{"id":2474,"date":"2026-09-01T00:00:00","date_gmt":"2026-08-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=2474"},"modified":"2026-06-27T21:32:27","modified_gmt":"2026-06-27T18:32:27","slug":"suomen-ensimmainen-tyovaenopisto-perustettiin-tampereelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2026\/09\/01\/suomen-ensimmainen-tyovaenopisto-perustettiin-tampereelle\/","title":{"rendered":"Suomen ensimm\u00e4inen ty\u00f6v\u00e4enopisto perustettiin Tampereelle"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1880 Tukholmassa oli perustettu ty\u00f6v\u00e4elle suunnattu Stockholms arbetarinstitut<\/strong>, joka keskittyi valistuksen ja tieteellisen tiedon levitt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4 toimi mallina, kun Suomen suurruhtinaskunnan suurimpaan ty\u00f6v\u00e4enkaupunkiin Tampereelle perustettiin Tampereen ty\u00f6v\u00e4enopisto vuonna 1899. Siell\u00e4 opetettiin muun muassa historiaa, taloustiedett\u00e4, terveysoppia, fysiikkaa ja laulua. Noin puolet opiskelijoista oli k\u00e4ynyt korkeintaan osan kansakoulua.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen opiston toiminnasta otettiin oppia seuraavien opistojen perustamiseen. Vuonna 1907 perustettiin Oulun ty\u00f6v\u00e4enopisto, Vaasan ty\u00f6v\u00e4enopisto ja Viipurin ty\u00f6v\u00e4enopisto. Seuraavana vuonna Turussa alkoi toimia Turun suomenkielinen ty\u00f6v\u00e4enopisto ja ruotsinkielinen ty\u00f6v\u00e4enopisto. Kotkan ty\u00f6v\u00e4enopisto aloitti toimintansa vuonna 1911. Vuonna 1914 toimintansa aloittaneella Helsingin ty\u00f6v\u00e4enopistolla oli suomen- ja ruotsinkieliset osastot.<\/p>\n\n\n\n

1800-luvun lopulla ty\u00f6v\u00e4en sivistystoiminnasta kantoi huolta Tampereen ty\u00f6v\u00e4enyhdistys, joka kuului niin sanottuun wrightil\u00e4iseen ty\u00f6v\u00e4enliikkeeseen. Liike sai nimens\u00e4 perustajansa huonekalutehtailija Viktor Julius von Wrightin<\/strong> mukaan. Wrightil\u00e4isyys oli suomalaisen ty\u00f6v\u00e4enliikkeen varhaisin suuntaus ja kukoisti vuosina 1886\u20131894. Liike sai enemm\u00e4n kannatusta sivistyneist\u00f6n kuin ty\u00f6l\u00e4isten parissa, ja se kuihtuikin pian pois ty\u00f6v\u00e4est\u00f6n omaehtoisten ty\u00f6v\u00e4enyhdistysten ja sosiaalidemokratian vallatessa alaa.<\/p>\n\n\n\n

Ajatus Tampereen ty\u00f6v\u00e4enopistosta syntyi ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen piiriss\u00e4 vuonna 1892, \u00a0Yhdistyksen sihteeri ja toimittaja Kaarle Rehnstr\u00f6m<\/strong> (my\u00f6hemmin Riukuniemi) esiintyi ajatuksen her\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4. H\u00e4n vetosi Tukholmaan perustetun ty\u00f6nv\u00e4enopiston suureen menestykseen ja totesi, ett\u00e4 \u201dlukusalien ja lainakirjastojen perustaminen ei yksin riit\u00e4, sill\u00e4 sellainen henkil\u00f6, joka ei ole saanut mink\u00e4\u00e4nlaista opetusta, ei voi niit\u00e4 t\u00e4ysin m\u00e4\u00e4rin hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Toivottua tulosta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n saavuteta tilap\u00e4isill\u00e4 luennoilla ja alkeisoppijaksoilla, koska niist\u00e4 saadut tiedot j\u00e4\u00e4v\u00e4t sittenkin liian hajanaisiksi.\u201d Rehnstr\u00f6m totesi viel\u00e4, ett\u00e4 oltiin samalla puuhaamassa \u201djatkokursseja kansakouluihin ja maaseudulle kansanopistoja, mutta kaupunkilaisty\u00f6v\u00e4est\u00f6 ei voi kansanopistoihin ottaa osaa ja kansakoulun jatkokurssia voivat hyv\u00e4kseen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainoastaan kansakoulun k\u00e4yneet, joita ty\u00f6v\u00e4en keskuudessa on pieni prosentti. Mutta on olemassa toinen ty\u00f6v\u00e4en valistuskeino, jonka voisi meid\u00e4nkin maassamme Englannin ja Ruotsin tapaan ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u201d Se on keino, \u201djonka keksimisest\u00e4 er\u00e4s etev\u00e4 tiedemies prof. H. Gylden<\/strong> on lausunut, ett\u00e4 sen voi asettaa mink\u00e4 tieteellisen keksinn\u00f6n rinnalle tahansa. T\u00e4m\u00e4 keino on laitos, jota sanotaan ty\u00f6v\u00e4enopistoksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Aloitteesta keskusteltiin ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen kokouksessa, mutta se ei saanut tuolloin tukea yhdistyksen vaikutusvaltaisimpien j\u00e4senten taholta.<\/p>\n\n\n\n

Suurella l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enopiston v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 kirjoitti maisteri Aukusti Dahlberg<\/strong> (my\u00f6hemmin Alhovuori) 1894 ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen toimittamassa Ty\u00f6v\u00e4en kalenterissa. H\u00e4n kirjoitti, ett\u00e4 kun ty\u00f6v\u00e4en sivistys- ja yleinen tietotaso on saatava kohoamaan, niin esitelm\u00e4t ja luennot \u2026 sarjaluennotkin, ovat suureksi osaksi tilap\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, jossa korkeintaan saattaa luoda jonkinlaisia kuvauksia, yleisi\u00e4 piirteit\u00e4 esitett\u00e4v\u00e4st\u00e4 aineesta ja viel\u00e4 useammin jostain sen osasta. Ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4, yhten\u00e4ist\u00e4, tieteellist\u00e4 kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n

Tampereen Reaalilyseon lehtorit vapaaherra Eino Sakari Yrj\u00f6-Koskinen<\/strong> ja Verner Malinen<\/strong> ryhtyiv\u00e4t Suomalaisessa klubissa yhteisin ajatuksin vuoden 1898 alussa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6v\u00e4enopiston perustamista. He saivat aikaan, ett\u00e4 klubi nimitti seitsenmiehisen komitean asiaa valmistelemaan. Komitea esitteli kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 yksityiskohtaisen ehdotuksen ty\u00f6nopiston perustamisesta. Ehdotuksen ansiosta Suomalaisen klubin nimiss\u00e4 j\u00e4tettiin 1.3.1898<\/strong> kaupungin valtuustolle laaja-alainen kirjallinen ehdotus ty\u00f6v\u00e4enopiston tarpeellisuudesta ja sen perustamisesta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vasemmalla Eino Sakari Yrj\u00f6-Koskinen, opiston perustaja,\u00a0<\/em><\/em>ensimm\u00e4inen puheenjohtaja, luennoitsija<\/em><\/em>. Oikealla Verner Malinen, opiston perustaja<\/em>, varapuheenjohtaja, luennoitsija<\/em><\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Eino Sakari (E. S.) Yrj\u00f6-Koskinen<\/strong>\u00a0(vuoteen 1882\u00a0Forsman<\/strong>;\u00a0s. 3. lokakuuta\u00a01858\u00a0H\u00e4meenkyr\u00f6\u00a0\u2013\u00a0k. 10. tammikuuta\u00a01916\u00a0Helsinki) oli suomalainen\u00a0vapaaherra,\u00a0Tampereen Reaalilyseon\u00a0rehtori, valtiop\u00e4iv\u00e4mies ja\u00a0suomalaisen puolueen\u00a0kansanedustaja. H\u00e4n oli aatteellisesti leimuava poliitikko, joka seurasi is\u00e4ns\u00e4 Georg Zacharias Yrj\u00f6-Koskisen poliittista linjaa. Kristillisen\u00e4 arvokonservatiivina h\u00e4n painotti sosiaalisuutta ja k\u00f6yh\u00e4n kansan asemaa. Siviiliammatissaan h\u00e4n toimi H\u00e4meenlinnan normaalilyseon ranskan kielen lehtorina sek\u00e4 Tampereen reaalilyseon ranskan ja saksan kielen lehtorina ja rehtorina. H\u00e4n oli vaikuttamassa Tampereen ty\u00f6v\u00e4enyhdistyksen perustamiseen, osallistui valtiop\u00e4iville 1897 aateliss\u00e4\u00e4dyn edustajana sek\u00e4 oli Suomalaisen Puolueen edustajana yksikamarisessa eduskunnassa 1907\u20131914.<\/p>\n\n\n\n

Alexander Verner Theodor Malinen<\/strong> (sukunimi vuoteen 1906 Malin<\/em><\/strong>, s. 28. helmikuuta 1863 H\u00e4meenlinna \u2013 k. 11. hein\u00e4kuuta 1937 Tampere) oli suomalainen lyseon lehtori, valtiop\u00e4iv\u00e4mies ja suomentaja. Malinen toimi Oulun suomalaisen lyseon historian, maantieteen ja suomen kielen vt. lehtorina 1889\u20131890 ja vakinaisena lehtorina 1890\u20131891. H\u00e4n oli sitten Tampereen reaalilyseon historian, maantiedon ja suomen kielen lehtorina 1891\u20131926 sek\u00e4 opettajana Tampereen kauppakoulussa 1891\u20131895 ja Tampereen tytt\u00f6koulussa 1896\u20131897. H\u00e4n oli pappiss\u00e4\u00e4dyn edustajana valtiop\u00e4ivill\u00e4 1904 ja 1905. Malinen oli Tampereen kaupunginvaltuuston j\u00e4senen\u00e4 1898\u20131909 ja 1914\u20131916.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunginvaltuusto p\u00e4\u00e4tti kokouksessaan 7.4.1898<\/strong> ty\u00f6v\u00e4enopiston perustamisesta ja sen rahoituksesta. Opiston tuli aloittaa seuraavana syksyn\u00e4 ja sille valittiin johtokunta, johon nimettiin j\u00e4seniksi lehtorit Verner Malinen<\/strong> ja vapaaherra Eino Sakari Yrj\u00f6-Koskinen<\/strong>, kansakouluopettaja Risto Kuosmanen<\/strong> sek\u00e4 ty\u00f6njohtajat H. Lindroos<\/strong> ja A. Ahlgren<\/strong>, joiden lis\u00e4ksi t\u00e4k\u00e4l\u00e4iset ty\u00f6v\u00e4enyhdistykset saisivat valita yhden j\u00e4senen, raittiusseurat yhden ja nuorisoseura yhden j\u00e4senen. Ty\u00f6v\u00e4enyhdistysten edustajaksi valittiin savenvalaja J. K. Enqvist<\/strong>, raittiusseuran edustajaksi toimittaja K. Viljakainen<\/strong> ja nuorisoseuran edustajaksi kirjanpainaja J. V. Hellberg<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

Opiston johtokunta hyv\u00e4ksyi kokouksessaan 18.4.1898 opiston ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6n ja toimitti sen edelleen kaupungin valtuustolle, joka puolestaan l\u00e4hetti sen keisarillisen senaatin vahvistettavaksi. Ohjes\u00e4\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enopiston tarkoitukseksi m\u00e4\u00e4riteltiin, ett\u00e4 opisto luentosarjoilla, esitelmill\u00e4 ja keskusteluilla her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 vireill\u00e4 tiedon ja valistuksen halua, is\u00e4nmaallista ja kansallista mielt\u00e4 kunnan j\u00e4seniss\u00e4 yleens\u00e4 ja eritt\u00e4inkin sen lukuisassa ty\u00f6v\u00e4est\u00f6ss\u00e4. Opintoaineiksi m\u00e4\u00e4riteltiin Suomen historia, yhteiskuntaoppi, taloustiede, yleinen ja sivistyshistoria, kirkkohistoria, maa- ja kansatiede, luonnontieteet ja terveysoppi.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Tampereen raittiustalosta l\u00f6ytyiv\u00e4t ty\u00f6v\u00e4enopiston ensimm\u00e4iset toimitilat.<\/em>
Talo oli valmistunut vuonna 1888. Vapriikin kuva-arkisto.<\/em><\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Alkusyksyst\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 niin kuin oli pel\u00e4tty silloisissa valtiollisissa oloissa k\u00e4yv\u00e4nkin, Tampereen ty\u00f6v\u00e4enopiston perustamiselle kaupunginvaltuusto ei saanut hallitusvallan vahvistusta. Hylk\u00e4\u00e4minen tapahtui asiakirjojen mukaan etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 keisarillisen senaatin varapuheenjohtajan hovitallimestarin Carl Tudeerin<\/strong> toimesta, virkaatekev\u00e4n kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin tukemana.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 mainitaan, ett\u00e4 tarkoitus opiston perustamiselle oli n\u00e4ytt\u00e4nyt olevan hyvin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen ja varsinkin opetusaiheiden laatuun n\u00e4hden v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen. Mit\u00e4 kaikkea p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 tarkoitettiin, siit\u00e4 saatiin Tampereelle yksityisteit\u00e4 l\u00e4heisempi\u00e4 lis\u00e4selvityksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Saatujen lis\u00e4tietojen pohjalta opiston johtokunta teki useita muutoksia opiston ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Oppiaineluettelosta poistettiin yhteiskuntaoppi ja merkittiin tilalle mittausoppi sek\u00e4 sen per\u00e4\u00e4n viel\u00e4 piirustus ja laulu. Opiston tarkoitusta m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4\u00e4n kohtaan lis\u00e4ttiin: \u201dhuolehtia ammattitaidon kehitt\u00e4misest\u00e4 eri toiminta-aloilla antamalla opetusta koneitten ja ty\u00f6kalujen rakenteessa ja hoidossa, ammattipiirustus y.m.s.\u201d Opettajien tutkintovaatimuksia lis\u00e4ttiin ja laitosta ohjaamaan otettiin vakinaista palkkaa nauttiva yliopistotutkinnon suorittanut johtaja. Viel\u00e4 tarkennettiin, ett\u00e4 opiston kustannukset katetaan joko anniskelu- tai kunnan yleisi\u00e4 varoja k\u00e4ytt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

Korjattu ohjes\u00e4\u00e4nt\u00f6 toimitettiin kaupunginvaltuustolle, joka puolestaan l\u00e4hetti sen senaatin vahvistettavaksi. Sielt\u00e4 saatiinkin my\u00f6nteinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s marraskuussa. P\u00e4\u00e4t\u00f6kseen oli kuitenkin lis\u00e4tty pari ehtoa, joiden mukaan H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6rin tulee valvoa opiston toimintaa ja asianomaisella kansakoulujen tarkastajalla tulee olla p\u00e4\u00e4sy sinne ja lis\u00e4ksi opiston toiminnasta tulee toimittaa vuosittain kertomus mainitulle kuvern\u00f6\u00f6rille, joka oman lausuntonsa ohella l\u00e4hett\u00e4k\u00f6\u00f6n sen Kirkollisasiain Toimikuntaan.<\/p>\n\n\n\n

Nyt opiston johtokunta saattoi tehd\u00e4 tarpeellisia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ratkaisuja opiston toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4miseksi. Opiston rehtoriksi valittiin maisteri ja S\u00e4\u00e4ksm\u00e4en kansanopiston johtaja Severi Nyman<\/strong> (Nuormaa). Tilat opistolle vuokrattiin Tampereen raittiustalosta. Opiston juhlallisia avajaisia vietettiin raittiustalolla 16.1.1899.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin kuvern\u00f6\u00f6ri Edvard von Boehm<\/strong> l\u00e4hetti avajaisiin s\u00e4hkeen, jossa h\u00e4n onnitteli opistoa: \u201dTy\u00f6v\u00e4enopistolle toivotan onnea ja menestyst\u00e4. Valaiskoon opin s\u00e4teet t\u00e4t\u00e4kin kansanluokkaa. Sivistyksell\u00e4 voi yhteiskunnan j\u00e4sen asemaansa parantaa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoa<\/strong><\/p>\n\n\n\n