Tilaton v\u00e4est\u00f6<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tilaton v\u00e4est\u00f6, tilattomat eli maattomat, olivat Suomessa se historiallinen osa maaseudun v\u00e4est\u00f6\u00e4, jolla ei ollut omistuksessaan maata, vaan joka sai elantonsa muulla tavoin. Kausit\u00f6ill\u00e4 elantonsa hankkivista tilattomista k\u00e4ytettiin heid\u00e4n marginaalista asemaansa kuvaavia suorasukaisia nimityksi\u00e4, kuten\u00a0irtain ty\u00f6v\u00e4ki<\/em>\u00a0tai\u00a0kyl\u00e4nloppulaiset<\/em>. J\u00e4lkimm\u00e4inen nimitys kuvaa sit\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4t sijoitettiin kirkon yll\u00e4pit\u00e4miss\u00e4 dokumenteissa, kuten\u00a0rippikirjoissa, kyl\u00e4n muun, taloittain luetellun v\u00e4en j\u00e4lkeen.\u00a01800-luvun lopun Suomessa tilattomia oli noin nelj\u00e4nnes maaseudun kotitalouksista.\u00a0Tilattomiin luettiin maanvuokraajat eli\u00a0arentimiehet, m\u00e4kitupalaiset, muonamiehet, itselliset ja loiset.<\/p>\n\n\n\n Suomen v\u00e4est\u00f6 kasvoi suuresti 1800-luvun aikana, jolloin alettiin puhua liikav\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja sen aiheuttamista ongelmista. 1800-luvun loppua kohti liikav\u00e4est\u00f6 ty\u00f6llistyi laajenevan teollisuuden palvelukseen kaupunkeihin. My\u00f6s siirtolaisuus Pohjois-Amerikkaan oli monelle ratkaisu ty\u00f6llistymiseen.<\/p>\n\n\n\n Tilattomien kasvun taustalla oli se tosiasia, ettei maatiloja riitt\u00e4nyt kaikille, koska hallitusvalta ei pitk\u00e4\u00e4n aikaan halunnut tiloja jaettavan, koska sen ajateltiin heikent\u00e4v\u00e4n tilojen veronmaksukyky\u00e4. My\u00f6s uudistilojen perustamista ei juurikaan suosittu ja parhaat maat olivat jo viljelyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Useimmiten vanhin poika j\u00e4i jatkamaan is\u00e4nnyytt\u00e4 ja nuoremmat pojat joutuivat etsim\u00e4\u00e4n muita t\u00f6it\u00e4, aluksi renkein\u00e4 ja my\u00f6hemmin avioiduttuaan tilattomina m\u00f6kkil\u00e4isin\u00e4. Parhaassa tapauksessa he onnistuivat p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n johonkin v\u00e4vyis\u00e4nn\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Loiseksi nimittely<\/strong><\/p>\n\n\n\n Erityisesti ihmetytt\u00e4\u00e4 loinen-nimityksen k\u00e4ytt\u00f6 Savossa ja Karjalassa, koska sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti halventavana. Maaty\u00f6l\u00e4isten ty\u00f6h\u00f6n on kuulunut sesonkivaihtelua ja siit\u00e4 seuraavia ajoittaisia ty\u00f6tt\u00f6myysjaksoja ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 v\u00e4h\u00e4tuloisuutta. Varmaan he kokivat kohtuuttomana tulla nimitetyksi loisiksi, kun lois-sanalla tarkoitetaan alun perin loiseli\u00f6t\u00e4<\/strong> tai parasiittia<\/strong>, joka on vuorovaikutussuhteessa toiseen lajiin el\u00e4v\u00e4 eli\u00f6yksil\u00f6, joka hy\u00f6tyy suhteesta toisen kustannuksella ja aiheuttaa sille haittaa. Loinen voi el\u00e4\u00e4 is\u00e4nt\u00e4eli\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 tai sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 (L\u00e4hde: Tieteen termipankki). Tilattomien loinen-nimitykselle oli kuitenkin olemassa monia neutraalimman kuuloisia vaihtoehtoja, kuten ty\u00f6mies tai itsellinen, muonamies tai huonemies, joita on kyll\u00e4kin k\u00e4ytetty p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti L\u00e4nsi-Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Kun katsoo Hiski-tietokannasta vihittyjen miesten ammattinimikkeit\u00e4, esiintyy loinen (muodossa lois) ensimm\u00e4isen kerran vuonna 15.3.1873 Karttulassa. Nimityksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli pit\u00e4j\u00e4napulainen Karl Emil Aejmelaeus <\/strong>(s. 1834 Paltamo, k.1897 Karttula). H\u00e4n oli papin poika ja h\u00e4nest\u00e4 tuli my\u00f6hemmin Karttulan kirkkoherra. (Jostain syyst\u00e4 h\u00e4net kirjattu Hiskiss\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 K.E.Arjoseksi). Voi tietenkin kysy\u00e4, aloittiko pappi Aejmelaeus loinen-nimityksen k\u00e4yt\u00f6n vai oliko sana jo aiemmin v\u00e4\u00e4r\u00e4leukaisen savolaisrahvaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 nimitys tilattomiksi joutuneista.<\/p>\n\n\n Esimerkkej\u00e4 loinen-nimityksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 puhekieless\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Itsellinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yht\u00e4 nimityst\u00e4 olen aina kummastellut: termi\u00e4 itsellinen (ruotsiksi inhysning), koska sen k\u00e4ytt\u00f6 on aina vaikuttanut hieman ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iselt\u00e4. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 sen haltijat voivat olla hyvin monen erilaisen ammatin harjoittajia, jopa kauppiaita tai k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isi\u00e4. Ruotsinkielisess\u00e4 muodossa se n\u00e4kyy olevan jo vanha nimitys, sit\u00e4 on k\u00e4ytetty muun muassa Lounais-Suomessa jo 1700-luvun alussa. Murteiden sanakirjassa itsellinen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n n\u00e4in: \u201dhenkil\u00f6, jolla oli asumus toisen maalla ja joka hankki elantonsa p\u00e4\u00e4asiallisesti muualta kuin maanomistajan t\u00f6ist\u00e4, m\u00f6kkil\u00e4inen.\u201d<\/p>\n\n\n Esimerkkej\u00e4 itsellinen-nimityksen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 puhekieless\u00e4:<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4<\/strong>:<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Moni sukututkija on varmaan t\u00f6rm\u00e4nnyt kirkonkirjoissa tilattoman v\u00e4est\u00f6n lukuisiin kirjaviin nimityksiin. Niiss\u00e4 ei n\u00e4yt\u00e4 olevan mit\u00e4\u00e4n yhten\u00e4ist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, kuten on tilallisten ja my\u00f6s vuokraviljelij\u00f6iden (lampuodit ja torpparit) nimityksiss\u00e4. Loinen, koturi, joutolainen, l\u00e4ksi\u00e4inen tai kesti tarkoitti maatalousyhteiskunnassa er\u00e4\u00e4n sen alimmilla tasoilla olleen ihmisryhm\u00e4n edustajaa, joka ei omistanut asuntoaan, vaan eli ty\u00f6nantajansa tiloissa. Nimitykset kertovat ajasta, jolloin … Jatka lukemista Loinen, kesti, koturi, l\u00e4ksi\u00e4inen. Tilattomien monet nimitykset.<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/image-1-877x1024.png\")
\n
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/image-868x1024.png\")
\n
\n