{"id":394,"date":"2020-06-20T00:00:00","date_gmt":"2020-06-19T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=394"},"modified":"2021-01-14T21:18:22","modified_gmt":"2021-01-14T18:18:22","slug":"vankileirien-kautta-tampereen-johtoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/06\/20\/vankileirien-kautta-tampereen-johtoon\/","title":{"rendered":"Vankileirien kautta Tampereen johtoon"},"content":{"rendered":"\n

Tamperelaiset tuntevat Jarmo Rantasen ja Pekka Paavolan, vanhemmat my\u00f6s Erkki Napoleon Lindforsin. Sulo Typp\u00f6 on jo vieraampi nimi, mutta kuka oli Tampereen ensimm\u00e4inen kaupunginjohtaja. H\u00e4n oli Kaarle Nordlund, josta tuli Tampereen kunnallishallinnon uudistuksen yhteydess\u00e4 kaupunginjohtaja vuonna 1929. Kaikkien kaudet olivat pitki\u00e4, yli kymmenen vuotta:  Nordlund 1929-1943, Typp\u00f6 1943-1957, Lindfors 1957-1969, Paavola 1969-1985 ja Rantanen 1985-2007.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kaarle Nordlund syntyi 24.1.1889 Nakkilassa. Koskesta voimaa -sivustolta<\/a> voi lukea h\u00e4nen vaiheistaan.  Korjaan t\u00e4ss\u00e4 sivun virheen, joka on my\u00f6s Wikipediassa. H\u00e4nen vanhempansa olivat Adam Filemon Nordlund ja Amanda Josefiina Carlstedt. Is\u00e4 kuoli Kaarlen ollessa kolmivuotias. Lapsuutensa Kaarle Nordlund vietti Nakkilan Kukonharjan Tynill\u00e4.  Nordlund oli harjoittelijana Valtion rautateill\u00e4 vuosina 1907-1914, mink\u00e4 ohessa h\u00e4n k\u00e4vi Vaasan kauppakoulun 1911. Vuodesta 1914 l\u00e4htien h\u00e4n toimi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 kirjapainon is\u00e4nn\u00f6itsij\u00e4n\u00e4. Siell\u00e4 painettiin Keski-Suomen ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n lehte\u00e4 Sorretun Voima, jonka nimi my\u00f6hemmin oli Ty\u00f6n Voima.  Nordlund meni naimisiin Aliina (hautakivess\u00e4 Alli) K\u00e4ssin kanssa 1916.  Vaimon sukujuuret ovat Jyv\u00e4skyl\u00e4n maaseurakunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Sattumalta kokeilin, l\u00f6ytyyk\u00f6 Kansallisarkiston valtiorikosylioikeuden akteista Nordlundeja.  Siell\u00e4 olikin yli 60 sivua asiakirjoja Kaarle Nordlundista, joka oli tuomittu nelj\u00e4ksi vuodeksi kuritushuoneeseen elokuussa 1918.  Tuomio oli valtiopetoksen valmistelusta. H\u00e4net oli vangittu jo helmikuussa 1918 marraskuussa 1917 Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4  tapahtuneen poliiseihin kohdistuneen asetakavarikon vuoksi. Asiapapereista voi lukea sek\u00e4 Nordlundia syytt\u00e4vi\u00e4 ett\u00e4 h\u00e4nen syytt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n vakuuttavia todistajalausuntoja. Siell\u00e4 on my\u00f6s pitk\u00e4 Nordlundin allekirjoittama selvitys, jossa h\u00e4n todistaa syytt\u00f6myytt\u00e4\u00e4n ja vakuuttaa olleensa koko ajan v\u00e4kivaltaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Sture Lindholmin kirjasta Vankileirihelvetti Dragsvik l\u00f6ytyi lis\u00e4tietoja.  Nordlund p\u00e4\u00e4tyi lopulta Tammisaaren vankileirille.  H\u00e4n oli sit\u00e4 ennen ollut vangittuna Kokkolassa.  Nordlundin selvi\u00e4mist\u00e4 leirill\u00e4 auttoi se, ett\u00e4 h\u00e4n sai ty\u00f6skennell\u00e4 sairaanhoitoteht\u00e4viss\u00e4.  Vangit olivat eri kasarmeissa ja yhteisen sairastuvan k\u00e4ydess\u00e4 ahtaaksi, jokaiseen kasarmirakennukseen tuli oma sairastupa ja oma sanit\u00e4\u00e4ri.  Nordlundista tuli sanit\u00e4\u00e4rien johtaja, joka vangin asemastaan huolimatta antoi kirjallisia raportteja leirin l\u00e4\u00e4k\u00e4rille.  Muutamia Nordlundin raportteja on s\u00e4ilynyt ja niist\u00e4 voi lukea yksityiskohtaisia tietoja leirin kurjuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Valtiorikosylioikeuden papereista ei selvi\u00e4, milloin Nordlund vapautui.  Luultavasti h\u00e4net armahdettiin syksyn 1918 armahduksessa, sill\u00e4 h\u00e4nen tuomionsa oli nelj\u00e4 vuotta.  Perheeseen  oli toukokuussa 1917 syntynyt esikoinen. Tarkkaa muuttop\u00e4iv\u00e4\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4st\u00e4 Tampereelle en ole l\u00f6yt\u00e4nyt.  Kuitenkin Nordlundista tuli vuonna 1919 Vakuutusyhti\u00f6 Turvan johtaja.  T\u00e4ytyy ihmetell\u00e4, miten nopeasti valtiopetoksen valmistelusta tuomittu mies alkoi edet\u00e4 urallaan.<\/p>\n\n\n\n

Nordlund toimi monissa Tampereen kaupungin luottamusteht\u00e4viss\u00e4 1920-luvulla. H\u00e4nest\u00e4 tuli yksi Tampereen sosiaalidemokraattien k\u00e4rkinimist\u00e4. Vuodesta 1922 Nordlund kuului Tampereen kaupunginvaltuustoon ja seuraavana vuonna h\u00e4net valittiin valtuuston varapuheenjohtajaksi. Valitsijamiehet valitsivat Suomen presidentin ensi kerran vuonna 1925.  Nordlund kuului n\u00e4ihin valitsijamiehiin.<\/p>\n\n\n\n

Kunnallislakia uudistettiin vuoden 1927 valtiop\u00e4ivill\u00e4. Vuoden 1931 alusta tuli kaikissa Suomen kaupungeissa olla lain edellytt\u00e4m\u00e4 kaupunginhallitus. Sen teht\u00e4v\u00e4 oli valmistella asiat kaupunginvaltuustolle ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kunnallista toimeenpanovaltaa. Tampereen kaupunki otti uuden hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jo vuoden 1929 alusta. Kaupunginhallituksen muodostivat kaupunginjohtaja, kaksi apulaiskaupunginjohtajaa ja yhdeks\u00e4n vuodeksi kerrallaan valittua j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nordlund valittiin kaupunginjohtajaksi vuoden 1929 alussa.  Vuosi oli Tampereen juhlavuosi. Kaupungin perustamisesta tuli kuluneeksi 150 vuotta, mutta Kuru-laivan onnettomuus syyskuussa aiheutti juhlien peruuntumisen. Paljon silti tapahtui vuonna 1929.  Uusi H\u00e4meensilta otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, Hotelli Tammer valmistui, Tampereen Orkesteri perustettiin ja Pyynikin uusi n\u00e4k\u00f6torni valmistui.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunginjohtajan p\u00e4\u00e4teht\u00e4v\u00e4 yleishallinnon lis\u00e4ksi oli huolehtia talousasioista. Nordlund itse kirjoitti Tammerkoski-lehdess\u00e4 (1939:2) uuden hallintomallin kymmenest\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 vuodesta ja arvioi uudistuksen selkeytt\u00e4neen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.  Nordlundia johtajana ehk\u00e4 kuvaa h\u00e4nen arvionsa lopetus: ”Lait ja ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6t m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin aina vain toiminnan rajat ja yleispiirteet. El\u00e4v\u00e4n voiman ja tehokkuuden niille antavat ihmiset, jotka niit\u00e4 toteuttavat. T\u00e4m\u00e4n yksityiskohtaisen toiminnan arvostelu ei kuitenkaan sovellu allekirjoittaneen teht\u00e4v\u00e4ksi.”<\/p>\n\n\n\n

Nordlund johti Tamperetta koko 1930-luvun ja my\u00f6s sota-aikana. Pit\u00e4isi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kaupunginarkistoon tutkimaan ajan asiakirjoja, jotta saisi paremman k\u00e4sityksen h\u00e4nen toiminnastaan. Sen ajan kaupunginjohtaja oli l\u00e4hinn\u00e4 virkamies.  Vasta Erkki Lindforsin ja Pekka Paavolan kausien aikana kaupunginjohtajasta tuli enemm\u00e4n julkisuuden henkil\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Tammerkoski-lehte\u00e4 (1943:5) lainaten tammikuun 8. pn\u00e4 1943 kuoli kaupunginjohtaja Kaarle Nordlund, joka parin vuoden ajan oli potenut vaikeata sairautta, mihin osaltaan oli vaikuttanut sota-ajan tuoman ty\u00f6lis\u00e4n aiheuttama rasitus.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Nordlund on haudattu Kalevankankaan hautausmaalle (osio 35).  Siell\u00e4 ovat my\u00f6s Sulo Typ\u00f6n (osio 41) ja Erkki Lindforsin (osio 39) haudat.<\/p>\n\n\n\n

Entisen\u00e4 nakkilalaisena olen miettinyt, oliko Nordlundilla vaikutusta Nakkilalle t\u00e4rke\u00e4\u00e4n siltahankkeeseen. Sata vuotta sitten Kokem\u00e4enjoen yli ei ollut Nakkilan kohdalla siltayhteytt\u00e4.  1930-luvun lopulla Nakkilan silloisen kirkkoherran Antti Perheentuvan johdolla saatiin hankkeelle rahoitus.  Tampereen vanha rautatiesilta siirrettiin Arantilan sillaksi.  T\u00e4m\u00e4 kapea silta korvattiin vasta 1990 uudella sillalla.<\/p>\n\n\n\n

Aion jatkaa kertomalla Kaarle Nordlundin is\u00e4st\u00e4 Adam Filemon Nordlundista, joka toimi pitk\u00e4\u00e4n kiertokoulunopettajana Nakkilassa 1800-luvun loppupuolella.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Heikki Nurmi<\/p>\n\n\n\n

Toinen osa Sosiaalista mediaa 160 vuotta sitten<\/a> julkaistiin 4.7.2020.
Kolmas osa Entisaikojen uusperheit\u00e4 ja maahanmuuttajia<\/a> julkaistiin 1.8.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tamperelaiset tuntevat Jarmo Rantasen ja Pekka Paavolan, vanhemmat my\u00f6s Erkki Napoleon Lindforsin. Sulo Typp\u00f6 on jo vieraampi nimi, mutta kuka oli Tampereen ensimm\u00e4inen kaupunginjohtaja. H\u00e4n oli Kaarle Nordlund, josta tuli Tampereen kunnallishallinnon uudistuksen yhteydess\u00e4 kaupunginjohtaja vuonna 1929. Kaikkien kaudet olivat pitki\u00e4, yli kymmenen vuotta:  Nordlund 1929-1943, Typp\u00f6 1943-1957, Lindfors 1957-1969, Paavola 1969-1985 ja Rantanen 1985-2007. … Jatka lukemista Vankileirien kautta Tampereen johtoon<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9,7],"tags":[],"class_list":["post-394","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-heikki-nurmi","category-nordlund"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=394"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":634,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/394\/revisions\/634"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=394"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=394"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=394"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}