{"id":793,"date":"2022-01-29T00:00:00","date_gmt":"2022-01-28T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=793"},"modified":"2021-12-19T23:08:20","modified_gmt":"2021-12-19T20:08:20","slug":"hautausmaatarina-kossi-ojala","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2022\/01\/29\/hautausmaatarina-kossi-ojala\/","title":{"rendered":"Hautausmaatarina \u2013 K\u00f6ssi Ojala"},"content":{"rendered":"\n

Kalevankankaan hautausmaalla voi k\u00e4velless\u00e4\u00e4n t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4n hautamuistomerkkiin, jossa on nimi K\u00f6ssi Ojala ison reliefikuvan alla. Kuka oli K\u00f6ssi Ojala?<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

K\u00f6ssi eli Kustaa Ivar Ojala syntyi 16. kes\u00e4kuuta 1886 Alavudella ja h\u00e4n kuoli 11. toukokuuta 1922 Tampereella. H\u00e4nen vanhempansa olivat ty\u00f6mies Erkki Kustaanpoika Ojala (s. 30.11.1856, T\u00f6ys\u00e4) ja Maria Sannantyt\u00e4r (s. 8.6.1862, Alavus). He olivat muuttaneet Alavudelta Tampereelle vuonna 1896. K\u00f6ssi Ojalan vaimo oli Lydia Aleksandra Gr\u00f6ndahl (s. 4.8.1882, Tampere).<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6ssi Ojala oli n\u00e4yttelij\u00e4. Alun perin muurarina ty\u00f6skennellyt Ojala teki lyhyen uransa aikana useita kiitettyj\u00e4 rooleja Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterissa.<\/p>\n\n\n\n

Ojala aloitti n\u00e4yttelij\u00e4nuransa harrastajana Tampereen Ulkoty\u00f6v\u00e4en yhdistyksen n\u00e4ytelm\u00e4seurassa. H\u00e4n kuului muurarien ammattiosastoon. Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatteriin Ojala siirtyi vuonna 1913 Tilda Vuoren johtajakaudella toimien iltan\u00e4yttelij\u00e4n\u00e4. Ammattilainen Ojalasta tuli Kosti Elon johtajakaudella. H\u00e4nt\u00e4 pidettiin nerokkaana luonneroolien tulkitsijana, jolle oli ominaista syv\u00e4llinen el\u00e4ytyminen kulloiseenkin rooliin. Uransa aikana Ojala saavutti Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterin johtavan sankarin\u00e4yttelij\u00e4n aseman. Eino Salmelainen luonnehti h\u00e4nt\u00e4 er\u00e4\u00e4ksi suomalaisen teatterin suurimmista luonnonlahjakkuuksista. Ojalan kiitettyihin roolisuorituksiin kuuluivat muun muassa porvari M\u00f6llmark Gustav Wiedin huvin\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Kaupungin ylpeys<\/em> ja hurjasteleva Dulska Gabriela Zapolskan n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Rouva Dulskan moraali<\/em>. Aleksis Kiven klassikossa Nummisuutarit<\/em> h\u00e4n n\u00e4ytteli Mikko Vilkastusta. Erityisen arvostettu oli Ojalan tutkielma konsuli Bernickist\u00e4 n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Yhteiskunnan tukipylv\u00e4\u00e4t<\/em>. Vuonna 1920 Ojala esiintyi Pauli Pohjolan kanssa alkoholin vaikutuksen alaisena n\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 Iloinen leski<\/em>; molemmat saivat vakavan varoituksen. Ojala kuoli tuberkuloosiin 35-vuotiaana. N\u00e4ytelless\u00e4\u00e4n kuningasta Hamletissa<\/em> h\u00e4n sai verensy\u00f6ksyn ja poistui kesken lauseen n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6ssi Ojalan hautajaisista on sanottu tulleen ehk\u00e4 Tampereen Ty\u00f6v\u00e4en Teatterin mittavin muistojuhla.  N\u00e4ytt\u00e4m\u00f6taiteen yst\u00e4vi\u00e4, entisi\u00e4 muurariosaston tovereita ja muuta kansaa tulvi hautajaispaikalle tuhansiin laskettava joukko.<\/p>\n\n\n\n

Aamulehden muistokirjoituksessa 12.5.1922 K\u00f6ssi Ojalaa ylistettiin runollisin ja suurin sanoin:<\/p>\n\n\n\n

\u201dMutta \u2026 on K\u00f6ssi Ojalan el\u00e4m\u00e4ntarina suuruutensa vuoksi rohkaiseva ja riemukas, niin kuin kaikki suuret asiat maailmassa. Karkean ruumiillisen ty\u00f6n \u00e4\u00e4rest\u00e4 l\u00e4hteneen\u00e4 h\u00e4n taiteen ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4, jolla ihminen parastansa ja omintansa voi antaa, kohosi suuruuteen, joka vain harvoille on mahdollinen. K\u00f6ssi Ojala oli taiteilijaksi syntynyt, ja t\u00e4t\u00e4 kutsumusta varten oli luonto jakanut h\u00e4nelle runsain m\u00e4\u00e4rin lahjojaan. Kukapa ei olisi tuntenut syd\u00e4men kosketusta t\u00e4m\u00e4n taiteilijan kanssa h\u00e4nen liikkuessaan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4! Sen sielullisen voiman pakotuksesta, joka h\u00e4nen henkil\u00f6luomansa paisutti suuriksi ja mieliinpainuviksi, menetti kaikki ulkonainen merkityksens\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 oli se K\u00f6ssi Ojalan suuruus, jota ei voida mitata, eik\u00e4 siit\u00e4 j\u00e4lkimaailmalle todisteita antaa. Me sen vain henkil\u00f6kohtaisesti voimme todistaa, jotka olemme tunteneet h\u00e4nen luomisvoimaisuutensa ja n\u00e4kemyksens\u00e4 syvyyden.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u25cb  \u25cb  \u25cb  <\/em><\/p>\n\n\n\n

Olen alkanut uumoilla, ett\u00e4 on olemassa sellainen erityinen ilmi\u00f6, joka innoittaa Tampereelle muuttaneita.<\/strong> Useat Tampereelle muuttaneet henkil\u00f6t ovat muuttonsa j\u00e4lkeen inspiroituneet kaupungin henkisest\u00e4 ilmapiirist\u00e4 ja ihmisist\u00e4 ja saaneet sen seurauksena aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 saavutuksia taiteessa, liike-el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, tieteess\u00e4 tai jollakin muulla alueella. Esimerkkej\u00e4 on lukuisia kuten vaikkapa V\u00e4in\u00f6 Linna, Emil Aaltonen ja Sara Hilden.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n