{"id":522,"date":"2020-09-26T00:00:28","date_gmt":"2020-09-25T21:00:28","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=522"},"modified":"2021-01-14T21:13:35","modified_gmt":"2021-01-14T18:13:35","slug":"runoilija-lasse-heikkila-ylpea-talonpoikaistaustastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/09\/26\/runoilija-lasse-heikkila-ylpea-talonpoikaistaustastaan\/","title":{"rendered":"Runoilija Lasse Heikkil\u00e4 – ylpe\u00e4 talonpoikaistaustastaan"},"content":{"rendered":"\n

Kalevankankaan hautausmaa Tampereella on monen tunnetun runoilijan viimeinen leposija.  Hautausmaan esitteess\u00e4 mainitaan Lauri Viita, Yrj\u00f6 Jylh\u00e4, Eeva-Liisa Manner ja Tampereen ensimm\u00e4iseksi runoilijaksi mainittu Augusta Lundahl-Wallenius.  Voi kai Juice Leskisenkin lukea runoilijaksi. Listan ulkopuolelle on j\u00e4\u00e4nyt Mirkka Rekola ja my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n jutun p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Lasse Heikkil\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kansallisbiografian mukaan Lasse Heikkil\u00e4 on yksi suomenkielisen modernin lyriikan perustajista. H\u00e4n julkaisi kuusi runokokoelmaa sek\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4 ja novellikokoelman. H\u00e4n on kuolemansa j\u00e4lkeen ilmestyneen teoksensa Balladi Ihantalasta ansiosta merkitt\u00e4vin jatkosotaa kuvannut runoilijamme.<\/p>\n\n\n\n

Lasse Matias Heikkil\u00e4 syntyi 6.11.1925 Kiikoisissa.  Sukunimi oli alun perin Levola.  H\u00e4nen vanhempansa olivat Kalle Hemming Levola (1890-1965) ja Hilja Maria o.s. Heikkil\u00e4 (1893-1925).  \u00c4iti kuoli lapsivuoteeseen ja lapsi otettiin kasvatiksi enonsa Kaarlo Evert Heikkil\u00e4n perheeseen Tampereelle. K.E. Heikkil\u00e4n nousu torpparinpojasta vaatetusalan tehtailijaksi Tampereella on menestystarina.  Kun kasvatusvanhemmatkin kuolivat, Heikkil\u00e4 adoptoitiin Helsinkiin Uuden Suomen p\u00e4\u00e4toimittajan Lauri Ahon perheeseen.<\/p>\n\n\n\n

Heikkil\u00e4n ik\u00e4luokka joutui jatkosotaan.  Heikkil\u00e4 osallistui panssaritorjuntamiehen\u00e4 Ihantalan taisteluun kes\u00e4ll\u00e4 1944.  Sotakokemuksista Heikkil\u00e4 kirjoitti teoksen Balladi Ihantalasta.  Teos julkaistiin Heikkil\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen 1999.  Yrj\u00f6 Jylh\u00e4n Kiirastuli on paremmin tunnettu runokirja sodasta kuin Heikkil\u00e4n Edgar Lee Mastersin Spoon River -antologiaa muistuttava teos, jossa kuolleet kertovat oman tarinansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Balladi Ihantalasta -teoksen avausruno<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Heikkil\u00e4n myrskyis\u00e4 el\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi varhain 36-vuotiaana 1961.  Kuolinsyyt\u00e4 ei ole pystytty selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

En k\u00e4y l\u00e4pi Heikkil\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 kovin tarkasti, sill\u00e4 Osmo Pekosen muistelmateoksesta \u201dMarian maa \u2013 Lasse Heikkil\u00e4n el\u00e4m\u00e4 1925-1961\u201d voi h\u00e4nen runoudestaan ja el\u00e4m\u00e4n vaiheistaan lukea tarkemmin.  Pekonen kertoo Heikkil\u00e4n avioliitoista ja h\u00e4nen suhteistaan aikakauden muihin tunnettuihin runoilijoihin.  Lainaan kirjasta kuitenkin yhden kappaleen:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKurkistakaamme satakuntalaiseen mikrohistoriaan Lasse Heikkil\u00e4n \u00e4idinkin puolelta. Hilja Heikkil\u00e4n is\u00e4 oli torppari Kustaa Albinus Juhonpoika Paldan (1846-1917), joka muutti Nakkilasta Lavian Riuttalaan 1869. H\u00e4n oli solakka, salskea mies. Kustaa Paldan oli Nakkilan Iso-Teinil\u00f6iden sukua: h\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 oli torppari Juho Juhonpoika Teikkala ja t\u00e4m\u00e4n is\u00e4 rustitilallinen Johan Mikonpoika Iso-Teinil\u00e4.  Runoilija Lasse Heikkil\u00e4n my\u00f6hemm\u00e4t kuvitelmat itsest\u00e4\u00e4n Satakunnan mahtitalonpoikien j\u00e4lkel\u00e4isen\u00e4 perustuivat l\u00e4hinn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n sukuhaaraan.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tartun t\u00e4h\u00e4n, sill\u00e4 is\u00e4ni \u00e4idin is\u00e4 Salomon viljeli my\u00f6s Teikkalan torppaa ja \u00e4itini puolelta olen Iso-Teinil\u00f6iden j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Mielenkiintoista on, ett\u00e4 Heikkil\u00e4 arvosti juuri talonpoikaisia juuriaan. Aatelisten j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 halutaan olla.   Arvo Harjunmaa on tehnyt selvityksen Heikkil\u00e4n suvusta. Harjunmaan arkisto on Kansallisarkiston Turun toimipisteess\u00e4.  En ole p\u00e4\u00e4ssyt katsomaan, onko Harjunmaa k\u00e4ytt\u00e4nyt Hugo Lagstr\u00f6min Genoksessa 1962 julkaistua artikkelia Porin Kissalan sukusikerm\u00e4<\/a>. Sen perusteella Iso-Teinil\u00e4n is\u00e4nn\u00e4t polveutuvat Porin ensimm\u00e4isest\u00e4 pormestarista Pietari Matinpoika Kissasta.  Olisiko Lasse Heikkil\u00e4n pit\u00e4nyt olla ylpe\u00e4 t\u00e4st\u00e4 esi-is\u00e4st\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Olen siis itsekin Kissalan poikia, mutta mit\u00e4 se oikeasti tarkoittaa.  Kun kerron olevani sukua Porin ensimm\u00e4iselle pormestarille, joku voi kysy\u00e4, paljonko minulla on t\u00e4m\u00e4n miehen perim\u00e4\u00e4.  Pietari Kissa on, jos Hugo Lagstr\u00f6m on tulkinnut oikein vanhoja tuomiokirjoja, minun \u00e4\u00e4i\u00e4i\u00e4\u00e4iiii\u00e4i. N\u00e4it\u00e4 13. polven esivanhempia minulla on laskuni mukaan 213 <\/sup>eli 8192 ja Pietari Kissa on yksi heist\u00e4.  Tietysti noita esivanhempia on esipolvikadon takia huomattavasti paljon v\u00e4hemm\u00e4n, mutta silti pormestarin osuus perim\u00e4ss\u00e4ni on promillen murto-osa.  Ehk\u00e4 minun on parempi olla Heikkil\u00e4n tavoin ylpe\u00e4 talonpoikaisista juuristani, kuten suurin osa suomalaisista voi olla, tai sitten k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isist\u00e4, joita edustaa edell\u00e4 mainitsemani torppari Salomon Teikkala. H\u00e4n oli pit\u00e4j\u00e4nr\u00e4\u00e4t\u00e4li ennen ryhtymist\u00e4\u00e4n torppariksi.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Heikki Nurmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalevankankaan hautausmaa Tampereella on monen tunnetun runoilijan viimeinen leposija.  Hautausmaan esitteess\u00e4 mainitaan Lauri Viita, Yrj\u00f6 Jylh\u00e4, Eeva-Liisa Manner ja Tampereen ensimm\u00e4iseksi runoilijaksi mainittu Augusta Lundahl-Wallenius.  Voi kai Juice Leskisenkin lukea runoilijaksi. Listan ulkopuolelle on j\u00e4\u00e4nyt Mirkka Rekola ja my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n jutun p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Lasse Heikkil\u00e4. Kansallisbiografian mukaan Lasse Heikkil\u00e4 on yksi suomenkielisen modernin lyriikan perustajista. H\u00e4n … Jatka lukemista Runoilija Lasse Heikkil\u00e4 – ylpe\u00e4 talonpoikaistaustastaan<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-522","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-heikki-nurmi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=522"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":625,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/522\/revisions\/625"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=522"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=522"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=522"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}