{"id":742,"date":"2021-11-06T00:00:00","date_gmt":"2021-11-05T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=742"},"modified":"2021-07-30T14:51:42","modified_gmt":"2021-07-30T11:51:42","slug":"haat-pula-aikana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2021\/11\/06\/haat-pula-aikana\/","title":{"rendered":"H\u00e4\u00e4t pula-aikana"},"content":{"rendered":"\n

Molempien vanhempieni suvut joutuivat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Karjalasta evakkoon; is\u00e4 Hiitolasta ja \u00e4iti Viipurista. Sodan j\u00e4lkeen he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kumpikin omia teit\u00e4\u00e4n asumaan Tampereelle, vaikka kummankaan sukua ei tullut t\u00e4nne asumaan. Is\u00e4ni suku sijoitettiin talvisodan evakuoinnissa Kankaanp\u00e4\u00e4h\u00e4n, jonne is\u00e4kin meni sotatoimien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 1940. Siell\u00e4 hetken oltuaan h\u00e4n totesi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole siell\u00e4 tulevaisuutta ja l\u00e4hti py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n asuntoa ja ty\u00f6t\u00e4 Tampereelta, n. 100 km p\u00e4\u00e4st\u00e4. H\u00e4n p\u00e4\u00e4si t\u00f6ihin l\u00e4mmitt\u00e4j\u00e4ksi Epil\u00e4n Konepajalle ja sai asunnon ty\u00f6paikan l\u00e4helt\u00e4 Karin kahvilasta, jonka yl\u00e4kerrassa h\u00e4n jakoi huoneen kahden muun miehen kanssa. Jatkosodan j\u00e4lkeen 1944 is\u00e4 palasi entiseen ty\u00f6- ja asuinpaikkaansa.<\/p>\n\n\n\n

Viipurista \u00e4itini perhe sijoitettiin talvisodan evakkona Janakkalan Tervakoskelle, jossa oli iso paperitehdas ja jonne \u00e4iti p\u00e4\u00e4si veljens\u00e4 kanssa ty\u00f6h\u00f6n. \u00c4iti irtisanoi itsens\u00e4 1943 siit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, koska h\u00e4n halusi palata Viipuriin ja sai sielt\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Viipurin keksi- ja rinkelitehtaasta. Sodan j\u00e4lkeen \u00e4iti palasi perheens\u00e4 luo Tervakoskelle, mutta h\u00e4nt\u00e4 ei otettu entiseen ty\u00f6paikkaansa, koska oli itse sanoutunut irti. Toisaalta \u00e4iti viipurilaisena kaipasikin Tervakoskea isompia ympyr\u00f6it\u00e4 ja l\u00e4hti Tampereelle syyskuussa 1944. Entinen ty\u00f6paikka Viipurista oli muuttanut Raholaan ja \u00e4iti p\u00e4\u00e4si sinne t\u00f6ihin, samoin tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Sirkka. Heille j\u00e4rjestyi asunto Raholan kartanosta, jossa heill\u00e4 oli asuttavanaan yksi huone ilman keittomahdollisuutta. Huoneeseen majoitettiin kolmaskin evakkotytt\u00f6 Martta ja kaikki olivat ty\u00f6ss\u00e4 Viipurin keksi- ja rinkelitehtaassa. Kun t\u00e4m\u00e4 tehdas lopetettiin, siirtyiv\u00e4t \u00e4iti ja Martta Epil\u00e4ss\u00e4 olleeseen Winterin v\u00e4ri- ja maalitehtaaseen, jossa \u00e4idin teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli liimata etikettej\u00e4 purkkeihin.<\/p>\n\n\n\n

Martta oli is\u00e4ni sisar ja sit\u00e4 kautta is\u00e4 ja \u00e4iti tutustuivat. Ensin Martta, Eino ja Mirkku k\u00e4viv\u00e4t kolmistaan elokuvissa ja tansseissa, mutta my\u00f6hemmin \u201dkolmas py\u00f6r\u00e4\u201d j\u00e4i pois ja he alkoivat seurustella. Eino ja Mirjam kihlautuivat joulukuussa 1945. H\u00e4it\u00e4 juhlittiin toukokuussa 1946 Pispalan VPK:n talossa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Is\u00e4ll\u00e4ni oli laaja suku, sill\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 oli yhdeks\u00e4n sisarusta, \u00e4idill\u00e4ni vain kolme, joten vieraita saattoi olla paljon; tarkkaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 en tied\u00e4. H\u00e4iden aikaan monet elintarvikkeet olivat kortilla, mm. sokeri, voi, kahvi ja jauhot, ja siit\u00e4 aiheutui ongelmia h\u00e4iden tarjoilujen suhteen. Sen vuoksi is\u00e4ni kiersi pitkin maaseutua polkupy\u00f6r\u00e4ll\u00e4 ja osti mustan p\u00f6rssin kaupasta voita ja sokeria. N\u00e4ist\u00e4 sitten leivottiin kakkuja ja pipareita, joita vieraat is\u00e4ni mukaan \u201dhamstrasivat\u201d itselleen. Ilmeisesti tarjottavat olivat hyvi\u00e4, koska vieraskirjassa l\u00e4hes jokainen kiitteli niist\u00e4. Saivatkohan vieraat oikeaa kahvia vai kahvinkorviketta, sit\u00e4 en tied\u00e4. H\u00e4iss\u00e4 oletettavasti tanssittiin, sill\u00e4 is\u00e4ni oli innokas tanssin harrastaja.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

\u00c4idin Viipurin aikainen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 Eila kirjoitti vieraskirjaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n

Jos mulla olisi onnen seula ja pitk\u00e4n pitk\u00e4 parsinneula<\/em>,
niin ikuista onnea Teille seuloisin ja pussin suun kiinni neuloisin.<\/em>

Syd\u00e4mellisimm\u00e4t onnitteluni nuorelle parille 23 tuntia kest\u00e4neen avioliiton j\u00e4lkeen. En voi muuta sanoa kuin, ett\u00e4 ihan vesi kielelle herahtaa, kun katselee tuota aviosataman moniv\u00e4rivivahteista onnea! Oh – ! Kiitoksia vain morsiusparille kaikesta! Oh miten ihania kakkuja, pikkuleipi\u00e4 ja pullia ym. Kyll\u00e4 min\u00e4 ainakin sy\u00f6misess\u00e4 puoleni pidin, senh\u00e4n todistaa yksist\u00e4\u00e4n jo ulkon\u00e4k\u00f6kin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

H\u00e4iden j\u00e4lkeen nuori pari muutti asumaan Epil\u00e4nharjulle Rosvopirtiksi kutsuttuun taloon, jossa heill\u00e4 oli asuntona hellahuone. T\u00e4h\u00e4n asuntoon min\u00e4 sitten synnyin vajaan parin vuoden kuluttua.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Molempien vanhempieni suvut joutuivat l\u00e4htem\u00e4\u00e4n Karjalasta evakkoon; is\u00e4 Hiitolasta ja \u00e4iti Viipurista. Sodan j\u00e4lkeen he p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t kumpikin omia teit\u00e4\u00e4n asumaan Tampereelle, vaikka kummankaan sukua ei tullut t\u00e4nne asumaan. Is\u00e4ni suku sijoitettiin talvisodan evakuoinnissa Kankaanp\u00e4\u00e4h\u00e4n, jonne is\u00e4kin meni sotatoimien p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 1940. Siell\u00e4 hetken oltuaan h\u00e4n totesi, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole siell\u00e4 tulevaisuutta ja l\u00e4hti py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n … Jatka lukemista H\u00e4\u00e4t pula-aikana<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-742","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/742","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=742"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/742\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":764,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/742\/revisions\/764"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=742"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=742"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=742"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}