{"id":2257,"date":"2025-12-01T00:00:00","date_gmt":"2025-11-30T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=2257"},"modified":"2025-10-19T20:32:45","modified_gmt":"2025-10-19T17:32:45","slug":"esi-isien-salaisuuksien-jaljilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2025\/12\/01\/esi-isien-salaisuuksien-jaljilla\/","title":{"rendered":"Esi-isien salaisuuksien j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-off-white-background-color has-background has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjavinkki<br>Axa Fahler on kirjoittanut runsaan ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n tarinan is\u00e4ns\u00e4, isois\u00e4ns\u00e4 ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 historiasta otsikolla VALEHTELIJA, VAKOOJA JA VALLANKUMOUKSELLINEN.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"353\" height=\"515\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/kuva.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-2258\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/kuva.png 353w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/kuva-206x300.png 206w\" sizes=\"auto, (max-width: 353px) 100vw, 353px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Fahler kertoo, ett\u00e4 kirja sai alkunsa h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 kysymyksest\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 is\u00e4st\u00e4. H\u00e4n huomasi, ettei h\u00e4n tiennyt juuri mit\u00e4\u00e4n koska ei ollut saanut lapsena tekemiins\u00e4 kysymyksiin kunnollisia vastauksia. H\u00e4nelle vaari oli t\u00e4ydellinen mysteeri, josta ei koskaan puhuttu mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kaiken lis\u00e4ksi Fahler huomasi, ett\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli kertonut suvun menneisyydest\u00e4 suoranaisia valhetarinoita. Kun h\u00e4n oli kysynyt sukunimen alkuper\u00e4st\u00e4, oli is\u00e4 viel\u00e4 viimeisin\u00e4 aikoinaankin kertonut suosikkitarinansa lyhyenl\u00e4nn\u00e4st\u00e4 kippuraviiksisest\u00e4 kreivi von Fahlerista, joka oli keskiajalla K\u00f6lnin rikkain mies. Kirjoittaja kertoo, ett\u00e4 kirja on syntynyt sarjasta onnenpotkuja. Kiitos sukulaisten sairaalloisen s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyyden ja maanisen kirjoitusvimman h\u00e4nen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n on ollut niin paljon autenttista aineistoa, ett\u00e4 kirja oli vaarassa luiskahtaa trilogiaksi<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Fahlerilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n valokuvia, kirjeit\u00e4, p\u00e4iv\u00e4kirjamaisia merkint\u00f6j\u00e4 ja muuta kirjallista sillisalaattia sylin t\u00e4ydelt\u00e4. Eik\u00e4 siin\u00e4 viel\u00e4 kaikki, sill\u00e4 h\u00e4nen sukulaisensa olivat h\u00e4nen mukaansa ymm\u00e4rt\u00e4neet \u201del\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 niin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti ja historian tapahtumiin tarraten, ett\u00e4 heid\u00e4n puuhistaan on j\u00e4\u00e4nyt rutkasti j\u00e4lki\u00e4 arkistoihin, tietokirjoihin, sanomalehtiin ja suvun sis\u00e4iseen tarustoon.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja p\u00e4\u00e4see hyv\u00e4\u00e4n alkuun tietojen etsimisess\u00e4, kun h\u00e4n Googlen avulla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 geni.com-sukututkimussivustolta tiedot isosis\u00e4ns\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4 ja h\u00e4nen vanhemmistaan. Selvisi, ett\u00e4 isois\u00e4n is\u00e4 oli Juho (Jussi) Arvid Fahler, joka oli syntynyt 1896 Falerin torpassa Kankaanp\u00e4\u00e4n Lohikosken kyl\u00e4ss\u00e4. Jussi Fahlerista kehittyi ahkeran opiskelun seurauksena jo nuorena sosiaalidemokraattisen puolueen intomielinen kiert\u00e4v\u00e4 puhuja eli agitaattori, joka sen vuoksi vangittiin jo kansalaissodan varhaisvaiheessa, vaikka h\u00e4n ei kannattanutkaan aseellista vallankumousta eik\u00e4 osallistunut aseelliseen toimintaan. H\u00e4n joutui k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n vaikeita oloja monella eri vankileirill\u00e4 yhteens\u00e4 noin puolitoista vuotta, kunnes h\u00e4net lopulta elokuussa 1919 armahdettiin Tammisaaren vankileirilt\u00e4 ja h\u00e4n palasi Kankaanp\u00e4\u00e4h\u00e4n.\u00a0Pohjois-Satakunnassa h\u00e4n jatkoi puolueuraansa lennokkaana ja suosittuna agitaattorina. H\u00e4nen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ensimm\u00e4isten puolentoista vuoden aikana oli elvytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6v\u00e4enyhdistysten toimintaa. 1920-luvun lopulla h\u00e4n toimi yhden kauden kansanedustajanakin. Poliittinen ura kuitenkin tuhoutui lapsen tapaturmaisen kuoleman aiheuttamiin seurauksiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjan toinen p\u00e4\u00e4luku k\u00e4sittelee Jussin pojan Leon el\u00e4m\u00e4nvaiheita. Niihin liittyy monia arvoituksia ja jopa tahallisia h\u00e4m\u00e4yksi\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin, ett\u00e4 h\u00e4n toimi lyhyehk\u00f6n ajan vuosina 1945-46 Puna-Valpon etsiv\u00e4n\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen mahdollisesti vakoojana. Toimeksiantajasta ei kuitenkaan ole varmaa tietoa. H\u00e4n n\u00e4ytti el\u00e4neen suurimman osan el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n varakkaiden vaimojensa kustannuksella. Kolmas p\u00e4\u00e4luku k\u00e4sittelee Leon pojan ja kirjoittajan is\u00e4n Mikan vaiheita, joissa riitt\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 ja monenlaisia tarinoita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja pohtii esi-isiss\u00e4\u00e4n toistuvasti esiintyvi\u00e4 luonneh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tyy selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 \u201dylisukupolvisen trauman\u201d avulla. T\u00e4llainen trauma on \u201dlapsuus- ja nuoruusajan toksisista stressireaktioista johtuva geenimuunnos, joka siirtyy seuraavalle sukupolvelle\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Lopulta kirjoittaja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sukulaismiehens\u00e4 sukuselvityksen ansiosta niin sanotun sukunsa \u201dnollapisteen eli <em>ground zeron\u201d. <\/em>T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyy Sastamalan Kiuralan kyl\u00e4n Ollinpojan talosta. \u201dRatsusotilas <em>Jonas Brinck<\/em> kuului 1700-luvun alussa Ruotsin kuninkaan Kaarle XII:n henkivartiokaartiin. H\u00e4n el\u00e4k\u00f6ityi vuonna 1709 heti Pultavan taistelun j\u00e4lkeen ja p\u00e4\u00e4si viett\u00e4m\u00e4\u00e4n lokoisaa loppuel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Kiuralan kyl\u00e4\u00e4n, Ollinpojan torppariksi.\u201d Nyt kirjoittaja voi todeta, ett\u00e4 kolmen vuoden maaninen, toisinaan mielenterveytt\u00e4 raastanut projektini on ohi. \u201dHautaan kreivi von Fahlerin Ollinpojan pihaan.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">H\u00e4nen sukunsa eri sukupolvia yhdist\u00e4v\u00e4 uskomus on h\u00e4nen mukaansa: \u201dYksi hyv\u00e4 tarina on sata kertaa parempi kuin tuhat puisevaa faktaa.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>Axa Fahler: Valehtelija, Vakooja, Vallankumouksellinen. Sukuni salaisuuksien j\u00e4ljill\u00e4. Atena 2024. 440 s. + kuvaliite.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-orange-color has-text-color has-link-color has-medium-font-size wp-elements-1 wp-block-paragraph\">Kirjoittaja: Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>KirjavinkkiAxa Fahler on kirjoittanut runsaan ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4n tarinan is\u00e4ns\u00e4, isois\u00e4ns\u00e4 ja h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 historiasta otsikolla VALEHTELIJA, VAKOOJA JA VALLANKUMOUKSELLINEN. Fahler kertoo, ett\u00e4 kirja sai alkunsa h\u00e4nen tytt\u00e4rens\u00e4 kysymyksest\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 is\u00e4st\u00e4. H\u00e4n huomasi, ettei h\u00e4n tiennyt juuri mit\u00e4\u00e4n koska ei ollut saanut lapsena tekemiins\u00e4 kysymyksiin kunnollisia vastauksia. H\u00e4nelle vaari oli t\u00e4ydellinen mysteeri, josta &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2025\/12\/01\/esi-isien-salaisuuksien-jaljilla\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Esi-isien salaisuuksien j\u00e4ljill\u00e4<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-2257","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2257","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2257"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2257\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2261,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2257\/revisions\/2261"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2257"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2257"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2257"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}