{"id":766,"date":"2021-12-04T00:00:00","date_gmt":"2021-12-03T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=766"},"modified":"2021-08-21T13:43:26","modified_gmt":"2021-08-21T10:43:26","slug":"harmio-kasakan-jalanjalki-kasvihistoriaa-kalevassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2021\/12\/04\/harmio-kasakan-jalanjalki-kasvihistoriaa-kalevassa\/","title":{"rendered":"Harmio \u2013 \u201dkasakan jalanj\u00e4lki\u201d. Kasvihistoriaa Kalevassa"},"content":{"rendered":"\n

Tampereen entiselt\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kasarmialueelta Kalevassa eli Kiinanmuurin pihalta l\u00f6ytyy kasvihistoriaa. Harmio<\/strong> eli id\u00e4nharmio<\/strong> (Berteroa incana<\/em>) on kaksi- tai monivuotinen valkokukkainen ristikukkaiskasvi. Kasvia l\u00f6ytyy my\u00f6s Kalevanharjun J\u00e4rvensivun puoleiselta rinteelt\u00e4, mm. ratapenkereelt\u00e4. Se on tullut t\u00e4nne Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuodun hevosten rehun mukana yli sata vuotta sitten. Itseasiassa harmio taitaa olla ainoa j\u00e4\u00e4nne entisest\u00e4 kasarmialueesta, joka tuli tunnetuksi kansalaissodan j\u00e4lkeisen suuren vankileirin paikkana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva. Harmio-kasvustoa Kiinanmuurin pensasaidan juurelta.<\/em><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Harmion tieteellinen ja suomenkielinen nimi kuvaavat t\u00e4htikarvojen peitt\u00e4m\u00e4n kasvin yleisv\u00e4rityst\u00e4 \u2013 mit\u00e4\u00e4n harmia tai haittaa lajista ei ainakaan Suomessa ole, p\u00e4invastoin sit\u00e4 on joskus k\u00e4ytetty koristekasvina. Karvapeite on sopeuma lajin kuiville kasvupaikoille: se pid\u00e4tt\u00e4\u00e4 hyvin sade- ja kastepisaroita sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 haihduntaa. Laajahkoina, harmaina kasvustoina harmio kiinnitt\u00e4\u00e4 kasveihin vihkiytym\u00e4tt\u00f6m\u00e4nkin huomion: laji kukkii suhteellisen pitk\u00e4lle kes\u00e4\u00e4n ja siemenet karisevat usein vasta talvella.<\/p>\n\n\n\n

Harmion alkuper\u00e4inen levinneisyysalue sijoittuu Etel\u00e4-Ven\u00e4j\u00e4n kuiville, mantereisille aroille, josta laji levisi Suomeen 1800-luvulla Ven\u00e4j\u00e4n vallan aikaan. Suomen suuriruhtinaskunnalla ei ollut omaa armeijaa, vaan varuskuntien v\u00e4ki koostui ven\u00e4l\u00e4isjoukoista. Sotav\u00e4en sijoituspaikkoihin tuotiin ajoittain rehua ja viljaa pitkien matkojen takaa ja mukana kulkeutui monien kasvien siemeni\u00e4 aivan uusille seuduille. Parhaimmillaan kasarmien nurkilla kasvoi kymmeni\u00e4 ven\u00e4l\u00e4istulokkaita. Useimmat ovat vuosikymmenien ja -satojen vieriess\u00e4 h\u00e4vinneet, mutta kourallinen onnistui kotiutumaan luontoomme pysyv\u00e4sti. Harmio on edelleen leimallinen osa vanhojen varuskuntakaupunkien luontoa esimerkiksi Haminassa, Lappeenrannassa, H\u00e4meenlinnassa, Turussa ja Tampereella. Ven\u00e4l\u00e4isajan kasarmialueilta ja varuskuntien nurmilta kasvi on kyennyt levi\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n kuiville joutomaille, pientareille, hietikoille ja kedoille. J\u00e4itse tai lintujen mukana se on saavuttanut kasvupaikkoja jopa saaristossa. Arokasvina harmio siet\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin paitsi kuivuutta, my\u00f6s kulutusta ja siet\u00e4\u00e4 jopa ruohonleikkuuta. Nykyinen pohjoisin pysyv\u00e4 esiintym\u00e4 lienee Oulun korkeudella. (L\u00e4hde: Luontoportti.com)<\/p>\n\n\n\n

Tampereen runoniekka Lauri Viita runoili harmiosta otsikolla Harmia<\/strong> runokokoelmassaan K\u00e4ppyr\u00e4inen<\/strong> vuonna 1954 (Lauri Viita. Kootut runot. WSOY 1999, s. 209). Viita otti tapansa mukaan melkoisia taiteellisia vapauksia, eik\u00e4 tee mielest\u00e4ni t\u00e4ytt\u00e4 oikeutta harmiolle.<\/p>\n\n\n\n

Isoa harmaata karvaista ruohoa,<\/em>
pieni\u00e4 valkeita<\/em>
kukkasenalkeita,<\/em>
kasvupaikkana rautatiepenkere,<\/em>
hedelm\u00e4 litu:<\/em>
berteroa incana,<\/em>
suomeksi harmia vain.<\/em>

Huonoa ruohoa,<\/em>
ei sit\u00e4 nuohoa<\/em>
k\u00e4rs\u00e4, ei kuono,<\/em>
ei hamua turpa,<\/em>
ei neitonen mieli.<\/em>
Miekkonen, joka sen lauluunsa huoli,<\/em>
kai otti ja kuoli,<\/em>
kun pelkk\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4sakkoa saa,<\/em>
jos ei alle j\u00e4\u00e4,<\/em>
kiskojen v\u00e4liin<\/em>
p\u00f6lkkyjen lomiin<\/em>
rautatiepenkereelle.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lappeenrannan linnoituksen osalta on todettu, ett\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten mukana kulkeutui kaupunkiin satoja kasveja, mutta niist\u00e4 vain sitkeimm\u00e4t ovat j\u00e4\u00e4net j\u00e4ljelle. Tiet\u00e4\u00e4k\u00f6 joku l\u00f6ytyyk\u00f6 Tampereelta esim. ketomarunaa, id\u00e4nkattaraa, ukonpalkoa, ketoampiaisyrtti\u00e4 tai keltakynsim\u00f6\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tampereen entiselt\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten kasarmialueelta Kalevassa eli Kiinanmuurin pihalta l\u00f6ytyy kasvihistoriaa. Harmio eli id\u00e4nharmio (Berteroa incana) on kaksi- tai monivuotinen valkokukkainen ristikukkaiskasvi. Kasvia l\u00f6ytyy my\u00f6s Kalevanharjun J\u00e4rvensivun puoleiselta rinteelt\u00e4, mm. ratapenkereelt\u00e4. Se on tullut t\u00e4nne Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tuodun hevosten rehun mukana yli sata vuotta sitten. Itseasiassa harmio taitaa olla ainoa j\u00e4\u00e4nne entisest\u00e4 kasarmialueesta, joka tuli tunnetuksi kansalaissodan … Jatka lukemista Harmio \u2013 \u201dkasakan jalanj\u00e4lki\u201d. Kasvihistoriaa Kalevassa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-766","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=766"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":773,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/766\/revisions\/773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=766"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=766"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=766"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}