{"id":673,"date":"2021-03-27T00:00:00","date_gmt":"2021-03-26T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=673"},"modified":"2021-03-27T11:17:58","modified_gmt":"2021-03-27T08:17:58","slug":"isoisa-suomen-kaartin-harjoituksissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2021\/03\/27\/isoisa-suomen-kaartin-harjoituksissa\/","title":{"rendered":"Isois\u00e4 Suomen kaartin harjoituksissa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Minulla on vain yksi valokuva isois\u00e4st\u00e4ni, siis is\u00e4ni is\u00e4st\u00e4, Kustaa Vihtori Nurmesta, joka kuoli 1929 paljon ennen syntym\u00e4\u00e4ni.&nbsp; Isois\u00e4ni sukunimi oli alun perin H\u00f6gman.&nbsp; Hautakivess\u00e4 lukee Vihtori Nurmi (29.6.1875-14.3.1929).<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/vihtori-817x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-676\" width=\"412\" height=\"516\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/vihtori-817x1024.jpg 817w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/vihtori-239x300.jpg 239w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/vihtori-768x963.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/vihtori.jpg 1212w\" sizes=\"auto, (max-width: 412px) 100vw, 412px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kuva on suurennos ryhm\u00e4kuvasta, jonka taustasta en pitk\u00e4\u00e4n tiennyt mit\u00e4\u00e4n.&nbsp; Kymmenisen vuotta sitten sain kuitenkin tiet\u00e4\u00e4 kuvasta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon.&nbsp; Siit\u00e4 saan kiitt\u00e4\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4 edesmennytt\u00e4 Kari J. Talvitiet\u00e4, joka tunnettiin Suomen kaartin historian asiantuntijana. Sattumalta kuvassa oli Talvitien isois\u00e4n is\u00e4 Juho Heikki Talvitie. &nbsp;Seuraava &nbsp;teksti on suoraan Talvitien vastauksesta. Lis\u00e4tietoja Suomen kaartin historiasta kannattaa etsi\u00e4 Torsten Ekmanin kirjasta Suomen kaarti 1812-1905.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"665\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kaarti-1024x665.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-675\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kaarti-1024x665.jpg 1024w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kaarti-300x195.jpg 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kaarti-768x499.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kaarti-1536x997.jpg 1536w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/kaarti-2048x1330.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kuva esitt\u00e4\u00e4 7. Ulvilan reservikomppanian viimeisi\u00e4 harjoituksia kes\u00e4ll\u00e4 1899, jolloin oli jo tieto siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen oma sotav\u00e4ki tullaan lakkauttamaan yhten\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isten sortotoimenpiteen\u00e4.&nbsp; J\u00e4rjestelm\u00e4h\u00e4n oli sellainen, ett\u00e4 kutsuntatilaisuuden arvannosto ratkaisi palvelustavan.&nbsp; Etuk\u00e4teen oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty l\u00e4hinn\u00e4 asukasluvun perusteella, kuinka monta miest\u00e4 otettiin kolmivuotiseen palvelukseen l\u00e4\u00e4nin p\u00e4\u00e4kaupungissa Turussa toimineeseen tarkk\u2019ampujapataljoonaan.&nbsp; T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa numero 13 oli riitt\u00e4v\u00e4n korkea, jotta Kustaa Viktor Nurmi ei joutunut t\u00e4h\u00e4n joukkoon.&nbsp; Sen sijaan h\u00e4nt\u00e4 odotti harjoittelu kolmena per\u00e4kk\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 l\u00e4hiseutunsa reservikomppaniassa (45 + 30 + 15 p\u00e4iv\u00e4\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">2. Turun tarkk\u2019ampujapataljoonan alaisuudessa oli nelj\u00e4 reservikomppaniaa (5. K\u00e4rs\u00e4m\u00e4ki, 6. Uusikaupunki, 7. Ulvila ja 8. Ikaalinen), joista Ulvilan vastuulle kuuluivat mm. Kiukaisten kappeli ja Nakkilan pit\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Koska Kustaa Viktor oli syntynyt vuonna 1875, h\u00e4n joutui kotiseudullaan kutsuntaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1897.&nbsp; Nostettuaan kutsuntatilaisuudessa arvan numero 13, oli h\u00e4nen palveltava l\u00e4himm\u00e4ss\u00e4 reservikomppaniassa, siis Ulvilan Ravanninkyl\u00e4ss\u00e4, kes\u00e4ll\u00e4 1898, 1899 ja 1900.&nbsp; Ensimm\u00e4isess\u00e4 45 p\u00e4iv\u00e4n harjoituksessa h\u00e4n oli kes\u00e4kuun alusta 1898 lukien.&nbsp; Toiseen h\u00e4n tuli hein\u00e4kuun puolenv\u00e4lin j\u00e4lkeen 1899.&nbsp; Koska h\u00e4n esiintyy kuvassa, on ajankohta siis hein\u00e4kuun loppu tai elokuun alkupuolisko 1899.&nbsp; Kustaa Viktorille ei kolmatta harjoitusta koskaan tullut Bobrikovin toimenpiteiden johdosta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kaikilla sotilailla on lakissaan numero 2, joka viittaa siis 2. Turun tarkk\u2019ampujapataljoonaan.\u00a0 Kouluttajat istuvat toisessa riviss\u00e4.\u00a0 Kaksi upseeria kuvassa (molemmilla sapelin kantohihna ja kaksirivinen napitus) ovat 7. Ulvilan reservikomppanian p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (1897-1902) luutnantti Henrik Axel Stephan kuvaa katsoen vasemmalla ja h\u00e4nen oikealla puolellaan n\u00e4ihin harjoituksiin tullut \u201dkes\u00e4v\u00e4nrikki\u201d, aliluutnantti Oskar William Nikander, joka oli l\u00e4hetetty komppanianp\u00e4\u00e4llik\u00f6n avustajaksi 5. Kuopion tarkk\u2019ampujapataljoonasta.\u00a0 Stephanin vasemmalla puolella istuu komppanian v\u00e4\u00e4peli (1888-1902) Juho Heikki Talvitie (1859-1919), h\u00e4nell\u00e4kin sapelin kantohihna.\u00a0 Muut toisessa riviss\u00e4 istuvat ovat apukouluttajia. Nelj\u00e4 heist\u00e4 kuului Ulvilan reservikomppanian pysyviin plutoona-aliupseereihin ja nuoremmat ovat Turun pataljoonasta nimenomaan t\u00e4t\u00e4 harjoitusta varten l\u00e4hetettyj\u00e4 nuorempia aliupseereita.\u00a0 Vasemmassa reunassa istuu raidallisista olkakuvioistaan tunnistettava pataljoonasta l\u00e4hetetty signalisti eli torvensoittaja.\u00a0 Toinen signalisti on oikeanpuolimmaisena toiseksi viimeisess\u00e4 riviss\u00e4.\u00a0 Toisessa riviss\u00e4 kouluttajien joukossa kolmantena oikealta on v\u00e4lsk\u00e4ri Lidman.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kuva on otettu Ravanninkyl\u00e4n kasarmikent\u00e4ll\u00e4 ja miehist\u00f6rakennuksen erikoinen katto n\u00e4kyy taustalla.&nbsp; Ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen harjakatto on tuuletusta varten.&nbsp; Asetakki oli l\u00e4hinn\u00e4 musta ja siin\u00e4 keskisiniset olkalaatat, joissa numero kaksi. Takana vasemmalla n\u00e4kyy mies, jolla on valkoinen \u201dvoimistelupaita\u201d, samoin pari voimistelupaitaista miest\u00e4 seisoo tarkasti katsoen katolla. Mustien paraatihousujen lis\u00e4ksi harjoituksissa k\u00e4ytettiin valkoisia \u201dliinahousuja\u201d.&nbsp; Aseena oli loppuun saakka Berdan II \u2013tyyppinen kiv\u00e4\u00e4ri.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">T\u00e4m\u00e4 valokuva on ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen muistokuva, kun jo tiedettiin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 olivat viimeiset harjoitukset.&nbsp; Pataljoonien toiminta jatkui vuoden 1901 loppuun ja lopullinen alasajo tapahtui tammikuussa 1902.&nbsp; Suomen Kaartilla el\u00e4m\u00e4 jatkui syksyyn 1905.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-orange-color has-text-color has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja: Heikki Nurmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Minulla on vain yksi valokuva isois\u00e4st\u00e4ni, siis is\u00e4ni is\u00e4st\u00e4, Kustaa Vihtori Nurmesta, joka kuoli 1929 paljon ennen syntym\u00e4\u00e4ni.&nbsp; Isois\u00e4ni sukunimi oli alun perin H\u00f6gman.&nbsp; Hautakivess\u00e4 lukee Vihtori Nurmi (29.6.1875-14.3.1929). Kuva on suurennos ryhm\u00e4kuvasta, jonka taustasta en pitk\u00e4\u00e4n tiennyt mit\u00e4\u00e4n.&nbsp; Kymmenisen vuotta sitten sain kuitenkin tiet\u00e4\u00e4 kuvasta yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon.&nbsp; Siit\u00e4 saan kiitt\u00e4\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4 edesmennytt\u00e4 Kari &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2021\/03\/27\/isoisa-suomen-kaartin-harjoituksissa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Isois\u00e4 Suomen kaartin harjoituksissa<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-673","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-heikki-nurmi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/673","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=673"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/673\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":685,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/673\/revisions\/685"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=673"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=673"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=673"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}