Hans Otto Donner (1903-1982) oli suomalaisen krh-tuotannon is\u00e4. Tampellan omistajasukuun kuulunut DI Hans Otto Donner kehitti suomalaisen kranaatinheittimen. Donner oli opiskellut Ranskassa ja tutustunut siell\u00e4 Brandtin heittimeen. H\u00e4n patentoi useita parannuksia alkuper\u00e4iseen malliin. Heitint\u00e4 ryhdyttiin valmistamaan Tampellassa vuonna 1932. Vuonna 1933 Tampella myi Suomen armeijalle 100 kpl 81 mm:n heitint\u00e4. Vuosina 1934 – 41 Tampella valmisti lisenssill\u00e4 Brandtin kranaatinheittimi\u00e4, joita vietiin mm. Baltian maihin. Ennen 2. maailmansotaa heittimi\u00e4 koeammuttiin keskell\u00e4 Tamperetta Myllysaaresta Siilinkarille.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1934 valmistui ensimm\u00e4inen t\u00e4ysin Tampellan kehitt\u00e4m\u00e4 kranaatinheitin mallia 81 Krh\/34. Merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja ranskalaiseen esikuvaan olivat mm. vastinlevy kiinnityksineen ja suojattu tasauskoneisto. Tampella kehitti oman suuntaimen m\/33. Sen seuraaja m\/35 on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Puolustusvoimissa. Kyseess\u00e4 on kansainv\u00e4lisess\u00e4 mittakaavassa kaikkein laajimmalle levinnyt suomalaisper\u00e4inen sotavaruste.<\/p>\n\n\n\n Tampellan malli 81 Krh\/38 oli Suomen t\u00e4rkein kevyt kranaatinheitin 2. maailmansodassa. Sit\u00e4 k\u00e4ytettiin Puolustusvoimissa vuoteen 2007 saakka, viimeksi nimell\u00e4 81KRH38Y. Tampellassa kehitettiin monia muitakin kranaatinheittimi\u00e4 ja muita aseita.<\/p>\n\n\n\n Tampella valmisti vuosina 1932 \u20131991 mm. 81, 120 ja 160 mm kranaatinheittimi\u00e4 sek\u00e4 105, 120 ja 155 mm kentt\u00e4tykkej\u00e4. Sota-aikana he valmistivat lisenssill\u00e4 ruotsalaisen Boforsin 37 mm panssarintorjuntatykkej\u00e4 sek\u00e4 105 mm haupitseja. Sota-aikana eniten ty\u00f6llisti kuitenkin ammustuotanto ja sek\u00e4 omien ett\u00e4 sotasaalisaseiden kunnostus- ja korjaustoiminta. Sodan j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tuotteita olivat 81 ja 120 mm kranaatinheittimet sek\u00e4 155 mm kentt\u00e4kanuunat, joita valmistettiin sek\u00e4 Suomen Puolustusvoimille ett\u00e4 vientiin.<\/p>\n\n\n\n Donner<\/strong> on saksalaistaustainen suomalainen suku, jonka j\u00e4senist\u00e4 moni nousi 1800- ja 1900-luvulla vaikutusvaltaiseen asemaan Suomen kulttuurissa ja politiikassa. Suvun varhaisimpana tunnettuna kantais\u00e4n\u00e4 mainitaan lyypekkil\u00e4inen meripihkasepp\u00e4 J\u00fcrgen Donner (k. mahd. 1681). H\u00e4nen pojakseen oletettu Joachim Donner (1669\u20131748) muutti vuonna 1693 Nevanlinnaan ja avioitui sik\u00e4l\u00e4isen Christina R\u00f6hlingin kanssa. H\u00e4n toimi saksalaisen koulun rehtorina ja kaupungin tultua h\u00e4vitetyksi Suuressa Pohjan sodassa (1700\u20131721) h\u00e4n siirtyi Helsingin kautta Tukholmaan, jonne perusti kauppahuoneen. H\u00e4nen poikansa Alexander Donner (1708\u20131772) siirtyi kauppiaaksi Kokkolaan.<\/p>\n\n\n\n Hans Otto Donnerin is\u00e4 oli Otto Donner, joka oli syntynyt Helsingiss\u00e4 3.8.1871, FK 1894, opisk. matematiikkaa ulkomailla. Huvilanomistaja Espoon Kauklahdessa. Taiteenharrastaja. Hans Otto Donnerin \u00e4iti oli Katherine Cecile Valentine Bardy.<\/p>\n\n\n\n Heikki Collanus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tampellan kentt\u00e4tykin kehitysty\u00f6 alkoi 1950-luvun lopulla Suomen puolustusvoimien Tampellalle toimeksi antamasta 122 mm kentt\u00e4tykin (122 K 60) suunnittelusta, josta vastannutta insin\u00f6\u00f6riryhm\u00e4\u00e4 johti Tampellan pitk\u00e4aikainen tykkien p\u00e4\u00e4suunnittelija Heikki Collanus. 122 K 60 ei koskaan tullut laajempaan tuotantoon prototyyppikappaleen ja tuotantomallin 15 kappaleen ensimm\u00e4isen sarjan lis\u00e4ksi, mutta sen piirteit\u00e4 hy\u00f6dynnettiin Tampellassa 155 mm tykin suunnittelussa. Suomalaisella Tampellalla ja israelilaisella ammattiliitto Histadrutin omistamalla Solel Bonehilla oli yhteinen tyt\u00e4ryhti\u00f6 Soltam, jonka kanssa Tampella toimi yhteisty\u00f6ss\u00e4 tykkien kehityksess\u00e4 vuoteen 1974 asti.<\/p>\n\n\n\n Heikki Juhani Collanus<\/strong> oli insin\u00f6\u00f6ri Tampereella, mutta muutti el\u00e4kevuosinaan Ikaalisiin. H\u00e4n oli syntynyt 13.5.1924 Turussa ja kuoli 19.2.2007 Ikaalisisssa. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli tuomari Toivo Johannes Collanus, joka oli kamreerina l\u00e4\u00e4ninhallituksessa Turussa ja kauppalanjohtajana Ikaalisissa. H\u00e4n oli syntynyt 6.9.1893 Helsingiss\u00e4 ja h\u00e4n kuoli 1.6.1958. Heikin \u00e4iti oli Hilja Viktoria Kollanus os. Taimela, joka toimi kauppiaana Ikaalisissa ja my\u00f6hemmin K-kauppiaana Helsingiss\u00e4, h\u00e4n oli syntynyt 5.11.1895 Prunkkalassa Aurassa, h\u00e4n kuoli 29.3.1973.<\/p>\n\n\n\n Tampellassa olisi paljon enemm\u00e4nkin merkitt\u00e4vi\u00e4 suunnittelijoita mm. Tamrockissa, mutta heist\u00e4 on vaikea saada tietoja.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja: Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Oy Tampella Ab oli vuonna 1856 toimintansa aloittanut tamperelainen p\u00f6rssiyhti\u00f6, joka harjoitti metalli-, mets\u00e4- ja tekstiiliteollisuutta. Kun perehtyy Tampellan historiaan, k\u00e4y selville, ett\u00e4 varsinkin Tampellan metalliteollisuus on tuottanut h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monenlaisia tuotteita, joista monet ovat olleet alansa markkinajohtajia. Edelleen monen tampellalaisen tuotteen historia jatkuu uusien omistajien huomassa (mm. Sandvik, Valmet, Patria). Tampellaa k\u00e4sittelevist\u00e4 historian kirjoista ei … Jatka lukemista Tampellan taitavia suunnittelijoita 2. Hans Otto Donner ja Heikki Collanus<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Kuva1-1024x751.jpg\")
Pikkukuva: Hans Otto Donner. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/05\/Kuva2.png\")
122 K 60 -kentt\u00e4tykin (numero 001) vieress\u00e4 Tampellan tehtaan pihalla 24.6.1960.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n