{"id":496,"date":"2020-09-12T00:00:00","date_gmt":"2020-09-11T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=496"},"modified":"2021-02-19T13:34:43","modified_gmt":"2021-02-19T10:34:43","slug":"lempi-jaaskelainen-kirjailija-ja-hanen-teksensa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/09\/12\/lempi-jaaskelainen-kirjailija-ja-hanen-teksensa\/","title":{"rendered":"Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen: kirjailija ja h\u00e4nen teoksensa"},"content":{"rendered":"\n

Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen tarinan
\u2013 ensimm\u00e4inen osa H\u00e4n syntyi 120 vuotta sitten<\/a> julkaistiin 25.4.2020,
\u2013 toinen osa J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen perheen vuodet Viipurissa 1884-1920<\/a> 6.6.2020 ja
\u2013 kolmas osa Kirjailija Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen vuodet 1921-1939 Viipurissa<\/a> 15.8.2020.<\/p>\n\n\n\n

Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen kirjoitti vuosina 1923-1964 yhteens\u00e4 34 romaania, 2 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, yhden runokirjan, Viipuri-aiheisen teoksen yhdess\u00e4 kahden muun kirjailijan kanssa, Viipurin kantajien historiikin sek\u00e4 Weckrooth-sarjan pohjalta radiokuunnelman. N\u00e4it\u00e4 kaikkia on painettu Suomessa yli 390 000 kappaletta. Romaanista Weckroothin perhe on otettu viisi painosta. Ent\u00e4 mist\u00e4 h\u00e4nen kirjansa kertovat? Kahdella sanalla kuvattuna historiasta ja Viipurista.<\/p>\n\n\n\n

Haaveet kirjailijan urasta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Teoksessa \u201dMe kerromme itsest\u00e4mme\u201d Lempi kertoo kirjoittaneensa ensimm\u00e4isen runonsa 7-vuotiaana ollessaan valmistavan koulun ensimm\u00e4isell\u00e4 luokalla. Sisar Aili lupasi markan, jos h\u00e4n kirjoittaisi runon. Lempi kysyi: \u201dMik\u00e4 on runo?\u201d H\u00e4n kirjoitti runon, jolle antoi nimeksi Aarre. Runojen kirjoittamisesta tulikin suuri salainen harrastus, joka tuotti my\u00f6s yhden julkaistun runokirjan.<\/p>\n\n\n\n

Runebergin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1913, jolloin Lempi oli 12-vuotias, h\u00e4n koki ensimm\u00e4isen kerran, ett\u00e4 kirjailijaksi tulo oli h\u00e4nen kutsumuksensa. Jo yhteiskouluaikoina Lempi kirjoitti runoja nimimerkin suojissa, mutta se paljastui, kun h\u00e4net palkittiin parhaasta runosta. H\u00e4n kirjoitteli salanimell\u00e4 my\u00f6s toverikunnan lehteen. Kuudennella luokalla Lempi kirjoitti ensimm\u00e4isen historiallisen aineensa aiheesta \u201dP\u00e4iv\u00e4 Roomassa Neron aikaan\u201d. H\u00e4n sai siit\u00e4 kiitett\u00e4v\u00e4n arvosanan. Seitsem\u00e4nnen luokan \u00e4idinkielen opettaja ennusti, ett\u00e4 Lempist\u00e4 tulee kirjailija.<\/p>\n\n\n\n

Kirjojen aihevalinnat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Lempi\u00e4 kiinnosti erityisesti Viipurin ja Suomen historia ja h\u00e4n keskittyi nimenomaan Viipurin ven\u00e4l\u00e4isaikaan eli 1700- ja 1800-lukuihin. Ylioppilaaksi p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n h\u00e4n ryhtyi tutkimaan vanhoja asiakirjoja ja arkistoja Viipurin Museossa. Siit\u00e4 tuli \u201dverraton aarrepaikka ja toinen koti\u201d, josta l\u00f6ytyi vanhoja asiakirjoja ja kirjeit\u00e4 ja k\u00e4sin kirjoitettuja muistiinpanoja. H\u00e4n luki kaikki k\u00e4siins\u00e4 saamansa Ven\u00e4j\u00e4n historiat ranskan-, saksan- ja ven\u00e4j\u00e4nkielisin\u00e4. H\u00e4n tutki my\u00f6s vanhoja karttoja, jotta romaaneissa kerrotut tapahtumat menisiv\u00e4t yksiin todellisuuden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Anna Kortelaisen mukaan tyypillist\u00e4 Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen koko 1930-luvun tuotannolle oli, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t olivat todellisia historiallisia henkil\u00f6it\u00e4, samoin kuin tapahtumien suuret linjat, joiden lomaan h\u00e4n kirjoitti hypoteettisia, fiktiivisi\u00e4 juonenkulkuja. Usein n\u00e4m\u00e4 juonenkulut sijoittuivat niihin vaiheisiin, joista ei ollut mit\u00e4\u00e4n dokumentaatiota ja siten ne antoivat kuvitteellisia, mahdollisia selityksi\u00e4 historiankirjoituksessa esitetyille tapahtumaketjuille. Romaanien teemoina oli ennen kaikkea valtataistelu. Joskus ne olivat aviopuolisoiden v\u00e4list\u00e4 mittel\u00f6\u00e4, mutta ennen kaikkea se oli vallasv\u00e4en sis\u00e4ist\u00e4 kamppailua kaupungin johdosta tai jopa valtakunnasta.<\/p>\n\n\n\n

Edelleen Kortelainen analysoi, ett\u00e4 erityinen piirre h\u00e4nen taustatutkimuksissaan oli perehtyminen Kannaksella viel\u00e4 tuolloin olleiden vanhojen aateliskartanoiden yksityisarkistoihin sek\u00e4 niiden asiakirjoihin ja kirjeisiin. Kartanoiden ovet avautuivat yst\u00e4v\u00e4lliselle kirjailijattarelle, ja h\u00e4nell\u00e4 oli sosiaalisia taitoja saada is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki kertomaan muistitietoa suvuistaan ja p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n yksityiskirjeenvaihdon \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n

Erkki Moisio kirjoittaa Lempin el\u00e4m\u00e4kerrassa: \u201dViipurin merkillinen kulttuurihistoria on vaikuttanut voimallisimmin juuri Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4iseen. Kaupunki ja sen menneisyys olivat h\u00e4nelle jatkuva innoituksen l\u00e4hde. Kiintymys kotikaupunkiin oli h\u00e4nell\u00e4 niin suuri, ett\u00e4 h\u00e4n otti el\u00e4m\u00e4nteht\u00e4v\u00e4kseen kaupungin historian el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misen ja tunnetuksi tekemisen.\u201d Viipurin historia olikin joka p\u00e4iv\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 Lempin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n asui suuren osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Viipurin vanhassa kaupungissa ja asunnossa, jonka ikkunasta n\u00e4kyi Viipurin linna.<\/p>\n\n\n\n

Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen monissa kirjoissa henkil\u00f6t ovat s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4 tai ns. parempaa v\u00e4ke\u00e4. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n itse perusteli n\u00e4in: \u201dKai t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4, kun olisin hein\u00e4nuorena halunnut olla vaatteenkaunis, eik\u00e4 minulla ollut mahdollisuuksia, tahdoin pukea romaanieni henkil\u00f6t silkkiin ja samettiin, olinhan rikas ainakin siin\u00e4 mieless\u00e4. Kirjani henkil\u00f6t k\u00e4viv\u00e4t juhlissa, koska itse en viel\u00e4 silloin p\u00e4\u00e4ssyt. Annoin heid\u00e4n kokea kaiken sen ilon, jota itse olin ollut paitsi \u2013 \u00e4itimme kuoleman j\u00e4lkeen.\u201d Lempin kirjat sis\u00e4lsiv\u00e4t runsaasti tapainkuvauksia ja varsinkin vaatteisiin h\u00e4n kiinnitti huomiota.<\/p>\n\n\n\n

Lempin n\u00e4kemys historiallisen romaanin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 oli \u201dn\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjoittajan omille aikalaisille, kuinka ennen on eletty, ajateltu ja toimittu, mink\u00e4laisia ihmisi\u00e4 ennen on el\u00e4nyt jossain kaupungissa tahi paikkakunnalla. Entisten polvien ty\u00f6lle ja ajatuksille on n\u00e4et rakentunut nykymaailma \u2013 minun tapauksessani Vanha Viipuri.\u201d<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kirjoitusty\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aluksi h\u00e4n kirjoitti kirjoja k\u00e4sin lyijykyn\u00e4ll\u00e4 sinikantisiin vihkoihin omaper\u00e4isell\u00e4 pikakirjoituksella ja lopuksi puhtaaksi koneella. Usein h\u00e4n vei k\u00e4sikirjoituksiaan itse Helsinkiin kustannusyhti\u00f6 Otavaan. Vuosina 1927-1930 Lempin t\u00e4rkein kirjallinen tukija oli Otavassa ty\u00f6skennellyt kouluneuvos Aapo Kohonen, joka hoiti kuolemaansa asti Lempin asiat.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Lempin kirjoituskone, jota s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n Parikkalan Helenansaaressa (Raija Kannisto 2012)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Erkki Moisio kertoo, ett\u00e4 Lempin kirjoitusty\u00f6h\u00f6n ryhtymist\u00e4 edelsi aina laaja esity\u00f6 ja t\u00e4ll\u00f6in aikakausi tapoineen ja tapahtumineen tuli h\u00e4nelle tutuksi. Romaanien kirjoitusvaiheessa ne syntyiv\u00e4t aina inspiraation ja syv\u00e4n el\u00e4ytymisen vallassa. Sis\u00e4lt\u00f6 ja muoto syntyiv\u00e4t samanaikaisesti ja h\u00e4n yll\u00e4ttyi usein itsekin ratkaisuista, joihin romaanin henkil\u00f6t h\u00e4net johdattivat.<\/p>\n\n\n\n

\u201dMinussa oli kaksi persoonaa, se, joka kirjoitti, vaakasuora viiva silm\u00e4kulmien v\u00e4liss\u00e4, katse kaukaisena ja korvat herkkin\u00e4 kuuntelemaan vuosisatojen takaisia \u00e4\u00e4ni\u00e4, ja se toinen Lempi, jolle soitettiin ja pyydettiin tulemaan siihen ja siihen tilaisuuteen\u201d. Tiiviin kirjoittamisprosessin j\u00e4lkeen Lempi saattoi nukkua kaksi viikkoa yhteen menoon ja piristyi sitten.<\/p>\n\n\n\n

Teoksessa \u201dMe kerromme itsest\u00e4mme\u201d h\u00e4n pohtii sit\u00e4, miten on suhtautunut \u201dkirjailijantoimeensa\u201d. H\u00e4n kirjoittaa: \u201dOlen pit\u00e4nyt sit\u00e4 todellakin kutsumuksena ja olen aina ottanut se hyvin vakavasti, vaikkakaan en juhlallisesti. Se on ollut minulle \u2019ihana rangaistus\u2019. Olen ollut sen vanki kaikkina n\u00e4in\u00e4 vuosina, tahdoinpa tai en.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Arviointeja ja analyysej\u00e4 Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen kirjoista<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Anna Kortelainen kritisoi sit\u00e4, ett\u00e4 Kai Laitisen mielest\u00e4 (teoksessa Suomen kirjallisuus osa V) mieskirjailijoiden samantyyppiset teemat luokitellaan eri lailla kuin naisten, joiden teksti\u00e4 sukupuolten v\u00e4lisist\u00e4 suhteista kuvataan romanttiseksi ja valtataisteluja seikkailuiksi, kun miesten vastaavat teemat arvioidaan neutraalimmin. J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen ihmiskuvausta luonnehdittiin topeliaaniseksi m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 tarkemmin, mutta leima on negatiivinen. Anna Kortelainen puolusti kiihke\u00e4sti Lempiin kohdistuvaa kritiikki\u00e4 omin vasta-argumentein.<\/p>\n\n\n\n

Kortelaisen artikkelin mukaan Kirsti Manninen toteaa, ett\u00e4 vasta 1960-luvulla J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen tuotanto leimattiin viihteeksi, eik\u00e4 h\u00e4nen tuotantoaan en\u00e4\u00e4 mainita 1970-luvun kirjallisuushistorioissa. Historiallisia naistenromaaneja ammatikseen kirjoittavan kirjailijan malli oli kuitenkin syntynyt. Edelleen Mannisen mukaan J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen kerrontatekniikka oli jo 1920-luvulla varsin moderni verrattuna aikakauden muihin, usein yksitasoisiin ja kaikkitiet\u00e4v\u00e4n kertojan varaan rakentuviin historiallisiin romaaneihin. J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen loi oman, hiukan oikullisen ja jatkuviin n\u00e4k\u00f6kulmanvaihdoksiin perustuvan kerrontatapansa, jossa historialliset detaljit voitiin joustavasti yhdist\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4henkil\u00f6iden sis\u00e4iseen perspektiiviin.<\/p>\n\n\n\n

Aila Piispa pohti pro graduty\u00f6ss\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miksi Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen on unohdettu, vaikka h\u00e4n oli 1930-1940-luvuilla arvostettu kirjailija. Valtionpalkinnon lis\u00e4ksi h\u00e4n sai runsaasti muita palkintoja, ja h\u00e4nen teoksensa saivat my\u00f6nteisi\u00e4 kritiikkej\u00e4. Weckrooth-romaaneja luettiin Suomessa paljon ja esimerkiksi Taistelua Viipurista ostettiin kirjastoihin yhdeks\u00e4nneksi eniten vuonna 1935. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 historiallinen romaani yleens\u00e4kin lakkasi olemasta suosiossa, syyn\u00e4 J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen unohdukseen saattoi olla, ett\u00e4 h\u00e4n oli nainen. Naiskirjailijat n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n helpommin historiasta kuin miehet. J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen Viipuriin sijoittuneet romaanit ilmestyiv\u00e4t aikoinaan keskelle kotikaupungin historiainnostusta. Sota ilmeisesti lopetti t\u00e4m\u00e4n innostuksen. Lopuksi Piispa toteaa, ett\u00e4 on kiintoisaa n\u00e4hd\u00e4, palaako my\u00f6s Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen historian h\u00e4m\u00e4rist\u00e4 uudelleen lukijoiden pariin vai onko esimerkiksi h\u00e4nen kirjoittamistyylins\u00e4 auttamattomasti vanhentunutta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva Lempist\u00e4 oman kirjoitusp\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 vuodelta 1935 kirjasta Kev\u00e4t vanhassa kaupungissa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Poimintoja J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen tuotannosta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opaaliristi<\/strong>. Julkaistiin 1923 huhtikuussa salanimell\u00e4 L. J Inkeri.
Syksyn 1921 ja kev\u00e4\u00e4n 1922 aikana Lempi kirjoitti joukon historiallisia kertomuksia, jotka h\u00e4n vei entisen opettajansa Felix Ahosen n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4m\u00e4 innostui niist\u00e4 ja kehotti l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n ne kustantamoon, mieluiten Otavaan, jonne Lempi l\u00e4hetti ne syksyll\u00e4 1922. Jo kahden viikon kuluttua tuli my\u00f6nteinen vastaus ja pyydettiin pari novellia lis\u00e4\u00e4. Teos sai suopeat arvostelut.<\/p>\n\n\n\n

Tytt\u00f6, jonka syd\u00e4n oli lasia.<\/strong> Julkaistiin 1928 lokakuussa salanimell\u00e4 L. J. Inkeri.
Alaotsikkona Elokuvaromaani. Kirja on romaani, jonka pohjana ovat Lempin omat kokemukset verotoimistossa.
Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Iris, jonka el\u00e4m\u00e4 on melkein yksi yhteen Lempin kanssa. Kirjassa Iris miettii: \u201dMilt\u00e4 tuntuisi nyt, jos olisi is\u00e4 \u2013 oma is\u00e4, joka kantaisi huolen kaikesta, jota ei tarvitsisi pel\u00e4t\u00e4 ja joka olisi hell\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u2026 jos is\u00e4 ei olisi juonut\u2026 Hyv\u00e4ll\u00e4 muistikuvalla Iris on tahtonut karkottaa muut muistot, sen kauhean, kun is\u00e4 juovusp\u00e4iss\u00e4\u00e4n tuntemattomaksi muuttuneena, pelottavan isona oli uhannut \u00e4iti\u00e4 ja heit\u00e4 ja Asta-t\u00e4ti oli ty\u00f6nt\u00e4nyt \u00e4idin pois ja Iris ja Juno olivat paenneet Asta-t\u00e4din hameen taakse turviin. Tuo kuva is\u00e4st\u00e4 oli ahdistanut painajaisena Irist\u00e4 koko h\u00e4nen lapsuutensa ajan ja tultuaan nuoreksi tyt\u00f6ksi h\u00e4n oli saanut siit\u00e4 kammon miehi\u00e4 kohtaan.\u201d<\/em>
Oliko t\u00e4ss\u00e4 selitys is\u00e4n katoamiseen perheest\u00e4 ja \u00e4idin tekem\u00e4 pes\u00e4erohakemus? Jos n\u00e4in on, oli Lempilt\u00e4 rohkeaa kertoa lapsuuden kokemuksistaan, vaikka toisaalta se oli my\u00f6s terapeuttista ja auttoi irtautuman menneist\u00e4 ja 20 vuotta sitten kuolleesta is\u00e4n muistosta.
Arvostelijat suhtautuivat teokseen kielteisesti, mutta se oli myyntimenestys ja auttoi saamaan raha-asioita j\u00e4rjestykseen.<\/p>\n\n\n\n

Weckroothin perhe.<\/strong> Julkaistiin 1930 maaliskuussa.
Historiallinen esikoisromaani vanhasta Viipurista. K\u00e4\u00e4nnetty englanniksi, ranskaksi ja ruotsiksi.
Aiheena oli todellinen 1700-luvulla Viipurissa el\u00e4nyt huomattava ja vaikutusvaltainen liikemies Juhana Weckrooth. Tapahtumat perustuvat suurelta osin todellisuuteen mielikuvituksella h\u00f6ystettyn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Filip Weckrooth.<\/strong> Julkaistiin 1931 syksyll\u00e4.
Kirja kertoo keisarinna Katariina II:n poikkeamisesta Viipurissa kes\u00e4ll\u00e4 1772, jolloin h\u00e4net majoitettiin Filip Weckroothin luo. Kuvitteellisessa tarinassa keisarinna ihastuu Filipiin, joka ei kuitenkaan alistu yhdeksi monista Katariinan rakastajista.<\/p>\n\n\n\n

Taistelu vallasta.<\/strong> Julkaistiin 1932 syksyll\u00e4.
Jatkoa Filip Weckroothin tarinaan.<\/p>\n\n\n\n

Onni on oikullinen.<\/strong> Julkaistiin 1933 syksyll\u00e4.
4-osaisen Weckrooth-sarjan viimeinen osa. Filip Weckrooth menett\u00e4\u00e4 omaisuutensa.
Neliosainen Weckrooth-sarja teki Lempist\u00e4 tunnetun kirjailijan ja h\u00e4n sai paljon ihailijoita, erityisesti Viipurista. Weckrooth-sarjan teokset ovat kaikki itsen\u00e4isi\u00e4 kokonaisuuksia, mutta yhdess\u00e4 ne t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Nelj\u00e4n Weckrooth-kirjan yhdistetty laitos ilmestyi 1944.<\/p>\n\n\n\n

Id\u00e4st\u00e4 nousee myrsky.<\/strong> Julkaistiin 1942.
Jatkosodan aikana 1942 kirjoitetussa romaanissa Lempi kuvaa tarkasti Viipurin vanhaa keskustaa. Suurimman osan romaanista k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 sen ensimm\u00e4inen osa Ennen myrsky\u00e4. Syksyst\u00e4 1938 alkaen kuvataan sodan uhkaa. Kaupunkilaiset juhlivat kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Kaupunkilaisilla tarkoitetaan varakkaita ja sivistyneit\u00e4 ihmisi\u00e4. Toinen t\u00e4rke\u00e4 paikka kirjassa on Ritarilan kartano, jonka esikuvana on Saarelan kartano, ja jossa Lempi vieraili usein ennen sotia. Kirjassa on my\u00f6s ep\u00e4onninen rakkaustarina.<\/p>\n\n\n\n

Lempi kirjoitti my\u00f6s katoliseen luostarilaitokseen ja kirkonmiehiin liittyvi\u00e4 romaaneja. Luostarit kiehtoivat Lempi\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli kiinnostunut niiden suljetusta, muurien ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4. H\u00e4n ei kuitenkaan ihannoinut luostariel\u00e4m\u00e4\u00e4, mist\u00e4 kertoo my\u00f6s h\u00e4nen kirjoihinsa sis\u00e4ltyv\u00e4 kriittinen suhtautuminen siihen.<\/p>\n\n\n\n

Nunna<\/strong>. Julkaistiin 1934.
Kirja perustuu p\u00e4\u00e4osin tositapahtumiin. J\u00e4\u00e4skel\u00e4isill\u00e4 asuneen vuokralaisen sukulainen meni Hollantiin luostariin. H\u00e4n kuitenkin pettyi sen toimintaan ja h\u00e4nen henkinen terveytens\u00e4 alkoi siell\u00e4 horjua. Huolissaan olleet sukulaiset hakivat h\u00e4net Suomeen.
Kirja joutui kriittisyytens\u00e4 vuoksi katolisessa kirkossa \u201dkielletyksi kirjaksi\u201d. Kirja her\u00e4tti ilmestyess\u00e4\u00e4n kohua ja oli myyntimenestys.<\/p>\n\n\n\n

Herran veli<\/strong>. Julkaistiin 1938.
Kertomus 1400-luvulla el\u00e4neest\u00e4 munkista Stephanuksesta, joka ei pysynyt selibaatissaan. H\u00e4n lankeaa nuoreen naiseen Italiassa, jonka j\u00e4lkeen h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n Suomeen karulle K\u00f6karin saarelle luostariin oppimaan n\u00f6yryytt\u00e4 ja unohtamaan maalliset nautinnot. K\u00f6karista h\u00e4net siirret\u00e4\u00e4n parin vuoden j\u00e4lkeen Viipurin luostarin esimieheksi, mutta j\u00e4lleen h\u00e4n viettelee siell\u00e4 yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vaimon. Lopulta munkki katuu tekojaan, luopuu kaikista teht\u00e4vist\u00e4\u00e4n ja muuttaa kerj\u00e4l\u00e4ismunkiksi Tanskaan.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kirkkopappi Henrik Makerland<\/strong>. Julkaistiin 1948.
Romaani kertoo 1400-luvulla el\u00e4neest\u00e4 oppineesta \u00c4yr\u00e4p\u00e4\u00e4n kirkkoherrasta, joka rakastuu nuoreen Elviinaan. H\u00e4n ei saa paavilta vapautusta selibaatista, mutta alkaa el\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 vihkim\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 Elviinan kanssa. Kun t\u00e4m\u00e4 kuolee lapsivuoteeseen, antaa pappi syntyneen lapsensa Elinan omana uhrauksenaan Naantalin nunnaluostariin pelastaakseen sielunsa.<\/p>\n\n\n\n

Pyh\u00e4n neitsyen l\u00e4hde<\/strong>. Julkaistiin 1949.
Jatko-osa edelliseen teokseen, mutta on luettavissa my\u00f6s itsen\u00e4isen\u00e4 teoksena. Siin\u00e4 kerrotaan Elinan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Naantalin nunnaluostarissa ja h\u00e4nen sis\u00e4isest\u00e4 kehityksest\u00e4\u00e4n. Osa tapahtumista perustuu asiakirjoista l\u00f6ydettyihin tietoihin.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 1955-1961 Lempi omisti kaiken huomionsa oman Parikkalassa asuneen sukunsa vaiheitten tutkimiseen ja kertomiseen. H\u00e4nelt\u00e4 valmistui kaksi aihepiiriin liittyv\u00e4\u00e4 teosta, jotka sijoittuvat 1700-luvun lopulle ja 1800-luvun alkuun. Hovin vallat ilmestyi vuonna 1956 ja Talonpoika ja hovinherra vuonna 1959.<\/p>\n\n\n\n

Kirjat pohjautuvat todellisiin tapahtumiin ja kuvaavat Parikkalassa sijainneen Koitsanlahden hovin alaisuudessa 1700-luvun lopulla asuneitten talonpoikien alistettua el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Luettelo Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen kirjoittamista kirjoista l\u00f6ytyy esim. Wikipediasta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00c4HTEET:<\/em>

J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen Lempi – Kev\u00e4t vanhassa kaupungissa. Muistelma. Ilmestyi 1957.<\/em>
Kortelainen Anna – Tapaus Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen: Mit\u00e4 historialliselle romaanille tapahtuu? Teoksessa Ripatti Anna ja Koivisto Nuppu (toim.). Monumenteista tanssiaskeliin. Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856-1944. Ilmestyi 2020.<\/em>
Me kerromme itsest\u00e4mme. Kirjailijoiden yhteisjulkaisu. Ilmestyi 1946.<\/em>
Moisio Erkki Lempi – J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen \u2013 Viipurin kuvaaja. Ilmestyi 1983.<\/em>
Piispa Aila – \u201dMeh\u00e4n olemme ajattelevia olentoja, mekin\u201d. Moderni naiskuva Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen Weckrooth-romaaneissa. Kirjallisuuden pro gradututkielma Oulun yliopiston Taideaineiden ja Antropologian laitos. 2002.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Raija Kannisto<\/p>\n\n\n\n

Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen tarina jatkuu 10.10.2020 ilmestyneess\u00e4 artikkelissa Hyv\u00e4sti Viipuri – Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen vuodet 1939 – 1964<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen tarinan\u2013 ensimm\u00e4inen osa H\u00e4n syntyi 120 vuotta sitten julkaistiin 25.4.2020,\u2013 toinen osa J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen perheen vuodet Viipurissa 1884-1920 6.6.2020 ja\u2013 kolmas osa Kirjailija Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen vuodet 1921-1939 Viipurissa 15.8.2020. Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen kirjoitti vuosina 1923-1964 yhteens\u00e4 34 romaania, 2 n\u00e4ytelm\u00e4\u00e4, yhden runokirjan, Viipuri-aiheisen teoksen yhdess\u00e4 kahden muun kirjailijan kanssa, Viipurin kantajien historiikin sek\u00e4 Weckrooth-sarjan pohjalta … Jatka lukemista Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen: kirjailija ja h\u00e4nen teoksensa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,6],"tags":[],"class_list":["post-496","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto","category-lempi-jaaskelainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/496","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=496"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/496\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":668,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/496\/revisions\/668"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=496"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=496"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=496"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}