\u201dUnohduksiin j\u00e4\u00e4nyt soitin asettaa suomalaisen s\u00e4hk\u00f6soitinkehityksen t\u00e4ysin uudelle tasolle jopa kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa.\u00a0 Uoti oli aikaansa edell\u00e4, mutta kukaan ei tarttunut keksint\u00f6\u00f6n ja alkanut valmistaa sit\u00e4 myyntiin\u201d, alaa pitk\u00e4\u00e4n tutkinut s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, muusikko ja \u00e4\u00e4nitaiteilija Petri Kuljuntausta sanoo.<\/em><\/p>\n\n\n\n
Uteliaisuuteni her\u00e4si tutkimaan, kuka t\u00e4m\u00e4 Nakkilassa syntynyt keksij\u00e4 oikein oli. Wikipedia<\/a> antaa vastauksen ja Wikipedia-artikkelin linkeist\u00e4 l\u00f6ytyy lis\u00e4\u00e4 tietoa. En kirjoita t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4kertaa, vaan poimin muutamia yksityiskohtia Juho Uotin el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Kansalliskirjaston lehtiarkisto on hyv\u00e4 l\u00e4hde etsi\u00e4 lis\u00e4tietoja.<\/p>\n\n\n\n Lapsuus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Juho Uoti syntyi Nakkilan Tattaran kyl\u00e4ss\u00e4 14.1.1862, samassa kyl\u00e4ss\u00e4, jossa itse olen syntynyt. Juho Uoti syntyi Uotilan talossa, joka h\u00e4nen syntym\u00e4ns\u00e4 aikaan oli itsen\u00e4inen talo. Vuonna 1867 talo siirtyi kuitenkin Puosin omistukseen. Puosi on vanhoja kantatiloja, josta Uotila aikanaan oli erotettu.<\/p>\n\n\n\n Perheeseen syntyi yhteens\u00e4 seitsem\u00e4n lasta, ensin kolme tytt\u00f6\u00e4 ja sitten nelj\u00e4 poikaa. Juho oli pojista vanhin. Vanhin tyt\u00e4r ja kaksi pojista kuoli pienen\u00e4. Perheen is\u00e4 kuoli vuonna 1868 Juhon ollessa kuusivuotias.<\/p>\n\n\n\n Nakkilassa elettiin vuosina 1867-1868 todella vaikeita aikoja. Vuonna 1867 seurakunnassa syntyi 100 lasta ja kuoli 218 ihmist\u00e4. Vuonna 1868 vastaavat luvut olivat 66 ja 198. Seuraavana vuonna tilanne k\u00e4\u00e4ntyi ja lapsia syntyi 95, mutta kuolleita oli vain 52. (Sivuhuomautus: Nakkilassa on koronapandemian aikana ollut 27 koronatartuntaa.)<\/p>\n\n\n\n Koulunk\u00e4ynti ja opiskelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n Juhon tiedot n\u00e4kyv\u00e4t Nakkilan rippikirjoissa pitk\u00e4\u00e4n. Vuonna 1879 Juho kuitenkin kirjautui samana vuonna perustettuun Porin Lyseoon, jonka nimi perustettaessa oli Porin suomenkielinen yksityislyseo. Juho Uoti asui sijaisperheess\u00e4 ja valmistui ylioppilaaksi 1888 ja aloitti samana vuonna opiskelun Helsingin yliopistossa, aluksi l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen matemaattis-luonnontieteellisess\u00e4 tiedekunnassa. Uoti suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1893.<\/p>\n\n\n\n Keksij\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jo opiskeluaikana Uoti haki patentteja keksinn\u00f6illeen. Alussa mainitusta keksinn\u00f6st\u00e4 kirjoitettiin lehdiss\u00e4 vuonna 1901. T\u00e4ss\u00e4 linkki<\/a> Aamulehden numeroon 11.7.1901.<\/p>\n\n\n\n Avioliitto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Uoti oli vuodesta 1897 l\u00e4htien naimisissa Matilda Augusta Laurilan (1863\u20131936) kanssa. He saivat seitsem\u00e4n poikaa, joista kolme kuoli lapsena.<\/p>\n\n\n\n Toiminta kirjakustannusalalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Opiskeluvuosiensa j\u00e4lkeen Uoti toimi kirjankustannusalalla. H\u00e4n perusti vuonna 1897 liikekumppaninsa kanssa Poriin Uoti & Gr\u00f6nroos -nimisen kustantamon. My\u00f6hemmin Uoti hankki yrityksen kokonaan omiin nimiins\u00e4 ja siirsi sen toiminnan Helsinkiin. Vuonna 1899 kustantamo siirtyi Tampereelle ja sen nimeksi vaihtui Kustannus ja Kirjapaino osakeyhti\u00f6 Sampo. Uoti luopui yhti\u00f6n osakkuudesta 1901. Juho Uoti asui rippikirjan mukaan Tampereella puolitoista vuotta 1900-1902. Perheess\u00e4 oli Tampereelle tullessa kaksi poikaa. Kolmas syntyi ja kuoli Tampereella. <\/p>\n\n\n\n Pappi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Juho Uoti aloitti teologian opinnot Helsingiss\u00e4 1900-luvun alussa. Papiksi Uoti vihittiin 1906. Uoti toimi lyhyit\u00e4 aikoja eri seurakunnissa. Vuonna 1910 h\u00e4net olisi siirretty papiksi syrj\u00e4iseen Velkuan saaristoseurakuntaan, vaikka h\u00e4n itse anoi siirtoa Porvooseen. Siihen ei kuitenkaan suostuttu ja Uoti p\u00e4\u00e4tti erota papin virasta.<\/p>\n\n\n\n Luontaishoidon neuvoja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuonna 1911 Uoti muutti perheineen j\u00e4lleen Helsinkiin ja ryhtyi luontaishoidon neuvojaksi. H\u00e4n kirjoitti aiheesta 1912 kirjan otsikolla Kotiopas terveydenhoidossa. Juho Uotin kuolemasta tuli viime vuonna kuluneeksi sata vuotta, joten on sallittua lainata kirjan alkuosa pdf-muodossa<\/a>. Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4n luontaiskylpyl\u00e4<\/a> jatkaa perinteisi\u00e4 uotilaisia vesihoitoja. <\/p>\n\n\n\n Poliittinen toiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yhteiskunnalliseen toimintaan Uoti ryhtyi vuonna 1916. H\u00e4nt\u00e4 on pidetty kristillisen\u00e4 anarkistina. Kes\u00e4kuussa 1917 Uoti osallistui anarkistien tekem\u00e4\u00e4n Nikolainkirkon valtaukseen. T\u00e4st\u00e4 tapahtumasta on Wikipediassa kuva Juho Uotista.<\/p>\n\n\n\n Kuolema<\/strong><\/p>\n\n\n\n Juho Uoti kuoli tapaturmaisesti lokakuussa 1920 j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n junan alle Helsingin Pukinm\u00e4ess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pohdintaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Juho Uoti oli kiistelty persoona pappina, perinteisen l\u00e4\u00e4ketieteen arvostelijana ja poliittisena toimijana. Miten Nakkilan maaseudulta saattoi 1800-luvun lopulla t\u00e4llainen henkil\u00f6 l\u00e4hte\u00e4 maailmalle? Todenn\u00e4k\u00f6isempi vaihtoehto olisi ollut kotitalon menetyksen j\u00e4lkeen l\u00e4hte\u00e4 rengiksi l\u00e4hitaloihin ja sit\u00e4 kautta ehk\u00e4 torppariksi. Opinnot Porin lyseossa ovat varmasti avaintekij\u00e4 siihen, ett\u00e4 Juho Uoti saikin toisenlaisen el\u00e4m\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Pappisuraan on voinut vaikuttaa rukoilevaisjohtajan Matti Paavolan esimerkki. Tattaran talot olivat pitk\u00e4lle 1930-luvulle hyvin pienell\u00e4 alueella ja Puosin ja Uotilan naapurissa oli my\u00f6s Paavolan talo. Matti Paavola tosin oli kuollut muutama vuosi ennen Juho Uotin syntym\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Sattumaa tai johdatusta on varmaan kaikkien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Juho Uoti selvisi hengiss\u00e4 n\u00e4lk\u00e4vuosista. Porissa oli sukulainen, jonka luona saattoi asua ja k\u00e4yd\u00e4 koulua ylioppilaaksi asti ja p\u00e4\u00e4st\u00e4 sit\u00e4 kautta opiskelemaan yliopistoon. Jostain oli syntynyt halu kehitt\u00e4\u00e4 uusia asioita, tehd\u00e4 keksint\u00f6j\u00e4. Arvoitukseksi j\u00e4\u00e4, miten s\u00e4hk\u00f6urkujen periaate tuli Juho Uotin mieleen. <\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja Heikki Nurmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" T\u00e4m\u00e4n vuoden Tekniikan Maailman ensimm\u00e4isess\u00e4 numerossa oli juttu otsikolla \u201d120 vuotta s\u00e4hk\u00f6soittimia Suomesta\u201d. Juttu alkoi seuraavasti: Varhaisin alan arkistol\u00f6yt\u00f6 on tasan 120 vuoden takaa, vuodelta 1901.\u00a0 Nakkilassa syntynyt luontaishoitoekspertti, pappi ja keksij\u00e4 Juho Uoti kehitti tuolloin s\u00e4hk\u00f6avusteisia urkuja muistuttavan soittimen, jonka \u00e4\u00e4nenv\u00e4ri\u00e4 pystyi muuttamaan.\u00a0 Soittimella oli mahdollista toteuttaa jopa nelj\u00e4n soittajan yhteisesitys. \u201dUnohduksiin j\u00e4\u00e4nyt soitin … Jatka lukemista Juho Uotin erikoinen el\u00e4m\u00e4<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/juhouoti.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n