{"id":428,"date":"2020-08-01T00:00:00","date_gmt":"2020-07-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=428"},"modified":"2021-01-14T21:16:17","modified_gmt":"2021-01-14T18:16:17","slug":"entisaikojen-uusperheita-ja-maahanmuuttajia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/08\/01\/entisaikojen-uusperheita-ja-maahanmuuttajia\/","title":{"rendered":"Entisaikojen uusperheit\u00e4 ja maahanmuuttajia"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-off-white-background-color has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Ensimm\u00e4inen osa <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/06\/20\/vankileirien-kautta-tampereen-johtoon\/\">Vankileirien kautta Tampereen johtoon<\/a> julkaistiin 20.6.2020.<br>Toinen osa <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/07\/04\/sosiaalista-mediaa-160-vuotta-sitten\/\">Sosiaalista mediaa 160 vuotta sitten<\/a> julkaistiin 4.7.2020.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">T\u00e4ss\u00e4 Nordlund-sarjan kolmannessa osassa kerron Tampereen ensimm\u00e4isen kaupunginjohtajan Kaarle Nordlundin \u00e4idin Amandan vaiheista ja esivanhemmista.   <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Amandan vanhemmat Carl Carlstedt ja Kristiina Stockhus<\/strong>    <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Amanda Josefina syntyi 30.8.1858 Kiukaisissa ja h\u00e4nen vanhempansa olivat Carl Fredrik Carlstedt (1833-1874) ja Kristiina Johanna Stockhus (1824-1863).&nbsp; Is\u00e4 mainitaan rippikirjassa karvarin tai nahkurin poikana. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Ennen Amandan syntym\u00e4\u00e4 Carl Carlstedt oli nuorena miehen\u00e4 joutunut k\u00e4r\u00e4jille.&nbsp; Paneliassa, joka on kyl\u00e4 Kiukaisissa, oli useita karstamestareita.&nbsp; Veikko Roiha on kirjoittanut kirjan Panelia karstamestarien kyl\u00e4n\u00e4 1800-luvulla.&nbsp; Roiha kertoo kirjassaan karstamestarien nostamasta oikeusjutusta, jossa pit\u00e4j\u00e4n k\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset vaativat edesvastuuseen niit\u00e4, jotka luvatta harjoittivat heid\u00e4n ammattiaan.&nbsp; T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 nurkkamestarik\u00e4r\u00e4j\u00e4t.&nbsp; K\u00e4r\u00e4ji\u00e4 k\u00e4ytiin vuosina 1853 ja 1854. Luvatonta karstojen valmistusta oli siis tapahtunut ja nahkurinpoika Carl Carlstedt oli yksi syytetyist\u00e4.&nbsp; H\u00e4net tuomittiin sakkoihin.&nbsp; Takavarikoidut ty\u00f6kalut ja raaka-aineet piti luovuttaa pois ja ne myytiin huutokaupalla.  <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Carl oli syntynyt 19.8.1833 Paneliassa ja meni naimisiin 11.10.1857 Nakkilassa Kristiina Stockhusin kanssa.&nbsp; Perheeseen syntyi kaksi tyt\u00e4rt\u00e4 Amanda (1858) ja Johanna (1860). Perheen \u00e4iti kuoli keuhkotautiin 21.1.1863, kun Amanda oli viisivuotias.&nbsp; Carl meni uudestaan naimisiin jo saman vuoden joulukuussa.&nbsp; Perhe muutti Kiukaisista 1865 Karjalan seurakuntaan, joka nyky\u00e4\u00e4n on osa Myn\u00e4m\u00e4ke\u00e4. &nbsp;Paneliaan palattiin takaisin 1871.&nbsp; Amanda oli silloin 13-vuotias, mutta h\u00e4nt\u00e4 ei mainita Panelian Ruskin rippikirjassa.&nbsp; Carl Carlstedt kuoli 6.11.1874.&nbsp; Amanda oli silloin 16-vuotias ja menett\u00e4nyt molemmat vanhempansa.&nbsp; \u00c4itipuoli Wilhelmiina Carlstedt eli pitk\u00e4\u00e4n. H\u00e4nell\u00e4 oli Carlin kanssa kolme lasta ja lis\u00e4ksi kaksi aviotonta lasta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Amandan is\u00e4n vanhemmat Johan Carlstedt ja Maria Kumlander<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Amandan isois\u00e4 Johan Carlstedt, joka oli siis ammatiltaan nahkuri, asui vanhempana Panelian Uusikatilassa.&nbsp; Amanda mainitaan samalla rippikirjan sivulla isois\u00e4ns\u00e4 kanssa 1874. On v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, asuiko h\u00e4n Paneliaan paluun j\u00e4lkeen isois\u00e4ns\u00e4 luona vai Nakkilassa, jossa h\u00e4n p\u00e4\u00e4si ripille 15-vuotiaana. &nbsp;Amandan iso\u00e4iti Maria Margareta Carlstedt o.s. Kumlander kuoli 1870.&nbsp; Isois\u00e4 meni uudestaan naimisiin ja sai viel\u00e4 kaksi lasta. Amandan isois\u00e4 sai nuorimman lapsensa samana vuonna 1877 kuin Amanda meni naimisiin Adam Nordlundin kanssa. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Amandan t\u00e4ti Maria Helander o.s. Stockhus<\/strong>              <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Vaikka Amandan \u00e4iti Kristiina oli kuollut Amandan ollessa viisivuotias, yhteys \u00e4idin sukuun s\u00e4ilyi.&nbsp; Amanda muuttikin virallisesti Nakkilaan helmikuussa 1874 ja h\u00e4net mainitaan rippikirjassa yhdess\u00e4 t\u00e4tins\u00e4 Maria Loviisa Helanderin kanssa.&nbsp; Rippikirjassa on t\u00e4din kohdalla mielenkiintoinen merkint\u00e4: Barnl\u00e4r. K. W. Helanders fr\u00e5nskilda hustru Maria Loviisa Helander f\u00f6dd Stockhus.&nbsp; Opettaja Kristian Wilhelm Helander ja Maria Stockhus oli vihitty Nakkilassa 1861. Helander oli toiminut Nakkilassa kiertokoulun opettajana vuoteen 1860 ja siirtynyt sitten Porin alkeiskoulun opettajaksi.&nbsp; Olisi mielenkiintoista tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 avioliitossa tapahtui, sill\u00e4 Maria muutti yksin Porista Nakkilaan lokakuussa 1865. Kristian Helander kuoli Porissa 16.1.1868. Helanderia opettajan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 seurasi Adam Nordlund, Amandan tuleva aviopuoliso. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Amandan \u00e4idin suku Stockhus<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Amandan \u00e4iti Kristiina oli omaa sukua Stockhus.&nbsp; Stockhus-suvun alkuper\u00e4 on Ruotsissa, jonne suku oli tullut Saksasta.&nbsp; Siell\u00e4 nimi oli muodossa Stockhaus.&nbsp; Kristiinan is\u00e4n is\u00e4 Lars Stockhus (1754-1835) muutti perheineen Suomeen 1786.&nbsp; Kristiinan is\u00e4 Sven Erik oli silloin 7-vuotias.&nbsp; Kaisa Kyl\u00e4koski on kertonut <a href=\"http:\/\/sukututkijanloppuvuosi.blogspot.com\/2015\/08\/matkapassi-kauttuan-ruukille.html\">blogissaan<\/a> perheen muutosta ja sivuilta l\u00f6ytyy kuva matkapassista.&nbsp; Stockhusit muuttivat Kullaalle Leineperin ruukkiin, josta k\u00e4ytettiin my\u00f6s nime\u00e4 Fredriksfors bruk. &nbsp;Suvun miehet olivat seppi\u00e4 ja Stockhus-nimisi\u00e4 seppi\u00e4 l\u00f6ytyy muiltakin Suomen ruukkipaikkakunnilta 1800-luvulla.&nbsp; Lars Stockhus oli naimisissa Ruotsin F\u00e4rnassa syntyneen Kaisa Skogin (1753-1827) kanssa.      <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">                  <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/leineperi-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-427\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/leineperi-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/leineperi-300x225.jpg 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/leineperi-768x576.jpg 768w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/leineperi-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/07\/leineperi.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption>Kuva Leineperist\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Lars ja Kaisa Stockhusin poika Sven Erik (1779-1850) muutti Kullaalta Nakkilaan pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Leistil\u00e4n Kyllijoen taloa. H\u00e4n oli naimisissa Eurajoella syntyneen Fredrika L\u00e5ngforsin (1791-1870) kanssa. Parille syntyiv\u00e4t tytt\u00e4ret Maria (1819-1887) ja Kristiina (1824-1863). <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Amandan muutto Nakkilaan ja avioliitto Adam Nordlundin kanssa<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Amanda oli Nakkilaan muutettuaan piikana ja muutti 1876 Kukonharjan Tynin taloon. &nbsp;<a href=\"http:\/\/digi.narc.fi\/digi\/view.ka?kuid=22600524\">Nakkilan rippikirjan 1868-77 sivu 53<\/a> kertoo paljon.&nbsp; Samalla sivulla on Adam Nordlund, h\u00e4nen toinen ja kolmas vaimonsa, ensimm\u00e4isen ja kolmannen vaimon \u00e4iti suutarin leski Fredrika Gr\u00f6nlund, Adamin kaksi tyt\u00e4rt\u00e4 liitosta Amanda Branderin kanssa, nuorempi sisarensa Mariana Karoliina Nordlund ja tuleva vaimonsa Amanda, joka lopulta vaihtuu piiasta vaimoksi.&nbsp;&nbsp;&nbsp; L\u00f6ytyy sivulta viel\u00e4 Amandan nuorempi sisko Johannakin, joka muutti sisarensa per\u00e4ss\u00e4 Nakkilaan. &nbsp;    <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Amanda meni siis naimisiin 19-vuotiaana itse\u00e4\u00e4n 27 vuotta vanhemman opettajan Adam Nordlundin kanssa.&nbsp; Aviopari eli Nakkilan Kukonharjan Tynill\u00e4 Adamin kuolemaan asti.&nbsp; Heille syntyi seitsem\u00e4n lasta, joista kaksi kuoli pienen\u00e4.&nbsp; Adam ja Amanda Nordlundin hauta, johon on haudattu my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 kaksi lapsena kuollutta, on Nakkilan hautausmaalla. Amanda Nordlundin vaiheista miehens\u00e4 kuoleman j\u00e4lkeen en tied\u00e4. Amanda Nordlund kuoli Nakkilassa syyskuussa 1943 vajaan vuoden poikansa Kaarle Nordlundin kuoleman j\u00e4lkeen. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tiedot kertovat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n sukututkijalle.&nbsp; Ehk\u00e4 sen, ett\u00e4 perheen rakenne ei ennenk\u00e4\u00e4n ole ollut samanlainen kuin useimmille tuttu ydinperhe. Nykyajan uusperheit\u00e4 vastaavia on ollut ennenkin.&nbsp; Nyky\u00e4\u00e4n erotaan enemm\u00e4n, ennen kuolema erotti. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Toinen asia, johon voisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, on maahanmuuton merkitys Suomen historiassa. Tied\u00e4mme, ett\u00e4 ulkomaalainen on ollut perustamassa teollisuutta Tampereelle ja muualle Suomeen.&nbsp; Ruukit ovat t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki.&nbsp; Mutta ruukkeihin tuli my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, esimerkiksi seppi\u00e4, muualta.&nbsp; Stockhus-suvun tuloa Suomeen voi pit\u00e4\u00e4 maahanmuuttona, vaikka Ruotsin valtakunnan sis\u00e4ll\u00e4 muutettiinkin. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">P\u00e4\u00e4t\u00e4n nyt t\u00e4m\u00e4n sukuseikkailun, jonka tarkoituksena oli yhdist\u00e4\u00e4 kaksi minulle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 paikkakuntaa, Tampere ja Nakkila.&nbsp; Kun l\u00e4hdin liikkeelle, olin melko varma, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4n linkin Kaarle Nordlundin ja omien juurieni v\u00e4lill\u00e4. Nyt minun t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei sellaista l\u00f6ytynyt, mutta monta mielenkiintoista asiaa kuitenkin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-red-color has-text-color has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja: Heikki Nurmi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ensimm\u00e4inen osa Vankileirien kautta Tampereen johtoon julkaistiin 20.6.2020.Toinen osa Sosiaalista mediaa 160 vuotta sitten julkaistiin 4.7.2020. T\u00e4ss\u00e4 Nordlund-sarjan kolmannessa osassa kerron Tampereen ensimm\u00e4isen kaupunginjohtajan Kaarle Nordlundin \u00e4idin Amandan vaiheista ja esivanhemmista. Amandan vanhemmat Carl Carlstedt ja Kristiina Stockhus Amanda Josefina syntyi 30.8.1858 Kiukaisissa ja h\u00e4nen vanhempansa olivat Carl Fredrik Carlstedt (1833-1874) ja Kristiina Johanna Stockhus &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/08\/01\/entisaikojen-uusperheita-ja-maahanmuuttajia\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Entisaikojen uusperheit\u00e4 ja maahanmuuttajia<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,7],"tags":[],"class_list":["post-428","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-heikki-nurmi","category-nordlund"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/428","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=428"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/428\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":629,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/428\/revisions\/629"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=428"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=428"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=428"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}