{"id":646,"date":"2021-01-30T00:00:00","date_gmt":"2021-01-29T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=646"},"modified":"2025-08-19T17:38:26","modified_gmt":"2025-08-19T14:38:26","slug":"tampellan-taitavia-suunnittelijoita-1-hermann-kauffmann","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2021\/01\/30\/tampellan-taitavia-suunnittelijoita-1-hermann-kauffmann\/","title":{"rendered":"Tampellan taitavia suunnittelijoita 1. Hermann Kauffmann"},"content":{"rendered":"\n

Oy Tampella Ab oli vuonna 1856 toimintansa aloittanut tamperelainen p\u00f6rssiyhti\u00f6, joka harjoitti metalli-, mets\u00e4- ja tekstiiliteollisuutta. Kun perehtyy Tampellan historiaan, k\u00e4y selville, ett\u00e4 varsinkin Tampellan metalliteollisuus on tuottanut h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monenlaisia tuotteita, joista monet ovat olleet alansa markkinajohtajia. Edelleen monen tampellalaisen tuotteen historia jatkuu uusien omistajien huomassa (mm. Sandvik, Valmet, Patria). Tampellaa k\u00e4sittelevist\u00e4 historian kirjoista ei juurikaan l\u00f6yd\u00e4 tietoja Tampellan tuotteiden suunnittelijoista. On selv\u00e4sti tarvetta tuoda esille n\u00e4it\u00e4 taitavia insin\u00f6\u00f6rej\u00e4. Yksi n\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 oli nuori insin\u00f6\u00f6ri Hermann Karl Heinrich Kauffmann<\/strong>, joka oli syntynyt 18. elokuuta 1840, G\u00f6teborgissa. H\u00e4n oli Tampereen konepajateollisuuden uranuurtaja, joka tunnetaan parhaiten kirjoittamiensa muistelmien ansiosta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kauffmannin vanhemmat olivat kotoisin Eutinista Saksasta, ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Heinrich Kauffmann toimi G\u00f6teborgin kaupunginarkkitehtina. Kauffmann k\u00e4vi G\u00f6teborgissa kymnaasin ja sen j\u00e4lkeen h\u00e4n opiskeli teknist\u00e4 alaa Chalmersin opistossa. H\u00e4n oli aluksi piirt\u00e4j\u00e4n\u00e4 Nyk\u00f6pingin konepajalla vuodesta 1857 alkaen. Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepajan johtajaksi vuonna 1862 valittu ruotsalainen A. J. Lundahl tarjosi Kauffmannille ty\u00f6t\u00e4 Tampereelta, ja Kauffmann muutti sinne samana vuonna.<\/p>\n\n\n\n

Kauffmannista tuli Tampellan konepajan johtaja 1866 A. J. Lundahlin muutettua pois Tampereelta, ja h\u00e4n johti my\u00f6s vuosina 1867\u20131870 Tampellan ostamaa Helsingin laivatelakkaa. Kauffmann oli Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n palveluksessa vuoteen 1880 saakka, jolloin h\u00e4n siirtyi Pietariin johtamaan Ludvig Nobelin konepajaa. Kauffmann palasi my\u00f6hemmin Suomeen ja kirjoitti muistelmateoksen Tampereen vuosistaan 1860- ja 1870-luvulla. T\u00e4m\u00e4 teos ilmestyi vuonna 1902 nimell\u00e4 Muntra minnen fr\u00e5n mellersta Tavastland, ja se k\u00e4\u00e4nnettiin suomeksi nimell\u00e4 Mieluisia muistoja Keski-H\u00e4meest\u00e4<\/em>. Kauffmann oli naimisissa vuodesta 1869 l\u00e4htien tamperelaisen tehtaanpatruuna Johan Fredrik Gefwertin tytt\u00e4ren Hilda Maria Gefwertin kanssa. Kauffmann kuoli vuonna 1908 Nurmissa l\u00e4hell\u00e4 Viipuria. H\u00e4net on haudattu vuonna 1906 kuolleen puolisonsa kanssa Tampereelle.<\/p>\n\n\n\n

Tampellan rakentamat laivat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n konepaja rakensi Kauffmannin piirustusten pohjalta vuosina 1862-1863 ensimm\u00e4isen rautaisen h\u00f6yryaluksen, Ilmarisen<\/em>, N\u00e4sij\u00e4rvelle. Ilmarinen oli my\u00f6s ensimm\u00e4inen potkurialus H\u00e4meen vesist\u00f6ss\u00e4. H\u00e4nen seuraava ty\u00f6ns\u00e4 oli Ven\u00e4j\u00e4n hallituksen tilaama kanuunavene Suuriruhtinas Wladimir<\/em>, jota rakennettiin vuosina 1863-1864. Vuosina 1864-1866 rakennettiin siipirataslaivat Elias L\u00f6nnrot<\/em> sek\u00e4 Vanaja<\/em> v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n liikennett\u00e4 H\u00e4meenlinnaan. Ne hoitivat tavaraliikennett\u00e4 siihen asti, kunnes rautatie yhdisti Tampereen H\u00e4meenlinnaan vuonna 1876. Tampereen konepajalla rakennettiin Kauffmannin aikoina laivojen lis\u00e4ksi my\u00f6s h\u00f6yrykoneita, pumppuja, ventilaattoreita ja puunjalostuskoneita<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Pellava- ja Rautateollisuus Oy:n rakentama Suuriruhtinas Wladimir Mustalahdessa vuonna 1864. (Kuva: Konstantin Hakulin, Vapriikin kuva-arkisto.)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauffmannista on sanottu, ett\u00e4 h\u00e4n oli ilmeisen lahjakas insin\u00f6\u00f6ri, joka nopeasti perehtyi uusiin teht\u00e4viin, seurasi tekniikan kehityst\u00e4 ja omaksui rohkeasti sen, mit\u00e4 piti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Kauffmannin merkityksen laivasuunnittelijana ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kun lukee kertomuksia kokemuksista niist\u00e4 parista laivasta, jotka oli suunniteltu ja rakennettu ennen h\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 1859 valmistui konepajan ensimm\u00e4inen alus, siipirataslaiva Ahti. Laivan purjehduskelpoisuuden kannalta onnetonta oli se, ett\u00e4 h\u00f6yrykoneen suunnitelleella englantilaisella insin\u00f6\u00f6rill\u00e4 (Joseph Dillworth) ja puisen rungon tehneell\u00e4 pohjalaisella purjelaivanrakentajalla (A.Pihl) ei ollut yhteist\u00e4 kielt\u00e4, kokemusta h\u00f6yrylaivoista eiv\u00e4tk\u00e4 he tulleet edes kesken\u00e4\u00e4n toimeen. Koneisto ja jykev\u00e4 puurunko tehtiin niin raskaiksi, ett\u00e4 py\u00f6re\u00e4pohjaisesta laivasta tuli ep\u00e4vakaa ja kiikker\u00e4. Vakauden parantamiseksi tehdyt muutokset veiv\u00e4t lastiruumaksi aiotun tilan, ja tavaraa varten Ahdin oli otettava hinattavakseen proomu. Laivan h\u00f6yrykoneen teho osoittautui liian heikoksi niin, ett\u00e4 Ahti ei jaksanut nousta yl\u00e4virtaan, ellei sen h\u00f6yrykattilaan kehitetty ylim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 h\u00f6yrynpainetta aivan riskirajoille. Laiva oli my\u00f6s hyvin hidas. Kaiken lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isen kertaa laivaa vesille laskettaessa huomattiin, ett\u00e4 siipirattaat eiv\u00e4t ylettyneet veteen. Laivan hallintalaitteet olivat k\u00f6mpel\u00f6it\u00e4 ja vaikeasti k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 mink\u00e4 vuoksi laiva t\u00f6rm\u00e4ili usein mm. laitureihin. Kauffmann on muistelmakirjassaan kuvannut sivukaupalla n\u00e4iden ensimm\u00e4isten laivojen yksityiskohtia ja surkuhupaisia kommelluksia niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kauffmann oli innokas luontoharrastaja, mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 ja kalastaja. H\u00e4n on kuvannut saapumistaan Tampereelle seuraavasti: \u201dKylm\u00e4 mutta kaunis kev\u00e4tp\u00e4iv\u00e4 oli se toukokuun kuudestoista 1862, jolloin Turun tiet\u00e4 ensi kerran saavuin Tampereelle ja Pyynikin harjulta n\u00e4in N\u00e4sij\u00e4rven peilikirkkaana kimaltelevan iltap\u00e4iv\u00e4n auringossa. Luonnonyst\u00e4v\u00e4\u00e4 ihastuttavan n\u00e4k\u00f6alan suurenmoisuus teki minuun syv\u00e4n ja pysyv\u00e4n vaikutuksen.\u201d<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hde: <\/strong>Kauffmann, Hermann. Mieluisia muistoja Keski-H\u00e4meest\u00e4. LC Tampere 1998 (1902). 501 s.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oy Tampella Ab oli vuonna 1856 toimintansa aloittanut tamperelainen p\u00f6rssiyhti\u00f6, joka harjoitti metalli-, mets\u00e4- ja tekstiiliteollisuutta. Kun perehtyy Tampellan historiaan, k\u00e4y selville, ett\u00e4 varsinkin Tampellan metalliteollisuus on tuottanut h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n monenlaisia tuotteita, joista monet ovat olleet alansa markkinajohtajia. Edelleen monen tampellalaisen tuotteen historia jatkuu uusien omistajien huomassa (mm. Sandvik, Valmet, Patria). Tampellaa k\u00e4sittelevist\u00e4 historian kirjoista ei … Jatka lukemista Tampellan taitavia suunnittelijoita 1. Hermann Kauffmann<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10,12],"tags":[],"class_list":["post-646","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen","category-tampellan-taitavia-suunnittelijoita"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=646"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2187,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/646\/revisions\/2187"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=646"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=646"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=646"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}