{"id":579,"date":"2020-12-05T00:00:00","date_gmt":"2020-12-04T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=579"},"modified":"2021-01-14T21:11:14","modified_gmt":"2021-01-14T18:11:14","slug":"vanhan-seinakellon-tarina","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/12\/05\/vanhan-seinakellon-tarina\/","title":{"rendered":"Vanhan sein\u00e4kellon tarina"},"content":{"rendered":"\n

Olohuoneemme sein\u00e4ll\u00e4 on Junghansin valmistama sein\u00e4kello. Sen toi meille mieheni Aili-t\u00e4ti vuonna 1977. Kello oli aiemmin ollut mieheni vanhimman t\u00e4din Toinin kodissa, joka oli \u00e4skett\u00e4in kuollut. Kellon tuodessaan Aili-t\u00e4ti kertoi, ett\u00e4 kellon olivat aikanaan ostaneet is\u00e4lleen Albin Kannistolle h\u00e4nen kuusi lastaan vuonna 1928 Albinin 50-vuotislahjaksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kellon hankintaan olivat osallistuneet kolme vanhinta lasta Toini, Helmi ja Helge, jotka olivat jo ty\u00f6ss\u00e4. Aili oli 10-vuotias ja Sirkka 8-vuotias koululainen ja Aino vain 4-vuotias.<\/p>\n\n\n\n

Miksi kello tuotiin juuri meille? Mieheni is\u00e4 Helge oli Albinin ainut poika ja mieheni taas oli Helgen ainoa poika, joten sisarukset p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t kellon kuuluvan h\u00e4nelle, ainoalle Kanniston sukunimen omaavalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kanniston sisarukset vasemmalta Toini, Sirkka, Aino, Aili ja Helmi, edess\u00e4 Helge. Kuvausajankohta ei tiedossa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Albin oli syntynyt 1878 Suodenniemell\u00e4, mutta kellon saadessaan h\u00e4n asui Pohjois-Pirkkalan Pispalassa. Albin sai vaimonsa Iidan kanssa kuusi lasta, joista vanhin kuoli vauvana. Aikuisiksi asti kasvoivat Toini, Helmi, Helge, Aili ja Sirkka. Vaimo kuoli vuonna 1923 ja Albinille j\u00e4i huollettavaksi 15-, 13-, 12-, 5- ja 3-vuotiaat lapset. H\u00e4n menikin uudelleen naimisiin seuraavana vuonna Iidan nuoremman sisaren Selman kanssa ja heille syntyi tyt\u00e4r Aino.<\/p>\n\n\n\n

Albin oli ammatiltaan kirvesmies ja rakentanut itse talon Pispalaan Kaarilan kartanon Thunebergilta vuonna 1923 ostamalleen tontille. Yritteli\u00e4\u00e4n\u00e4 miehen\u00e4 h\u00e4n hankki tontin my\u00f6s Lamminp\u00e4\u00e4st\u00e4 Thunebergien omistamasta Mattilan perint\u00f6tilasta. Lamminp\u00e4\u00e4n talo valmistui 1929, jolloin l\u00e4heisyyteen valmistui my\u00f6s uusi Lamminp\u00e4\u00e4n kansakoulu ja Pispalan taloon otettiin vuokralaiset.<\/p>\n\n\n\n

Kaikki olisi ollut hyvin, mutta Albin sairastui aivokalvontulehdukseen ja kuoli 53-vuotiaana 6.12.1931. Selma j\u00e4i leskeksi seitsem\u00e4n aviovuoden j\u00e4lkeen. Albinin perukirjassa sein\u00e4kello on arvioitu yht\u00e4 arvokkaaksi kuin kirvesmiehen ty\u00f6kalut, jotka olivat pes\u00e4n kalleimpia tavaroita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sein\u00e4kello<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Junghansin perusti Erhard Junghans lankonsa Jakob Zeller-Toblerin kanssa vuonna 1861 Saksassa. Junghansin tuotanto kasvoi nopeasti, ja se olikin vuonna 1903 Saksan suurin kelloja valmistava yritys. Junghans keskittyi aluksi valmistamaan sein\u00e4- ja kaappikelloja, kunnes se vuonna 1927 aloitti rannekellojen valmistamisen. Junghansin sein\u00e4kellot olivat yksi Suomessa tunnetuista saksalaisista kellomerkeist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Onko sinulla esineit\u00e4, jonka tarinan haluaisit kertoa blogissa?<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olohuoneemme sein\u00e4ll\u00e4 on Junghansin valmistama sein\u00e4kello. Sen toi meille mieheni Aili-t\u00e4ti vuonna 1977. Kello oli aiemmin ollut mieheni vanhimman t\u00e4din Toinin kodissa, joka oli \u00e4skett\u00e4in kuollut. Kellon tuodessaan Aili-t\u00e4ti kertoi, ett\u00e4 kellon olivat aikanaan ostaneet is\u00e4lleen Albin Kannistolle h\u00e4nen kuusi lastaan vuonna 1928 Albinin 50-vuotislahjaksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kellon hankintaan olivat osallistuneet kolme vanhinta lasta Toini, Helmi … Jatka lukemista Vanhan sein\u00e4kellon tarina<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-579","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=579"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":623,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/579\/revisions\/623"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=579"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=579"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=579"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}