{"id":2270,"date":"2025-11-01T00:00:00","date_gmt":"2025-10-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=2270"},"modified":"2025-10-27T18:16:14","modified_gmt":"2025-10-27T15:16:14","slug":"keuhkotauti-tappoi-suomessa-sata-vuotta-sitten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2025\/11\/01\/keuhkotauti-tappoi-suomessa-sata-vuotta-sitten\/","title":{"rendered":"Keuhkotauti tappoi Suomessa sata vuotta sitten"},"content":{"rendered":"
\n
\"\"
Saima Harmaja: Runokokoelma Huhtikuu 1932<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tutkin isois\u00e4ni sisaruksia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n.  Kustaa H\u00f6gmanilla (1849-1932) ja Serafia St\u00e5lbergilla (1852-1906) oli yhteens\u00e4 11 lasta, jotka kaikki eliv\u00e4t yli 50-vuotiaiksi.  Isois\u00e4ni Kustaa Vihtori Nurmi (1875-1929) oli heist\u00e4 vanhin ja kuoli nuorimpana eli 53-vuotiaana.  Suurin osa isois\u00e4ni sisaruksista ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4\u00e4n on jollakin tavalla tuttuja, mutta kaksi on j\u00e4\u00e4nyt muita vieraammiksi.  Toinen on Amerikkaan muuttanut Martta ja toinen vuonna 1880 syntynyt Maria Josefina. En muista, ett\u00e4 lapsuudessani olisi puhuttu mit\u00e4\u00e4n Mariasta.<\/p>\n\n\n\n

Marian lapsuudesta ja nuoruudesta l\u00f6ytyy helposti tietoa.  H\u00e4n syntyi Nakkilassa 23.3.1880.  Vanhemmat olivat muuttaneet v\u00e4h\u00e4n aikaisemmin Kiukaisista Nakkilaan, jossa Kustaa H\u00f6gman jatkoi sep\u00e4n ammattiaan. Maria l\u00e4hti kotoaan varhain, ensin piiaksi Nakkilan taloihin.  Melko pian h\u00e4n muutti Turun seudulle.  H\u00e4n avioitui 20-vuotiaana Aksel Wilhelm Axbergin kanssa 1900.  Ensimm\u00e4inen lapsi Aksel syntyi saman vuoden marraskuussa.  Vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syntyiv\u00e4t kaksoset Helmi ja Jenny. Perhe muutti sukunimens\u00e4 T\u00e4hk\u00e4vuoreksi.  Lapsia syntyi lis\u00e4\u00e4.  Perhe muutti Perni\u00f6st\u00e4 Pertteliin ja Perttelist\u00e4 Raisioon.  Olen l\u00f6yt\u00e4nyt tiedot kahdeksasta lapsesta, mutta lapsia olikin ehk\u00e4 yksi enemm\u00e4n.  Marian mies Aksel toimi myll\u00e4rin\u00e4, mutta h\u00e4n sairastui ja menehtyi tammikuussa 1917 40-vuotiaana. H\u00e4net on haudattu Piikki\u00f6n hautausmaalle. Uteliaana l\u00e4hdin etsim\u00e4\u00e4n sanomalehtiarkistosta T\u00e4hk\u00e4vuori-nimell\u00e4 juttuja. L\u00f6ytyi Turun Ymp\u00e4rist\u00f6n Kunnallisia Sanomia -lehden juttu 3.12.1926.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Monen suvusta l\u00f6ytyy vastaavanlaisia kohtaloita, varsinkin n\u00e4lk\u00e4vuosilta ja sota-ajoilta.  Maria menetti siis miehens\u00e4 ja kaikki lapsensa.  H\u00e4n j\u00e4i yksin 46-vuotiaana ja jatkoi ty\u00f6t\u00e4\u00e4n karjakkona M\u00e4likk\u00e4l\u00e4n kartanossa Raisiossa. Lapsista nelj\u00e4 kuoli noin 20-vuotiaina. Vuonna 1903 syntyneen Niilon kuolintietoa minulla ei ole. H\u00e4n liittyi 15-vuotiaana Alastaron punakaartiin ja oli Tampereella huhtikuun alussa 1918.  H\u00e4n sai nuoren ik\u00e4ns\u00e4 vuoksi liev\u00e4n tuomion ja oli henkikirjan mukaan \u00e4itins\u00e4 tavoin M\u00e4likk\u00e4l\u00e4n kartanossa viel\u00e4 vuonna 1923.   Alle 1-vuotiaana kuoli vain vuonna 1908 syntynyt poika Alarik.  Oliko keuhkotauti n\u00e4in julma tappaja 1900-luvun alkuvuosina Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Tuberkuloosi tautina<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Seuraavat tiedot pohjautuvat p\u00e4\u00e4asiassa Arno Forsiuksen (1929-2024) sivuihin.  H\u00e4n kirjoitti verkkosivuilleen paljon tekstej\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteen historiasta.  Tarkempia tietoja tuberkuloosista on esimerkiksi Wikipediassa ja Duodecimin Terveyskirjastossa. <\/p>\n\n\n\n

Tuberkuloosi on yleissairaus, jonka tyypillisimm\u00e4t tautimuodot ovat aikuisilla keuhkotuberkuloosi eli keuhkotauti, lapsilla imusolmuketuberkuloosi eli risatauti sek\u00e4 luu- ja niveltuberkuloosi. Tauti etenee yleens\u00e4 hitaasti ja my\u00f6s parantuminen on hidasta.  Miliaarituberkuloosi eli \u201dlent\u00e4v\u00e4 keuhkotauti\u201d ja tuberkuloottinen aivokalvontulehdus ovat taudin nopeasti kuolemaan johtavia muotoja.<\/p>\n\n\n\n

Forsiuksen mukaan tuberkuloosin aiheuttava bakteeri on ollut olemassa paljon ennen ihmiskuntaa.  Keuhkotauti on siis aiheuttanut kuolemaa todella pitk\u00e4\u00e4n.  Vasta 1500-luvulla Italiassa p\u00e4\u00e4teltiin, ett\u00e4 keuhkotauti on tarttuva tauti.  Suomessa tautia pidettiin pitk\u00e4\u00e4n perinn\u00f6llisen\u00e4 tai uskottiin sen johtuvan asuinpaikan ep\u00e4terveellisyydest\u00e4.   <\/p>\n\n\n\n

Saksalainen l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Robert Koch l\u00f6ysi vuonna 1882 tuberkuloosin aiheuttajan, tuberkuloosibakteerin (Mycobacterium tuberculosis).  Koch eristi bakteeriviljelm\u00e4st\u00e4 vuonna 1890 aineen, jolle h\u00e4n antoi nimen tuberkuliini.  T\u00e4t\u00e4 ainetta ei valitettavasti voitu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 taudin hoitoon, mutta sit\u00e4 voitiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tartunnan osoittamiseen.<\/p>\n\n\n\n

Tuberkuloosi oli aikaisemmin Suomessa yleinen sairaus, joka johti usein kuolemaan.\u00a0 1800-luvun puoliv\u00e4lin Suomesta ei ole luotettavia tilastoja keuhkotaudin aiheuttamasta kuolleisuudesta.\u00a0 Karkea arvio on, ett\u00e4 10% kuolemista johtui taudista. Keuhkotuberkuloosi lis\u00e4\u00e4ntyi Suomessa ja 1900-luvun alussa siihen kuoli noin 7000 henke\u00e4 vuodessa eli noin 13% kokonaiskuolleisuudesta. \u00a0Kuolleisuus pysyi korkeana 1930-luvulle asti ja vasta sotien j\u00e4lkeen tartuntojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 alkoi pysyv\u00e4sti laskea.<\/p>\n\n\n\n

Tuberkuloosin hoito<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Euroopassa oli jo 1800-luvun lopussa perustettu hoitolaitoksia, jotka sitten kehittyiv\u00e4t keuhkotautiparantoloiksi.  Toiminta-ajatuksena oli sairaiden erist\u00e4minen.  Sairaaloiden sijoittamisella korkeille paikoille uskottiin olevan sairaiden parantumista edist\u00e4v\u00e4 vaikutus.  Auringonvaloa pidettiin tervehdytt\u00e4v\u00e4n\u00e4 erityisesti imusolmuke- ja luutuberkuloosissa. Vaikka tuberkuloosibakteeriin tehoavaa l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ei ollut ennen 1940-lukua, saatiin parantolahoidolla hyvi\u00e4 tuloksia.  Siksi parantoloita alettiin rakentaa lis\u00e4\u00e4.  Niin tapahtui my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Suomen ensimm\u00e4inen keuhkotautiparantola oli Halilan parantola Uudellakirkolla Karjalan Kannaksella. Pirkanmaan ensimm\u00e4inen parantola perustettiin Ruovedelle v. 1910.  Arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema puurakennus toimi parantolana vuoteen 1963.  <\/p>\n\n\n\n

Tampereen ensimm\u00e4inen keuhkotautiin keskittynyt sairaala oli Lambert Petterssonin suunnittelema Kaupin parantola, jossa toiminta alkoi 1915.  Funkistyylinen lis\u00e4rakennus valmistui 1939.  Sotavuosina se toimi muiden parantoloiden tavoin sotasairaalana.   Keuhkotautiparantolana sen toiminta p\u00e4\u00e4ttyi 1964. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kaupin sairaala 1939, Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja Aarne Pietinen, <\/em>
lisenssi CC BY 4.0<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ajalle ominaista oli, ett\u00e4 hoitolaitoksia perustivat kunnat, j\u00e4rjest\u00f6t ja yksityishenkil\u00f6tkin. Harjavaltaan 1925 avatun Satalinnan keskusparantolan rakentamiseen vaikutti ratkaisevasti Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta.   Kangasalle rakennettiin Pikonlinnan sairaala 1931 ja se toimi keuhkotautiparantolana vuoteen 1968. Rakennuksena kuuluisa Paimion parantola aloitti toimintansa 1933.  Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto lakkautettiin vuonna 1987. Monet parantolat jatkoivat sairaalak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, mutta viime vuosina niit\u00e4 on otettu muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.  N\u00e4in on tapahtunut Satalinnassa, Pikonlinnassa ja my\u00f6s Paimion parantolassa, johon p\u00e4\u00e4see tutustumaan turistikohteena.<\/p>\n\n\n\n

Parantoloiden lis\u00e4ksi tuberkuloosin hoitoon liittyiv\u00e4t ns. joulumerkkikodit.  Joulumerkkien avulla ker\u00e4ttiin varoja lasten hyv\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n kansanterveysty\u00f6h\u00f6n.  Ensimm\u00e4inen joulumerkki julkaistiin jouluna 1912.  Pitk\u00e4n tauon j\u00e4lkeen jouluna 1926 julkaistiin seuraava.  T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in merkkej\u00e4 julkaistiin vuosittain vuoteen 2001 asti. Suomen Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys avasi Suomen ensimm\u00e4isen joulumerkkikodin Tampereelle vuonna 1936.  P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 aloitti sen alaosasto vuonna 1939.  Sotien j\u00e4lkeen perustettiin viel\u00e4 Oulun ja Kuopion yksik\u00f6t. N\u00e4ihin koteihin otettiin tuberkuloottisten \u00e4itien vastasyntyneit\u00e4 lapsia, jotta heid\u00e4t olisi saatu suojatuksi ensimm\u00e4isen elinvuoden ajaksi. Calmette-rokotus, joka otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 1940-luvun alkupuolella, v\u00e4hensi pikkulasten tartuntavaaraa merkitt\u00e4v\u00e4sti.  Joulumerkkikotien toiminta p\u00e4\u00e4ttyi P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 vuonna 1948 ja viimeisen\u00e4 Tampereella vuonna 1973. <\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Joulumerkkikoti 1936, Vapriikin kuva-arkisto, kuvaaja Veikko Kanninen, <\/em>
lisenssi CC BY 4.0<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Tampereen joulumerkkikoti toimi Pyynikill\u00e4 jugend-talossa, joka oli valmistunut 1923 kunnallisneuvos Henrik Liljeroosin ja h\u00e4nen puolisonsa vanhuudenkodiksi.  Se sijaitsi Mariankadun ja Ristikadun kulmassa. Talo purettiin vuonna 1974 ja tilalle nousi asuinkerrostalo. <\/p>\n\n\n\n

Tuberkuloosi t\u00e4n\u00e4\u00e4n Suomessa ja muualla maailmassa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tuberkuloosi on edelleen yleinen l\u00e4hes koko Aasiassa, Afrikassa, Etel\u00e4- ja Keski-Amerikassa ja suuressa osassa It\u00e4-Euroopan maita ja siihen sairastuu vuosittain noin 10 miljoonaa ihmist\u00e4. Sairastuneista noin 1,5 miljoonaa kuolee.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa tuberkuloosi oli viel\u00e4 1930-luvulla kansantauti.  Silloin keskim\u00e4\u00e4rin joka tunti kuoli yksi suomalainen tuberkuloosiin. Ratkaiseva k\u00e4\u00e4nne taudin v\u00e4henemiseen tapahtui 1950-luvulla.  T\u00e4h\u00e4n vaikutti tehokas l\u00e4\u00e4kitys, lasten rokotusohjelma, taudin seulonta pienoisr\u00f6ntgenkuvauksilla ja varmasti my\u00f6s yleinen elintason nousu. 2020-luvulla on Suomessa todettu vuosittain alle 200 uutta tuberkuloositapausta. Sairastuneista noin puolet on ulkomaalaissyntyisi\u00e4.  Hyv\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 huolimatta tuberkuloosi ei Suomessakaan ole kokonaan voitettu tauti.<\/p>\n\n\n\n

Marian el\u00e4m\u00e4n vaiheet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sukututkija kirjaa syntym\u00e4t ja kuolemat usein mekaanisesti.  Joskus, kuten nyt Marian kohdalla, on kuitenkin pakko mietti\u00e4, miten ihmiset ennen selvisiv\u00e4t vaikeista el\u00e4m\u00e4ntilanteista.   1900-luvun alussa ei ollut tehokkaita l\u00e4\u00e4kehoitoja, eik\u00e4 hoitolaitoksiakaan ollut kuin osalle sairastuneista. Maria varmasti pelk\u00e4si omaa sairastumistaan. Sairastuneiden erist\u00e4minen muista ja tehostettu valistus olivat l\u00e4hes ainoita keinoja est\u00e4\u00e4 taudin levi\u00e4mist\u00e4.  Tauti levisi pisaratartuntana, joten ohje \u201d\u00c4l\u00e4 sylje lattialle\u201d oli t\u00e4rke\u00e4 noudattaa.<\/p>\n\n\n\n

Saima Harmaja osasi sanoittaa omaa tuskaansa, kun kirjoitti alussa lainatut jakeet esikoisteoksessaan Huhtikuu vuonna 1932.\u00a0 H\u00e4n menehtyi keuhkotautiin vain 23-vuotiaana. \u00a0Elokuvan keinoin voi my\u00f6s l\u00e4hesty\u00e4 vaikeita aiheita.\u00a0 T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani lokakuussa 2025 l\u00e4hestyy tuberkuloosiparantoloista kertovan dokumentin Lent\u00e4v\u00e4 kuolema<\/a> ensi-ilta.\u00a0 Vanhempia aiheeseen liittyvi\u00e4 elokuvia ovat verkosta l\u00f6ytyv\u00e4t Joulumerkkikoti<\/a>, jossa vieraillaan my\u00f6s Tampereen joulumerkkikodissa, ja Maila Talvion tekstiin perustuva Ne 45000<\/a>.\u00a0 \u00a0\u00a0<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 Marialle tapahtui vuoden 1926 j\u00e4lkeen?  Tietoni ovat melko v\u00e4h\u00e4iset.  Sanomalehtiarkistosta, jossa ruotsinkieliset sanomalehdet ovat yleisess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuoteen 1949, l\u00f6ytyi vuodelta 1945 \u00c5bo Underr\u00e4ttelser -lehden juttu, jossa lueteltiin Suomen Talousseuran pitk\u00e4st\u00e4 ja uskollisesta palvelusta palkitsemat.  Maria T\u00e4hk\u00e4vuori palkittiin 22 vuoden palvelusta M\u00e4likk\u00e4l\u00e4n kartanon karjakkona. Pitk\u00e4ksi aikaa tietoni p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n.  Pikkuserkkuni mukaan Maria olisi asunut viime vuosinaan my\u00f6s Helsingiss\u00e4. Etsin tietoa Marian kuolemasta verkon hautapaikkatietokannoista ja kuolleiden luetteloista. Kyselin tietoja Helsingin kaupunginarkistosta ja Turun seurakunnista, mutta turhaan.  Lopulta kuolinilmoitus l\u00f6ytyi Turun Sanomista hyv\u00e4n yst\u00e4v\u00e4n avustuksella.  Vapaakappalekirjastoissa on p\u00e4\u00e4sy uudempiin sanomalehtiin.  Harmi, ettei t\u00e4llaista kirjastoa ole Tampereella.  Maria T\u00e4hk\u00e4vuori kuoli siis 2.1.1953 Turussa.   Kuolinilmoituksessa kaipaamassa oli kaksi velje\u00e4 ja kolme siskoa perheineen.  Oman laskuni mukaan heit\u00e4 oli silloin kumpiakin yksi enemm\u00e4n.  Maria haudattiin Raision hautausmaalle ja h\u00e4nen muistoaan vietettiin M\u00e4likk\u00e4l\u00e4ss\u00e4.  M\u00e4likk\u00e4l\u00e4 sijaitsee nykyisin Turussa l\u00e4hell\u00e4 Raision rajaa.  Marian hautaa ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy Raision hautausmaan haudoista. <\/p>\n\n\n\n

Internet-l\u00e4hteet:
Forsius, Arno: Tuberkuloosi Suomessa 1900-luvun alussa<\/a>
Forsius, Arno: Tuberkuloosin hoito Suomessa<\/a>
Forsius, Arno: Tuberkuloosin ja sen hoidon historiaa<\/a>
Harmaja, Saima: Huhtikuu, 1932<\/a>
tuberkuloosi.fi-sivusto<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirja:
Vuori, Katariina: Joulumerkkikodin lapset, Like 2016<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Heikki Nurmi<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutkin isois\u00e4ni sisaruksia ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4\u00e4n.  Kustaa H\u00f6gmanilla (1849-1932) ja Serafia St\u00e5lbergilla (1852-1906) oli yhteens\u00e4 11 lasta, jotka kaikki eliv\u00e4t yli 50-vuotiaiksi.  Isois\u00e4ni Kustaa Vihtori Nurmi (1875-1929) oli heist\u00e4 vanhin ja kuoli nuorimpana eli 53-vuotiaana.  Suurin osa isois\u00e4ni sisaruksista ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4\u00e4n on jollakin tavalla tuttuja, mutta kaksi on j\u00e4\u00e4nyt muita vieraammiksi.  Toinen on Amerikkaan … Jatka lukemista Keuhkotauti tappoi Suomessa sata vuotta sitten<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-2270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-heikki-nurmi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2270"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2291,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2270\/revisions\/2291"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}