e4hd\u00e4 savenoton j\u00e4lki\u00e4 maanmuodoissa uintikeskuksen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Toinen raaka-aine santa eli hiekka saatiin Kalevanharjun rinteest\u00e4 mm. nykyisen Kiinanmuurin korttelin piha-alueelta. Kalevan tiiliteollisuus oli esimerkillist\u00e4 l\u00e4hituotantoa, raaka-aineet saatiin l\u00e4helt\u00e4 ja valmiit tiilet k\u00e4ytettiin l\u00e4hell\u00e4 mm. Tammelan ja Kalevan talojen rakentamiseen. Tiilirakennukset ovat hyvin hoidettuina pitk\u00e4ik\u00e4isi\u00e4. Vanhin tunnettu tiilirakennus on jo keskiajalla rakennettu Turun tuomiokirkko.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4isen\u00e4 tuotannon aloitti <strong>Puolimatkan tiilitehdas<\/strong>, my\u00f6s yl\u00e4tehtaana tunnettu. Se sijaitsi Joukahaisenkatu 7:n kohdalla nykyisen Kalevan uintikeskuksen paikalla. Tehtaan perustivat vuonna 1890 kauppias <em>Frans P\u00f6ll\u00e4nen<\/em> (s. 1845 Hein\u00e4vedell\u00e4) ja <em>Karl Johan Lindeman<\/em> (s. 1860 Yl\u00f6j\u00e4rvell\u00e4). Vuodesta 1905 tehtaan omisti <em>Matti Wigelius <\/em>(s. 1862 Kauhajoella), vuosina 1911\u201344 N\u00e4si Oy ja 1945\u201364 rakennusliike <em>Auttila &amp; Noppa<\/em>. Loppuvuosina savea jouduttiin tuomaan traktorilla Vuohenojan tuntumasta. Vuosituotos oli tuolloin noin 2\u20133 miljoonaa tiilt\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 oli kolmisenkymment\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Tampereen Tiilitehdas<\/strong> Pellervonkadulla tunnettiin aiemmin K\u00e4m\u00e4rin ruukin nimell\u00e4, mutta sen oli perustanut vuonna 1891 <em>Kaarle Kustaa Helander<\/em> (s. 1838 Pirkkalassa). Vuodesta 1905 alkaen toimintaa jatkoi <em>Kaarle<\/em> <em>Evert K\u00e4m\u00e4ri<\/em> (s. 1856 Kalvolassa) K\u00e4m\u00e4rin j\u00e4lkeen omistajina olivat <em>E. A. Toukolehto<\/em> ja H\u00e4meen Kalkkitiilitehdas Oy. Viimeisin\u00e4 omistajina olivat <em>Viljo ja Tauno Torpo<\/em> vuodesta 1933 alkaen, he jatkoivat toimintaa vuoteen 1965 asti, jolloin he lopettivat tehtaan.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"526\" height=\"423\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-896\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva1.png 526w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva1-300x241.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 526px) 100vw, 526px\" \/><figcaption><em>Kuva 1. Kalevan tiilitehtaat vuonna 1908.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Muita olivat <strong>Wigeliuksen tiilitehdas<\/strong>, alatehdas, <strong>Kalevan k\u00e4sitiiliruukkina<\/strong> tunnettu, Sammonkatu 64:n kohdalla. Sen oli alun perin perustanut vuonna 1897 talonomistaja <em>Kaarlo Pirjola <\/em>(s. 1866 H\u00e4meenkyr\u00f6ss\u00e4), muurari Iisakki <em>Harju<\/em> ja kauppias <em>Aleksander Ahlstedt<\/em> (s. 1867 Pirkkalassa). Sit\u00e4 kutsuttiin Salho-ojan tiilitehtaaksi. Sen paikka oli alueella, joka nyt j\u00e4\u00e4nyt Sammonkadun ja Sarvijaakonkadun v\u00e4liin. Tehtaan osti jo vuonna 1901 Matti Wigelius. My\u00f6hemmin tehtaan omistajina oli N\u00e4si Oy ja lopuksi rakennusliike Auttila &amp; Noppa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Suurimpana tehtaana toimi <strong>Harjun\/Schreckin tiilitehdas<\/strong>. Tehtaalla oli vuonna 1905 75 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Tehdas aloitti vuonna 1898 Kalevan harjun syrj\u00e4ss\u00e4 aivan kaupungin rajalla. Sen savennostopaikka sijaitsi nykyisen Prisman pys\u00e4k\u00f6intialueella. Tehtaan perustajia olivat veljekset kunnallispormestari <em>Karl Hjalmar Schreck<\/em> (s. 1857 Vanajassa) ja rakennusmestari <em>Theodor Schreck <\/em>(s. 1866 P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4). Tehdas lopetti jo ensimm\u00e4isen maailman sodan alkuvuosina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Vuosien varrella tehtaiden nimet ja omistajat vaihtuivat. Tiilitehtaat ty\u00f6llistiv\u00e4t miehi\u00e4 ja naisia sek\u00e4 kes\u00e4aikaan my\u00f6s lapsia. Tiilitehtaiden asukkaille rakennettiin l\u00e4hist\u00f6lle asuintaloja, jotka purettiin kaupunginosaa rakennettaessa. Purettuja asuintaloja olivat Punainen talo, Vaissin m\u00f6kki, Monttula sek\u00e4 Kaleva. Kalevan kaupunginosassa viimeiset tiilet valmistettiin 1960-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"596\" height=\"357\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-895\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva2.jpg 596w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/Kuva2-300x180.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 596px) 100vw, 596px\" \/><figcaption><em>Kuva 2. Puolimatkan tiilitehdas 1960-luvun alussa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Tiilitehtaiden ajasta alueella muistuttaa en\u00e4\u00e4 Tampereen Tiilitehtaan savensekoitusakseli Lemmink\u00e4isenkadulla, joka on pystytetty tamperelaisen tiiliteollisuuden muistomerkiksi vuonna 1971. Tampereen p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1.10.1971 paljastettiin tiiliteollisuuden muistomerkki Tampereen Tiilitehtaan entisell\u00e4 tehdasalueella. Muistomerkin piirustukset laati kaupungin arkkitehtiosasto. Paljastuspuheen piti kunnallisneuvos <em>Lauri Santam\u00e4ki<\/em>. 1960-luvun lopulla p\u00e4\u00e4ttyi Tampereella pari sataa vuotta jatkunut tiilien tuotanto. Viimeinen tiilitehdas lopetti toimintansa Vehmaisissa 18.10.1969.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-off-white-background-color has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Muistomerkin laatassa lukee: <br>T\u00c4M\u00c4N K\u00c4SITIILIEN VALMISTUKSESSA K\u00c4YTETYN SAVIMASSAN SEKOITUSAKSELIN PYSTYTTI TAMPEREEN KAUPUNKI T\u00c4\u00c4LL\u00c4 TOIMINEIDEN TAMPERELAISTEN TIILIRUUKKIEN JA -TEHTAIDEN MUISTOKSI 1.10.1971<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>L\u00e4hteit\u00e4:<\/em><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"has-medium-font-size wp-block-list\"><li><em>Juhani Hilden: Savipeltojen savupiiput. Tampereen tiiliteollisuuden vaiheet. Tampere seura 1989. 168 s.<\/em><\/li><li><em>KALEVANRINNE Yleissuunnitelma-alueen rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n aluedokumentointi. Tampereen kaupunki. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n kehitt\u00e4minen. Maank\u00e4yt\u00f6n suunnittelu 30.9.2013. <\/em><br><em>Internet: <a href=\"https:\/\/www.tampere.fi\/ytoteto\/aka\/nahtavillaolevat\/8478\/selvitykset\/8478_aluedokumentointi.pdf\">8478_aluedokumentointi.pdf (tampere.fi)<\/a><\/em><\/li><\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-orange-color has-text-color has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja: Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4iset tiiliruukit Tampereella syntyiv\u00e4t nykyisen Laukontorin alueelle ja Santalahteen. Tiilen valmistus sai alkunsa, kun Ruotsin kruunu alkoi puuhata vuonna 1776 nykyiselle Finlaysonin alueelle viinapolttimoa. Tuolloin tiiliruukit olivat enemm\u00e4n k\u00e4sity\u00f6verstaita kuin varsinaisia tehtaita. 1800-luvun alkupuoliskolla tiilien tarve oli aika v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, vuosittain valmistettiin keskim\u00e4\u00e4rin vuosina 1832\u201342 eri tiilitehtaissa n. 200&nbsp;000 tiilt\u00e4. Poikkeuksen muodosti ensimm\u00e4isen suuren tiilirakennuksen eli &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2022\/04\/23\/tampereen-kalevan-tiilitehtaiden-vaiheita\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Tampereen Kalevan tiilitehtaiden vaiheita<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-893","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=893"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":912,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/893\/revisions\/912"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=893"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=893"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=893"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}