{"id":2299,"date":"2026-02-01T00:00:00","date_gmt":"2026-01-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=2299"},"modified":"2025-12-12T15:17:17","modified_gmt":"2025-12-12T12:17:17","slug":"hameen-kirkonrakentajien-sukua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2026\/02\/01\/hameen-kirkonrakentajien-sukua\/","title":{"rendered":"H\u00e4meen kirkonrakentajien sukua"},"content":{"rendered":"\n

Matti Tapaninpoika P\u00e4rn\u00e4niemi<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on t\u00e4h\u00e4nastinen selvitykseni is\u00e4linjastani noin sadan vuoden ajalta, suunnilleen 1700-luvun alusta 1800-luvun alkuun.  Tutkimusprosessin edetess\u00e4 sain vastauksen joihinkin mielt\u00e4ni askarruttaneisiin kysymyksiin, mutta samalla l\u00f6ytyi lis\u00e4\u00e4 tutkittavaa. Sukututkimus ei ole koskaan valmis! Koska 1700-luvun loppupuolen  kirkonrakentaja Matti \u00c5kerblom liittyy samaan sukuun, tein my\u00f6s katsauksen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6urastaan.<\/p>\n\n\n\n

Perinteisell\u00e4 sukututkimuksella l\u00f6ydetyn is\u00e4linjan oikeellisuus on hyv\u00e4 varmistaa Y-DNA-tutkimuksella, ja n\u00e4in tein min\u00e4kin. Se osoitti, ett\u00e4 is\u00e4linja menee H\u00e4meeseen, joten oikeilla j\u00e4ljill\u00e4 ollaan.<\/p>\n\n\n\n

Sukumme suoraa miespuoleista linjaa seuraten kantais\u00e4 Matti Tapaninpoika (synt. 1693) oli Er\u00e4j\u00e4rven L\u00e4ngelm\u00e4veden rannalla olevan Koppalan (tila oli my\u00f6s nimelt\u00e4\u00e4n Wetterkulla)  ratsutilan torppari. Torpan nimi oli P\u00e4rn\u00e4niemi. P\u00e4rn\u00e4niemi sijaitsee Koljonsel\u00e4n rannalla Oriveden kirkolta n. viisi kilometri\u00e4 kaakkoon. Matti Tapaninpojalla oli 13 lasta ja kaksi vaimoa. Ensimm\u00e4isen vaimon, Beata Nilsintyt\u00e4r P\u00e4ilahden kanssa h\u00e4nelle siunaantui yhdeks\u00e4n lasta, mm. esi-is\u00e4ni Tuomas Matinpoika, joka  syntyi vuonna 1727, ja v. 1740 syntynyt Matti Matinpoika. T\u00e4m\u00e4 Matti  oli kirkonrakentaja, H\u00e4meen l\u00e4\u00e4ninrakennusmestari Matti \u00c5kerblom. Matti Tapaninpoika P\u00e4rn\u00e4niemi menee viel\u00e4  60-vuotiaana uuteen avioliittoon, ja lapsiakin syntyy viel\u00e4 nelj\u00e4, mutta vain yksi n\u00e4ist\u00e4 el\u00e4\u00e4 aikuisik\u00e4\u00e4n asti.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/a>Matti Matinpoika P\u00e4rn\u00e4, \u00c5kerblom<\/h2>\n\n\n\n

Matti \u00c5kerblom kuului 1700-luvun j\u00e4lkipuoliskon merkitt\u00e4vimpiin kirkonrakentajiin. H\u00e4n syntyi Er\u00e4j\u00e4rven Koppalan kyl\u00e4ss\u00e4 P\u00e4rn\u00e4niemen torpassa 18.7.1740 ja asui siell\u00e4 lapsuutensa. Matti Matinpoika l\u00e4hti Turkuun opintielle 20-vuotiaana (Gardberg)<\/em>. Sukunimen \u00c5kerblom Matti sai Turussa. Eri l\u00e4hteist\u00e4 l\u00f6ysin erilaisia kantoja siit\u00e4, kenen oppiin Matti ensiksi l\u00e4hti. Koukkulan (s. 360) mukaan Matti oli muurarimestari, my\u00f6hemmin kaupunginarkkitehti Kristian Schr\u00f6derin oppilaana.\u00a0 My\u00f6s Klemetti (s. 145-6) arvelee, ett\u00e4 Matti oli Schr\u00f6derill\u00e4. Uudemmassa l\u00e4hteess\u00e4, Gardbergin artikkelissa lukee, ett\u00e4 Matti olisi ollut Turkuun tultuaan ensin kolme vuotta renkin\u00e4 tehtailija Hans Henrik Wechterin talossa; Wechter oli verkatehtailija.<\/p>\n\n\n\n

Turussa asui samoihin aikoihin my\u00f6s muurarinkis\u00e4lli Anders \u00c5kerblom, joka my\u00f6s saattoi olla Kristian Schr\u00f6derin oppilaana, joten sekaannuksen vaara on suuri.  T\u00e4m\u00e4 Anders oli vanhempi kis\u00e4lli, jolla oli jo perhett\u00e4kin. Vuosien 1759-63 henkikirjoista l\u00f6ytyy \u00c5kerblomin nimi Schr\u00f6derin talosta etel\u00e4isen korttelin numerosta 570, Antilasta. Turun ruotsalaisen seurakunnan rippikirjasta 1760-68 l\u00f6yd\u00e4n kuitenkin varmasti oikean Matti Matinpojan (kohdasta Ges\u00e4ller och l\u00e4rg\u00e5sser), koska syntym\u00e4vuosi on 1740.<\/p>\n\n\n\n

Turun kaupunginarkistosta l\u00f6ytyi ratkaiseva tieto. Kaupunginarkistossa on  ammattikunta-aineistoa Turussa toimineista k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isist\u00e4, mm. mestari- ja kis\u00e4lliluetteloita, ammattikunnan p\u00f6yt\u00e4kirjoja ja tiliasiakirjoja. Aineistot eiv\u00e4t ole elektronisena. Sielt\u00e4 kirvesmiesten ammattikunnan p\u00f6yt\u00e4kirjasta vuodelta 1763 l\u00f6ytyi tieto, ett\u00e4 Matti Matinpoika \u00c5kerlund (huom. nimi v\u00e4\u00e4rin), 25-vuotias, Koppalan kyl\u00e4st\u00e4 Orivedelt\u00e4, on hyv\u00e4ksytty kirvesmiehen oppiin ty\u00f6skennelty\u00e4\u00e4n kolme vuotta tehtailija Hans Henrik Wechterill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Wechterin tehdas sijaitsi torikorttelissa tontilla numero 101, mutta henkikirjoista ei l\u00f6ydy Mattia sielt\u00e4. Sen sijaan rippikirjoissa on siin\u00e4 numerossa er\u00e4s renki Matts Mattsson; ei kuitenkaan selvi\u00e4 syntym\u00e4vuosi.<\/p>\n\n\n\n

Kirvesmiesten ammattikunnan  johdossa oli tuolloin kuuluisa kirkonrakentaja Antti Piim\u00e4nen. Viiden vuoden kuluttua Matti valmistui kis\u00e4lliksi ja siit\u00e4 viiden vuoden kuluttua mestariksi. (Gardberg)<\/em> Henkikirjoissa Piim\u00e4nen l\u00f6ytyy Turun torikorttelin tonteilta 106-7, tontit sijaitsivat l\u00e4hell\u00e4 Wechterin tehdasta. Minulle ei kuitenkaan sattunut niiss\u00e4 numeroissa silm\u00e4\u00e4n \u00c5kerblomia eik\u00e4 edes Mattia.<\/p>\n\n\n\n

Matti muutti  takaisin H\u00e4meeseen  v. 1775. H\u00e4n oli aloittanut ensimm\u00e4isen ty\u00f6ns\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 vuonna 1774,  Oriveden kirkon, joka kuitenkin paloi jo v. 1779 sis\u00e4maalaust\u00f6iden aikana. Se edusti lounaissuomalaista kirkkotyyppi\u00e4, pitk\u00e4\u00e4kirkkoa, jossa Piim\u00e4sen mallin mukaan kellotapuli ei ollut erillinen, vaan liitetty tornina kirkon l\u00e4nsip\u00e4\u00e4tyyn. Kellotapulin torni on sipulin muotoinen, ja torni sai \u00c5kerbomin my\u00f6hemmiss\u00e4 kirkoissa yh\u00e4 rehev\u00e4mpi\u00e4 muotoja. \u00c5kerblom rakensi t\u00e4m\u00e4n mallin mukaan my\u00f6hemmin kolme yh\u00e4 s\u00e4ilynytt\u00e4 kirkkoa, Kuorevedelle 1779, Kuruun 1781 (rakennusty\u00f6t hoiti Matti \u00c5kergren) ja Pihlajavedelle 1780-1782. Kurun kirkkoa on pidetty kauneimpana esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kirkkotyypist\u00e4. (Gardberg)<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kurun kirkko,  Vapriikin kuva-aineisto, kuvaaja Tuomo Virtanen<\/em>. Kuval\u00e4hde: Finna<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuosina 1777-8 Matin johdolla rakennettiin kirkko Ruovedelle. Matti ehdotti pit\u00e4j\u00e4nkokouksessa j\u00e4lleen pitk\u00e4nkirkon mallia, mutta ruovetel\u00e4iset halusivat pohjalaistyylisen ristikirkon. Ristikirkon sakarien v\u00e4liset sis\u00e4- ja ulkokulmat viistettiin.  Sis\u00e4viisteit\u00e4 Matti ehdotti \u201cseurakunnan mukavuudeksi\u201d: silloin olisi parempi n\u00e4kyvyys sivusakaroista alttarille. Tuloksena oli  24-kulmainen ristikirkko.  Samanlainen kirkko oli juuri valmistunut (vuonna 1777) ensimm\u00e4isen\u00e4 Suomessa Kuortaneelle. Rakennusmestari oli Antti Hakola. (Koukkula s. 361-2; Gardberg) <\/em>Petterssonin mukaan (s. 135)<\/em> Matti oli Kuortaneelta saanut 24-kulmaisen kirkon pohjakaavan, mutta liitti kirkkoon lounaissuomalaisia piirteit\u00e4 ja v\u00e4likattokupolin.<\/p>\n\n\n\n

Ruoveden kirkon alkuper\u00e4isi\u00e4 piirustuksia ei hyv\u00e4ksytty Tukholman intendenttikonttorissa, kuten siihen aikaan usein k\u00e4vi. Vasta vuonna 1780 kuningas hyv\u00e4ksyi intendenttikonttorin laatimat uudet piirustukset. Kirkko oli kuitenkin tuolloin ollut jo kaksi vuotta pystyss\u00e4. (Koukkula s. 361)<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Matin piirt\u00e4m\u00e4 Ruoveden kirkon pohjapiirros<\/em>. Kuval\u00e4hde: Klemetti s. 146<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ruoveden kirkon rakennust\u00f6iss\u00e4 Matti \u00c5kerblomilla oli apunaan sisarenpoikansa Matti Juhanpoika. H\u00e4nest\u00e4  tuli itsen\u00e4inen kirkonrakentaja, joka k\u00e4ytti nime\u00e4 Matti \u00c5kergren. (Gardberg)<\/em><\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruoveden j\u00e4lkeen \u00c5kerblom rakensi viel\u00e4 uusia ristikirkkoja,  Orivedelle 1780-1781, Kuhmoisiin 1784-1785, Teiskoon 1787-1788, Nurmij\u00e4rvelle 1793 ja Tyrv\u00e4nt\u00f6\u00f6n 1799-1800. Ne olivat kaikki sis\u00e4viisteisi\u00e4. Oriveden kirkko paloi vuonna 1958, muut ovat s\u00e4ilyneet. (Gardberg<\/em>) <\/p>\n\n\n\n

Tyrv\u00e4nn\u00f6n kirkon piirustukset \u00c5kerblom on p\u00e4iv\u00e4nnyt Tampereella 5.11.1796 (Klemetti s. 162). <\/em>Matti ei\u00a0 koskaan rakentanut kirkkoa vasta perustetulle Tampereelle. Tamperelaiset kuuluivat aluksi Messukyl\u00e4n seurakuntaan, ainakin vuoteen 1786. Tamperelaiset saivat silloin oman (ruotsinkielisen) papin ja saarnahuoneen. Irtiottoa em\u00e4seurakunnasta ja omaa kirkkoa suunniteltiin, ja v. 1800 \u00c5kerblomilta oli saatu kirkon piirustukset ja materiaaliesityskin. Kaupungin ker\u00e4\u00e4m\u00e4 raha ei silloin kuitenkaan riitt\u00e4nyt kirkon kustannuksiin, ja kesti vuoteen 1824, ennenkuin keskustorilla oleva kirkko valmistui. Suunnittelijana oli Carlo Bassi. (Araj\u00e4rvi s. 501-4; Wikipedia; Helin s. 33)<\/em><\/p>\n\n\n\n

Juuri ennen Suomen sotaa v. 1807 \u00c5kerblom laati piirustukset uuteen Er\u00e4j\u00e4rven kirkkoon ja tapuliin. Sota kuitenkin viiv\u00e4stytti suunnitelmia ja loppujen lopuksi kirkon toteutti sisarenpoika Matti \u00c5kergren, se valmistui 1821. (Mikkola s. 35-6)<\/em><\/em><\/p>\n\n\n\n

Matti oli kaksi kertaa naimisissa, mutta h\u00e4nelt\u00e4 ei j\u00e4\u00e4nyt j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. H\u00e4n solmi uuden avioliiton viel\u00e4 66-vuotiaana vuonna 1806 ja syntyi Eric Johan, joka kuoli 6-vuotiaana v. 1813. Matti itse kuoli Oriveden Vehkalahdella vuonna 1819.<\/p>\n\n\n\n

<\/a>Tuomas Matinpoika Kopplin ja suku<\/h2>\n\n\n\n

Matti \u00c5kerblomin vanhemmasta veljest\u00e4 ja esi-is\u00e4st\u00e4ni Tuomas Matinpojasta (synt. 1727) tuli Er\u00e4j\u00e4rven Koppalan ratsutilan rakuuna ja  Ilom\u00e4ki-nimisen torpan torppari. Koppala oli Uudenmaan ja H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin ratsuv\u00e4kirykmentin alisen Hollolan komppanian ratsutila nro 25. 1500-luvulla se oli itsen\u00e4inen talonpoikaistila, varakas ratsumiestalo. (Mikkola s. 28 ja 31). <\/em>Tuomas Matinpojan sukunimi kirkonkirjoissa ja tuomiokirjoissa oli Kopplin, sotilasnimi oli Falckensten.  <\/em>Vaimo oli kotoisin Koppalan toisesta torpasta Kullanp\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuomas Matinpojan poika Tuomas Tuomaanpoika syntyi Koppalan kyl\u00e4ss\u00e4 vuonna 1762 ja muutti poikansa per\u00e4ss\u00e4 Pohjanmaalle, Kuortaneelle, heti Suomen sodan j\u00e4lkeen vuonna 1810.\u00a0 Tuomas Tuomaanpojan\u00a0 vanhin poika oli h\u00e4nkin Tuomas. T\u00e4m\u00e4 Tuomas syntyi v. 1787 Ilom\u00e4ess\u00e4 ja meni naimisiin Kuortaneen Hallilan talon tytt\u00e4ren kanssa. Muuttokirjan mukaan h\u00e4n muutti Kuortaneelle 27.3.1810 \u200e\u200e(drengen Thomas Thomasson)\u200e\u200e ja meni naimisiin kuukauden kuluttua 29.4.1810.\u00a0 Pariskunnan esikoinen Juha syntyi syyskuussa.<\/p>\n\n\n\n

Miten h\u00e4m\u00e4l\u00e4inen Tuomas sitten tapasi Kuortaneen talon tytt\u00e4ren? T\u00e4t\u00e4 olen miettinyt tutkiessani H\u00e4meen sukuhaaraa. Kuvittelin mieless\u00e4ni jotain romanttista kohtaamista Suomen sodassa. Suomen sodan ratkaisevat (ja verisimm\u00e4t) taistelut k\u00e4ytiin Kuortaneen Ruonalla ja Salmella 31.8\u20132.9.1808. Tuomas ei kuitenkaan ollut sotilas, vaikka suvussa sotilaita olikin. Hallilan talon tyt\u00e4r ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ollut mik\u00e4\u00e4n neiti-ihminen, vaan nuori leski, Sanna Iisakintyt\u00e4r Ala-Hallila. Edellinen mies Heikki Vilpunpoika Hautam\u00e4ki oli kuollut Suomen sodan aikaan, ehk\u00e4 jopa sen seurauksena. My\u00f6s siviilej\u00e4 tapettiin Kuortaneella, mutta heit\u00e4 kuoli my\u00f6s punatautiin, jonka sotilaat toivat tullessaan. Uusi mies, Tuomas Tuomaanpoika, l\u00f6ytyi kovin \u00e4kki\u00e4. Mutta kuten tiedet\u00e4\u00e4n, siihen aikaan uusi is\u00e4nt\u00e4 piti saada nopeasti taloon.<\/p>\n\n\n\n

Kuortane oli vanhastaan maanteiden risteysasema.  Pit\u00e4j\u00e4n halki valmistui vuonna 1786 Vaasan ja Kuopion v\u00e4linen tieyhteys. Kuortaneen kautta kulkeva Oriveden-Ruoveden-Uudenkaarlepyyn tie oli 1700-luvulla yksi Suomen p\u00e4\u00e4teist\u00e4, ja siin\u00e4 liikkui matkustajia etenkin talviseen aikaan.  K\u00e4siini sattui joskus kirja:  \u201cR\u00f6kk\u00e4\u00e4n kutua: historiaa ja tarinoita entisest\u00e4 Er\u00e4j\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4st\u00e4\u201d, jonka sivulla   325 kerrotaan, ett\u00e4 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 er\u00e4j\u00e4rvel\u00e4iset k\u00e4viv\u00e4t kauppamatkoilla Pohjanmaan rannikkokaupungeissa, mm. Vaasassa. Myyntitavaroina heill\u00e4 oli pellavia ja papuja. Matkalla y\u00f6vyttiin yleens\u00e4 Kuortaneella. H\u00e4me oli kuuluisa pellavistaan 1700-1800-luvuilla, mutta vilja oli kuitenkin t\u00e4rkein tuote, jota vietiin tapulikaupunkeihin. Vanhan-Ruoveden historiassa (Sillanp\u00e4\u00e4)<\/em> sivulla 233 sanotaan, ett\u00e4 rannikkokaupunkeihin kuljetettiin jopa paloviinaa 1800-luvulla ja sit\u00e4 vietiin my\u00f6s Kuortaneelle tuhansia kannuja vuosittain!<\/p>\n\n\n\n

Ehk\u00e4 Tuomas Tuomaanpoika tutustui Kuortaneen Hallilan talon tytt\u00e4reen kauppamatkallaan y\u00f6pyess\u00e4\u00e4n Kuortaneella!  Tuomaksen vanhemmat muuttivat Ala-Hallilaan saman vuoden syksyll\u00e4, ja veli Juha, esi-is\u00e4ni, muutti Ala-Hallilan talon rengiksi, ja perheen tyt\u00e4r Liisakin muutti Kuortaneelle vuonna 1816.<\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 voisiko Matti \u00c5kerblom liitty\u00e4 asiaan? Mahdollisesti Tuomas Tuomaanpoika (vanhempi) oli mukana set\u00e4ns\u00e4 kirkonrakennushankkeissa eri puolilla H\u00e4mett\u00e4 ja Pohjanmaallakin. T\u00e4t\u00e4 varten tutkin Tuomas Tuomaanpojan polkuja kirkonkirjoista ja henkikirjoistakin. Vuonna 1794 Tuomas Tuomaanpoika muutti perheineen kotitorpastaan Er\u00e4j\u00e4rven Ilom\u00e4est\u00e4 Messukyl\u00e4n Nurmeen, Nattarin talon lampuotiksi eli vuokraviljelij\u00e4ksi. Messukyl\u00e4n suurpit\u00e4j\u00e4 k\u00e4sitti siihen aikaan my\u00f6s Aitolahden  alueet, Nurmen kyl\u00e4 oli Aitolahdessa.  Esi-is\u00e4ni Juha Tuomaanpoika on syntynyt Nattarissa vuonna 1795. Nattarin talon omisti tuolloin Henrik Numfelt, Messukyl\u00e4n siltavouti (Araj\u00e4rvi s. 706)<\/em>. Tuomas Tuomaanpojan perheen lapsista nelj\u00e4 kuoli Nattarissa. Vanhin lapsi, Sofia nimelt\u00e4\u00e4n, kuoli siell\u00e4 15-vuotiaana isorokkoon v. 1797. Alueella k\u00e4rsittiin ankarista kulkutaudeista siihen aikaan (Araj\u00e4rvi s. 190)<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Matti \u00c5kerblom teki Messukyl\u00e4n vanhan kirkon korjauksia samoihin aikoihin (vuosina 1796-7) ja 1790-luvun lopulla sinne rakennettiin uusi kellotapulikin. Itse kirkkohan on per\u00e4isin keskiajalta ja on Tampereen vanhin rakennus. Suurimpia muutoksia olivat asehuoneen muuttaminen kirkon sivusakaraksi, puisen eteisen rakentaminen l\u00e4nsip\u00e4\u00e4tyyn, seinien korottaminen hirsirakenteella sek\u00e4 katon vuoraaminen tynnyriholviksi  (Wikipedia). <\/em>My\u00f6s sis\u00e4tilojen kaunis puuty\u00f6 oli Matin k\u00e4sialaa: penkit, parvekkeen etulistat ja ikkunanpuitteet (Helin s. 20).<\/em> Samoihin aikoihin, v. 1798,  \u00c5kerblom rakensi viel\u00e4 Teiskoon kellotapulin.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi  Tuomas Tuomaanpojan perhe muuttaa Pihlajavedelle, todenn\u00e4k\u00f6isesti Tuomaksen veljen Simo Tuomaanpojan (synt. 1769) per\u00e4ss\u00e4.  Simo Tuomaanpoika  saattoi  my\u00f6s olla mukana set\u00e4ns\u00e4 Matti \u00c5kerblomin rakennuksilla. \u00c5kerblomin johdolla rakennettiin Pihlajavedelle kirkko 1780-82, nykyiselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Pihlajaveden vanha kirkko. Yleens\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kirkkojen rakennust\u00f6iss\u00e4 k\u00e4ytettiin paikkakunnalla asuvia talonpoikia.<\/p>\n\n\n\n

Simo Tuomaanpoika l\u00f6ytyy Pihlajaveden rippikirjasta 1788-1793 K\u00f6mi-talosta ja my\u00f6hemmin h\u00e4n menee naimisiin talon tytt\u00e4ren kanssa ja p\u00e4\u00e4tyy is\u00e4nn\u00e4ksi K\u00f6miin. Tuomas Tuomaanpojan perhe, jossa on en\u00e4\u00e4 kolme lasta, l\u00f6ytyy Keuruun rippikirjasta 1801-1806 K\u00f6min Kulmalan torpasta. Simon toinen vaimo on Maria Matintyt\u00e4r Kokki, kotoisin Messukyl\u00e4n Kokista, joka oli Nattarin naapuritalo, joten Simo lienee tutustunut vaimoonsa veljens\u00e4 Tuomaksen kautta.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Pihlajaveden vanha kirkko. Tornin viiriss\u00e4 on vuosiluku 1780 ja r\u00e4yst\u00e4slaudassa rakentajan merkki M (ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in M, maasta katsottuna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 W-kirjaimelta).<\/em> Kuvaaja Laine Veikko. Museovirasto, kuval\u00e4hde: Finna<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vuodet 1807-10 Tuomas Tuomaanpojan perhe asui Keuruulla Karimon torpassa. T\u00e4m\u00e4 Pihlajaveden kyl\u00e4ss\u00e4 oleva torppa oli perustettu vuonna 1790 (Sillanp\u00e4\u00e4  s. 416).<\/em>  Sielt\u00e4 perhe muutti Kuortaneelle. Tuomas Tuomaanpoika (vanhempi) kuoli Kuortaneella vuonna 1832 suntiona (unilukkarina), ja sukumme jatkui siell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuortaneen kirkko, kirjoittajan oma kuvakokoelma<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Araj\u00e4rvi, Kirsti
Messukyl\u00e4n-Teiskon-Aitolahden historia.
Tampere: Tampereen kaupunki, Teiskon ja Aitolahden kunnat, 1954.<\/p>\n\n\n\n

Helin, Martti
Tampereen kirkot ja hautausmaat.
[Tampere]: Tampere-seura, 1992.<\/p>\n\n\n\n

Klemetti, Heikki
Suomalaisia kirkonrakentajia 1600- ja 1700-luvuilla.
Porvoo: WSOY, 1927.<\/p>\n\n\n\n

Koukkula, Tuomo
Vanhan-Ruoveden historia II:1 : Kuru, Pohjaslahti, Ruovesi, Vilppula ja Virrat isostavihasta 1860-luvulle.
[Ruovesi]: Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta, 1967.<\/p>\n\n\n\n

Mikkola, Martti, Jutikkala, Eino, Poppius, Liisa
L\u00e4ngelm\u00e4veden seudun historia II : Er\u00e4j\u00e4rven historia II.
H\u00e4meenlinna: Er\u00e4j\u00e4rven kunta, 1954.<\/p>\n\n\n\n

R\u00f6kk\u00e4\u00e4n kutua: historiaa ja tarinoita entisest\u00e4 Er\u00e4j\u00e4rven pit\u00e4j\u00e4st\u00e4.
Toimittajat: Raitio, Raine, Hakala, Hannu, Koskinen, Reetta.
[Orivesi]: Er\u00e4j\u00e4rvi-Seura, 2003.<\/p>\n\n\n\n

Sillanp\u00e4\u00e4, L. A.
Vanhan-Ruoveden historia II:2 : Keuruu, Multia, M\u00e4ntt\u00e4, Pihlajavesi ja \u00c4ht\u00e4ri isostavihasta 1860-luvulle.
[Ruovesi]: Vanhan-Ruoveden historiatoimikunta, 1969.<\/p>\n\n\n\n

Elektroniset l\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4j\u00e4rven, Oriveden, Turun, Pihlajaveden, Keuruun, Messukyl\u00e4n ja Kuortaneen rippikirjat ja henkikirjat<\/p>\n\n\n\n

Gardberg, C. J.: \u00c5kerblom, Matti. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997 (viitattu 27.11.2025)
URN:NBN:fi-fe20051410<\/p>\n\n\n\n

Pettersson, Lars
Kaksikymment\u00e4nelj\u00e4kulmaisen ristikirkon syntyongelmia.
Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 79, 1978.
https:\/\/edition.fi\/smy\/catalog\/view\/903\/849\/3355<\/a> (viitattu 27.11.2025)<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia, Messukyl\u00e4n vanha kirkko:
https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Messukyl%C3%A4n_vanha_kirkko<\/em><\/a> (viitattu 27.11.2025)<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia, Tampereen vanha kirkko:
\u00a0<\/em>https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Vanha_kirkko_(Tampere)<\/em><\/a> <\/em>(viitattu 27.11.2025)<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Kaija Ranta-Puska<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matti Tapaninpoika P\u00e4rn\u00e4niemi T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa on t\u00e4h\u00e4nastinen selvitykseni is\u00e4linjastani noin sadan vuoden ajalta, suunnilleen 1700-luvun alusta 1800-luvun alkuun.  Tutkimusprosessin edetess\u00e4 sain vastauksen joihinkin mielt\u00e4ni askarruttaneisiin kysymyksiin, mutta samalla l\u00f6ytyi lis\u00e4\u00e4 tutkittavaa. Sukututkimus ei ole koskaan valmis! Koska 1700-luvun loppupuolen  kirkonrakentaja Matti \u00c5kerblom liittyy samaan sukuun, tein my\u00f6s katsauksen h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6urastaan. Perinteisell\u00e4 sukututkimuksella l\u00f6ydetyn … Jatka lukemista H\u00e4meen kirkonrakentajien sukua<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-2299","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-kaija-ranta-puska"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2299","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2299"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2299\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2325,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2299\/revisions\/2325"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2299"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2299"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2299"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}