{"id":473,"date":"2020-08-29T00:00:00","date_gmt":"2020-08-28T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=473"},"modified":"2021-01-14T21:15:06","modified_gmt":"2021-01-14T18:15:06","slug":"mika-ihmeen-sorjo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/08\/29\/mika-ihmeen-sorjo\/","title":{"rendered":"Mik\u00e4 ihmeen Sorjo?"},"content":{"rendered":"\n

Syntym\u00e4- ja vihkipaikka Sorjo h\u00e4mm\u00e4stytti. Lopulta selvisi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on Kurkijoen pit\u00e4j\u00e4n kyl\u00e4 luovutetussa Karjalassa l\u00e4hell\u00e4 Suomen rajaa ja Parikkalaa.<\/p>\n\n\n\n

Kurkijoen er\u00e4metsiin syntyi kyl\u00e4, kun ruotsinkieliselt\u00e4 Pohjanmaalta saapui perheit\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 pakoon 1860-luvun lopulla. Ensimm\u00e4iset uudisasukkaat olivat torpparit Matts Bj\u00f6rklund ja Matts Henriksson perheineen Kruunupyyst\u00e4 ja Matts Hongel perheineen Teerij\u00e4rvelt\u00e4. Rippikirjaan heid\u00e4t on merkitty Elisenvaaran kyl\u00e4n loppuun torppareina. Elisenvaara on noin 7 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Sorjosta. Hongel ja Henriksson saapuivat 1866<\/a> ja Bj\u00f6rklund 1867<\/a>. Helppoa ei ilmeisesti ollut, koska Matts Hongel menehtyi jo elokuussa 1868 pilkkukuumeeseen. El\u00e4m\u00e4 jatkui. Lis\u00e4\u00e4 asukkaita saapui Pohjanmaalta aiemmin mainittujen pit\u00e4jien lis\u00e4ksi my\u00f6s Alavetelist\u00e4, siis Pietarsaaren it\u00e4puolelta. Sorjon kyl\u00e4 n\u00e4kyy Kurkijoen rippikirjoissa vuodesta 1882 alkaen. Vuonna 1887 Sorjossa oli 10 ruotsinkielist\u00e4 uudisasukasperhett\u00e4, joissa oli 39 lasta, ja vuonna 1915 ruotsinkielisi\u00e4 asukkaita oli puolitoistasataa.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1890 Sorjon kyl\u00e4\u00e4n perustettiin ruotsinkielinen kansakoulu, Sorjos svenska folkskola. Koulun yksi pitk\u00e4aikaisista opettajattarista oli Aina Aliina Warro, joka oli valmistunut Tammisaaren seminaarista. Warro valittiin opettajaksi 7 hakijan joukosta elokuusta 1899. Palkankorotuksen h\u00e4n sai 10 vuoden palveluksesta vuonna 1909. Koulu sai avustuksia mm. yhdistykselt\u00e4 Svenska folkskolans v\u00e4nner, mik\u00e4 oli ollut my\u00f6t\u00e4vaikuttamassa my\u00f6s koulun syntyyn. Lukuvuonna 1928-29 koulua k\u00e4vi 25 oppilasta, joista vain 4 oli suomenkielisist\u00e4 perheist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Sorjon ruotsalainen kansakoulu (Museovirasto, 1935)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Rautatie Savonlinnasta Elisenvaaraan kulki Sorjon aseman kautta. Vuonna 1905 Sorjo sai oman postileimansa. Sorjon kyl\u00e4n kaksi talokarttaa<\/a> l\u00f6ytyy Kurkijoki-seuran sivustolta (sivustoa ollaan uusimassa, joten ei ole tietoa, kuinka kauan linkki toimii).<\/p>\n\n\n\n

Oma mielenkiintoni kohdistui opettajatar Aina Warroon ja h\u00e4nen perheeseens\u00e4. Aina aloitti opettajattarena 1899, mutta en l\u00f6yt\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 rippikirjoista Sorjosta. Osoittautui, ett\u00e4 h\u00e4n olikin muuttanut lapsuudenkodistaan Sipoosta Sortavalaan. Olen ihmetellyt, miten h\u00e4n kulki ty\u00f6matkansa Kurkijoelle. Erikoista Ainan kohdalla on my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n poistui Sortavalan evankelisluterilaisesta seurakunnasta huhtikuussa 1906 Vaasan babtistiseurakuntaan. Kyseess\u00e4 ei kuitenkaan ollut muutto Vaasaan vaan ainoastaan seurakunnan vaihto. Varmaa on, ett\u00e4 h\u00e4n oli Sorjon ruotsinkielisen kansakoulun opettajattarena viel\u00e4 1909 saadessaan palkankorotuksen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Aina Warro Sorjon ruotsalainen kansakoulun opettajattareksi (Wiborgsbladet 10.8.1898)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n
\"\"
Palkankorotus 10 vuoden palveluksesta (Raja-Karjala 16.1.1909)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Aina avioitui Olavi Aholan kanssa 1910 Sorjossa ja sai kaksi lasta vuosina 1910 ja 1912. Vihkitietoa, lasten kastetietoja ja perheen muuttotietoja ei l\u00f6ydy Kurkijoen kirkonkirjoista. Aviomies Olavi Ahola ilmoitti virallisessa lehdess\u00e4 1910 muuttaneensa nimens\u00e4 Olavi Romppasesta Olavi Aholaksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Nimenmuutos (Suomen Wirallinen Lehti 8.1.1910)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Aviomies toimi myym\u00e4l\u00e4nhoitajana eri puolilla it\u00e4ist\u00e4 ja l\u00e4ntisemp\u00e4\u00e4kin Suomea. Ennen Ainan kuolemaa 1920 l\u00f6ysin perheen Honkajoen henkikirjasta 1919. Vaimon kuolinilmoitus on ruotsinkielisen\u00e4 Hufvudstadsbladetissa. Oliko suomenkielisest\u00e4 itsellisperheest\u00e4 l\u00e4ht\u00f6isin ollut aviomies oppinut ruotsin kielen? Arvoitukseksi on j\u00e4\u00e4nyt, kuuluiko koko perhe babtistiseurakuntaan ja kuinka kauan.<\/p>\n\n\n\n

Etsinn\u00e4n tuloksena tarkastelin my\u00f6s etunime\u00e4 Sorjo. Alkuper\u00e4\u00e4 ei tunneta, mutta on mahdollista sen juontuminen sorja-sanasta. L\u00f6ysin vuodelta 1917 Eino Leinon kirjoittaman 4-n\u00e4yt\u00f6ksinen runon\u00e4ytelm\u00e4n Karjalan kuningas, jossa Sorjo on sotap\u00e4\u00e4llikk\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:
Kurkijoen, Sipoon ja Sortavalan kirkonkirjat
Honkajoen henkikirjat
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot \u2013 useat sanoma- ja aikakauslehdet sek\u00e4 Karjalan kuningas<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Marja-Leena Viilo<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Syntym\u00e4- ja vihkipaikka Sorjo h\u00e4mm\u00e4stytti. Lopulta selvisi, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on Kurkijoen pit\u00e4j\u00e4n kyl\u00e4 luovutetussa Karjalassa l\u00e4hell\u00e4 Suomen rajaa ja Parikkalaa. Kurkijoen er\u00e4metsiin syntyi kyl\u00e4, kun ruotsinkieliselt\u00e4 Pohjanmaalta saapui perheit\u00e4 n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4 pakoon 1860-luvun lopulla. Ensimm\u00e4iset uudisasukkaat olivat torpparit Matts Bj\u00f6rklund ja Matts Henriksson perheineen Kruunupyyst\u00e4 ja Matts Hongel perheineen Teerij\u00e4rvelt\u00e4. Rippikirjaan heid\u00e4t on merkitty Elisenvaaran kyl\u00e4n … Jatka lukemista Mik\u00e4 ihmeen Sorjo?<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[],"class_list":["post-473","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-marja-leena-viilo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=473"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":626,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/473\/revisions\/626"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=473"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=473"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=473"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}