![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/image.jpeg\")
Amerikan tiedostojen ratkaiseva vihje l\u00f6ytyi Find a Grave -tietokannasta<\/a>: \u201cFamily moved from Crystal Falls. They may be using the name Jacobson\u201d. Eli ei ihme, ett\u00e4 en ollut l\u00f6yt\u00e4nyt juuri mit\u00e4\u00e4n nimill\u00e4 Yli-M\u00e4yry, Ylimayry tai edes Mayry, koska heid\u00e4n sukunimens\u00e4 oli vaihtunut ilmeisesti jo Ellis Islandin siirtolaisten tarkastuksessa. Nimi Yli-M\u00e4yry saattoi olla liian vaikea maahanmuuttokirjureille. Toki sisarusten is\u00e4n nimi oli Jaakko, siit\u00e4 tulee uusi sukunimi. Vanhimman pojan Juhan nimi muutettiin Abrahamsoniksi.<\/p>\n\n\n\n Juha Jaakonpoika Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\n Meill\u00e4 oli sukupuussamme ker\u00e4ttyn\u00e4 is\u00e4lt\u00e4ni saatua perim\u00e4tietoa n\u00e4ist\u00e4 Amerikkaan l\u00e4hteneist\u00e4 sisaruksista ja olihan meill\u00e4 yksi kirjekin n. vuodelta 1914, Juha Yli-M\u00e4yrylt\u00e4 osoitettu iso\u00e4idilleni Marialle. Kuvakortissa on Juhan perhe, vaimo ja kaksi lasta ja kortin takana kirjoitus: Juhan sukuhaara onkin ainoa, joka on viel\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tasalle. Suomen sukututkimusseuran Sukuhaun<\/a> siirtolaisuus-haku on mainio l\u00e4ht\u00f6kohta siirtolaisten etsimiselle: sen aineistoista l\u00f6ytyy mm. Raija Heiskalan laatima nimiluettelo: Kuortaneen papinkirjoja passia varten 1891-1900. Sielt\u00e4 bongaan nimen Juha Jaakonpoika Yli-M\u00e4yry synt. 10.1.1877, papintodistus saatu 16.2.1896. Seuraavaksi Statue of Liberty and Ellis Island -tietokannasta<\/a> selvi\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Juha saapui New Yorkiin maaliskuun 7. p\u00e4iv\u00e4 1896 Lucania-nimisell\u00e4 laivalla, m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4 oli New York. Voin mieless\u00e4ni kuvitella Juhan h\u00e4mm\u00e4styksen h\u00e4nen saapuessaan pienelt\u00e4 paikkakunnalta New Yorkin vilin\u00e4\u00e4n! Samalla laivalla oli muitakin kuortanelaisia, joiden kohde oli New York, ehk\u00e4 oli l\u00e4hdetty yksiss\u00e4 tuumin?<\/p>\n\n\n\n Seuraava tieto on Ancestryst\u00e4<\/a>, New York, Extracted marriage index, 1866-1937. En ole maksanut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tietokannan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (kirjautunut olen), joten alkuper\u00e4isdokumenttia en n\u00e4e. Johan Ylimayry menee naimisiin Manhattanilla Lusi Ekoluoman kanssa, vihkimisp\u00e4iv\u00e4 on 8. huhtikuuta 1899. Juhan sukunimi on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n viel\u00e4 Yli-M\u00e4yry. T\u00e4h\u00e4n juuttui etsint\u00e4 vuosikausiksi, koska nimi vaihtui Abrahamsoniksi (nimi oli my\u00f6s muodoissa Abrahms, Abrahams). My\u00f6hemmiss\u00e4 dokumenteissa vaimon sukunimi on Anttila. My\u00f6s etunimi vaihtelee dokumenteittain: Elis, Elisabet, Lucy, Louisa jne. Liisa oli syntynyt Alah\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 1873 ja ilmeisesti saapunut Amerikkaan 21.5.1895. H\u00e4n ty\u00f6skenteli pesulassa. My\u00f6hemmin l\u00f6ysin viel\u00e4 Merimiesl\u00e4hetysaseman seurakunnan tiedoista \u200e\u200e\u200e(Brooklynin seurakunta)\u200e\u200e\u200e alkuper\u00e4isdokumenttina vihkimismerkinn\u00e4n Johan Ylim\u00e4yry, Liisi Ekoluoma. Kansalliskirjasto on digitoinut Merimiesl\u00e4hetysaseman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Aineisto l\u00f6ytyy my\u00f6s Digihakemiston kautta.<\/p>\n\n\n\n Esko Tommolan kirjassa \u201cUuden maan rakentajat\u201d sanotaan seuraavaa (s. 112): Enemmist\u00f6 suomalaissiirtolaisista on jossain vaiheessa asunut joko Harlemissa tai Brooklynin Finntownissa. Harlemissa oli suomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 enimmill\u00e4\u00e4n 1920-30-luvuilla, kun Finntown eli suuruutensa p\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6hemmin. Brooklynista sanotaan (s. 120-121): Suomalaiset l\u00f6ysiv\u00e4t viel\u00e4 luonnontilassa olleen nummen irlantilaisten rakentaman Sunset-puiston tuntumasta. Finntownin ensimm\u00e4iset asukkaat olivat maihin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 merimiehi\u00e4, karpentereita ja r\u00e4\u00e4t\u00e4leit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Juha asui perheineen ensin Brooklynissa, vuodesta 1900 l\u00e4htien Harlemissa. Suomalaisten itselleen valitsema osa Harlemia oli t\u00e4ysin valkoinen, 120.-130. katujen v\u00e4li, 5. avenuen ja Madison avenuen tuntuma \u200e\u200e\u200e\u200e(Tommola s. 113-114)\u200e\u200e\u200e\u200e.<\/p>\n\n\n\n Jaakko Einari Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hypp\u00e4ys seuraavaksi vanhimpaan veljeen Jaakko Einariin (kutsumanimi Einari), syntynyt 1881. H\u00e4n saa papintodistuksen passin hankkimista varten 11.12.1899 ja saapuu New Yorkiin 17. tammikuuta 1900 Oceanic-laivalla. H\u00e4n on vain 18-vuotias. Dokumentissa on my\u00f6s tieto, ett\u00e4 Einari menee veljen Juhan luokse, jonka osoite on 210 East 127. Street. Siirtolaisuusinstituutin sivulta l\u00f6ytyy, ett\u00e4 Jaakko Einari l\u00e4hti Suomesta 30.12. En ole instituutin j\u00e4sen, joten tietoja sielt\u00e4 saan minimaalisesti. N\u00e4m\u00e4 tiedot l\u00f6ytyiv\u00e4t Yli-M\u00e4yry-haulla. Find a Grave -tietokannasta l\u00f6yd\u00e4n nimen Eino Jacob Ylimayry, lapsen, joka kuoli 12 p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 vuonna 1904 Crystal Fallsissa Michiganissa, is\u00e4 on \u201cEinar Jakobson Yli-M\u00e4yry, b. 24 Nov 1881 in Kuortane, Finland\u201d (syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 on virhe). Ancestrysta l\u00f6ysin my\u00f6s vihkimisajankohdan Jacobson-haulla: toukokuu 1903, paikka Crystal Falls. Onnistuin saamaan jopa alkuper\u00e4isdokumentin n\u00e4kyviin, luettelon vihkimisist\u00e4: Return of marriages in the county of Iron A.D. 1903. Sielt\u00e4 selvi\u00e4v\u00e4t my\u00f6s Jaakon ja Marian is\u00e4t ja \u00e4idit. Marian is\u00e4 on Jaakko Kangas, \u00e4iti Annie Konska (?). Kuortaneelta ei l\u00f6ydy syntyneiden luettelosta Mariaa. Hiskist\u00e4 l\u00f6ytyi pienell\u00e4 etsiskelyll\u00e4 2.12.1881 Kaustisilla syntynyt Maria, jonka is\u00e4 on Jaakko Pajukangas, \u00e4iti Anna K\u00e4ns\u00e4koski. T\u00e4ss\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti Marian perhe. Kaustisen rippikirjassa 1900-1910 lukee Marian kohdalla Am. 10\/4 01 (=Amerikkaan). Melkein kaikissa tapauksissa puolisot oli otettu Amerikan suomalaisyhdyskunnasta, usein my\u00f6s seuraavassa sukupolvessa.<\/p>\n\n\n\n Kustaa Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuonna 1905 l\u00e4htee kolmaskin veli, Kustaa (synt. 1884) Amerikkaan. H\u00e4n saapuu New Yorkiin S.S. Philadelphialla tammikuussa, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n Crystal Falls, \u201cwhere his brother Einar Jacobson resides\u201d. Ennen kuin sain selville t\u00e4m\u00e4n nimen muutoksen, seurailin pitk\u00e4\u00e4n er\u00e4st\u00e4 toista Amerikkaan mennytt\u00e4 Kustaa M\u00e4yry\u00e4, joka sitten osoittautui Kustaa Ala-M\u00e4yryksi! Perim\u00e4tietona tiedettiin, ett\u00e4 Kustaalla olisi poika Reino. Kun googlailin Reino Jacobsonia, l\u00f6ysin muistokirjoituksen (obituary) Reino Jacobsonista (1916-2012), kuvan kanssa. N\u00e4it\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4 muistokirjoituksia olen l\u00f6yt\u00e4nyt muitakin. Muistokirjoituksessa oli melko tarkat tiedot my\u00f6s lapsista ja n\u00e4iden j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4. Otin s\u00e4hk\u00f6postitse yhteytt\u00e4 Reinon pojantytt\u00e4reen ja h\u00e4n v\u00e4litti sen Reinon pojalle, joka vastasi minulle.<\/p>\n\n\n\n Nyt me pikkuserkut olemme olleet s\u00e4hk\u00f6postitse yhteydess\u00e4 ja vaihdelleet valokuvia. On ollut mukava kuulla esim., ett\u00e4 \u201clife has been good to us\u201d. Pikkuserkku osasi jonkin verran kertoa suvun historiasta: \u201cGust and his sister Senia moved to Crystal Falls, MI and both lived out their lives in that community.\u201d Kustaa tapasi V\u00f6yrill\u00e4 syntyneen Anna Matilda Tammelin Niemen. Anna oli leski, jonka mies oli kuollut Amerikassa kaivosonnettomuudessa. Anna l\u00f6ytyi Genist\u00e4, ja sain varmistuksen my\u00f6s henkil\u00f6lt\u00e4, joka on Annan edellisen miehen sukulainen, ja l\u00f6ytyih\u00e4n Anna kirkonkirjoista kastettujen luettelostakin.<\/p>\n\n\n\n FamilySearch<\/a> on erinomainen tietokanta Amerikan serkkujen tutkimiseen, sielt\u00e4 saa my\u00f6s alkuper\u00e4isi\u00e4 dokumentteja. Koska niinkin yleisell\u00e4 sukunimell\u00e4 kuin Jacobson saa satoja tuloksia, olen tehnyt rajauksia esim. kohdistaen johonkin tiettyyn kokoelmaan. USA:ssa on tehty v\u00e4est\u00f6laskentoja (United states federal census) joka kymmenes vuosi, niit\u00e4 seuraamalla p\u00e4\u00e4see jopa vuoteen 1950. Niist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 mm. ammatti. On my\u00f6s kokoelma New York state census 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 vuoteen 1925. Kustaa muutti Crystal Fallsiin kaivosty\u00f6l\u00e4iseksi. Vuoden 1930 v\u00e4est\u00f6nlaskennassa Kustaa on ammatiltaan maanviljelij\u00e4 Crystal Fallsissa. Perheess\u00e4 on vaimo Matilda Jacobson, tyt\u00e4rpuoli Catherine 19 v. ja poika Reino 14 v., my\u00f6s Catherinen alle vuoden ik\u00e4inen poika. Tiedostoissa saattaa olla my\u00f6s virheit\u00e4. Esim. t\u00e4ss\u00e4 vaimo olisi 25-vuotias, vaikka on 45-vuotias.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 Jaakko Einarista<\/strong><\/p>\n\n\n\n Amerikan pikkuserkulta saimme my\u00f6s yhteystiedot toiseen pikkuserkkuun, joka asuu Kanadassa. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 oli Jaakko Einari. Kanadasta avautui uusi sukuhaara! T\u00e4m\u00e4 pikkuserkku on k\u00e4ynytkin Suomessa ja opiskellut suomen kielt\u00e4. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Einari oli ensin kaivosty\u00f6l\u00e4isen\u00e4 Crystal Fallsissa. Vaimo Maria oli ty\u00f6ss\u00e4 siin\u00e4 asuntolassa, jossa Einari asui. Naimisiin menty\u00e4\u00e4n pari muutti pariksi vuodeksi Kuubaan puutarha-alalle, sitten takaisin kaivosty\u00f6l\u00e4iseksi, ensin Bisbeehin Arizonaan. Sielt\u00e4 he muuttivat Helperin l\u00e4helle Utahiin. Siell\u00e4 ollessaan he tapasivat toisen perheen Suomesta, Pasanen nimelt\u00e4\u00e4n, ja molemmat perheet p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t muuttaa Kanadaan. Silloin oli Kanadassa voimassa ns. homestead act: laki my\u00f6nsi hakijalle n. 65 hehtaaria maata ilmaiseksi, ainoa kustannus oli 10 dollarin hallintomaksu. Laissa oli tietysti ehtoja: esim. maata t\u00e4ytyi viljell\u00e4 n. 16 hehtaarin edest\u00e4 ja talo t\u00e4ytyi rakentaa kolmen vuoden kuluessa. Niinp\u00e4 he matkustivat junalla Kanadaan ja saapuivat Edmontoniin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1912. Saatuaan maapalstan he rakensivat talon. Jaakko Einarilla ja Marialla oli kaksi lasta. My\u00f6hemmin Einarin ja Marian poika meni naimisiin Pasasten perheen tytt\u00e4ren kanssa. Aikamoisia pioneereja he olivat!<\/p>\n\n\n\n Ehk\u00e4 suurin yll\u00e4tys oli se, ett\u00e4 Kanadan pikkuserkku ja h\u00e4nen sisarensa olivat koko ajan olleet Suomeen yhteydess\u00e4, pikkuserkkuuni Laihialla. H\u00e4n on Yli-M\u00e4yryn sisarussarjan nuorimman lapsen lapsenlapsi. Paljon olisi asioita selvinnyt yhdell\u00e4 puhelinsoitolla! Toki tiesin t\u00e4st\u00e4 pikkuserkusta, mutta en ollut koskaan tavannut. Yli-M\u00e4yryn lapsia oli yhteens\u00e4 kymmenen, kaksi kuoli pienen\u00e4, iso\u00e4itini Maria oli toinen perheen keskimm\u00e4isin\u00e4 syntyneist\u00e4 kaksosista. Yli-M\u00e4yryjen perheet Suomessa olivat yleens\u00e4 isoja, n\u00e4m\u00e4 Amerikan perheet huomattavasti pienempi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Senja Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 sitten Senja-sisar? Perim\u00e4tietona tiedettiin, ett\u00e4 Senjalla on tyt\u00e4r Miriam ja kuvakin meill\u00e4 oli t\u00e4st\u00e4 tytt\u00e4rest\u00e4. Is\u00e4ni j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ysin vanhan mustan osoitekirjan, jossa luki: Mrs Senja Paakkola Rtl Box 714 Crystal Falls Michigan. Eli my\u00f6s Senja oli asettunut Crystal Fallsiin. Senja oli syntynyt v. 1892 ja l\u00e4hti Amerikkaan toukokuussa 1912 Lusitania-laivalla. Laiva torpedoitiin kolme vuotta my\u00f6hemmin matkalla Amerikasta Englantiin. MyHeritage-tietokannassa oli Senja Susanna Kuivila born Yli-M\u00e4yry, sielt\u00e4 sain ainakin sukunimen. Find a Grave -tietokannasta l\u00f6ysin Senja Paakola Kuivilan haudan. Onnistuin my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n FamilySearchin kautta vihkimisdokumentin vuodelta 1914. Senjan (ensimm\u00e4inen) mies on Aleksander Kuivila, kaivosmies, ja Senjan ammatti tuolloin on piika tai palvelijatar (maid). Aleksander on kotoisin Lappaj\u00e4rvelt\u00e4 ja tullut USA:aan toukokuussa 1911. Is\u00e4ni tiesi, ett\u00e4 Senjan mies oli my\u00f6s kalastaja ja omisti suuren veneen Michiganilla. Kuvakin meill\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 veneest\u00e4. Google-haulla l\u00f6ytyi heid\u00e4n tytt\u00e4rens\u00e4 Miriamin muistokirjoitus ja nyt on tiedossa pikkuserkut lapsineen h\u00e4nenkin puoleltaan. Senja oli ilmeisesti sodan j\u00e4lkeen k\u00e4ynytkin miehineen Suomessa ja Kuortaneella, ja is\u00e4mme oli h\u00e4net tavannut. Mies oli kuitenkin uusi mies, Jaakko Paakkola.<\/p>\n\n\n\n Juuri Senja oli ollut kirjeitse yhteydess\u00e4 Suomeen sisareensa Tyyneen aina kuolemaansa asti, ja sen j\u00e4lkeen serkut olivat pit\u00e4neet yhteytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 Juhasta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vanhin veli Juha Yli-M\u00e4yry my\u00f6h. Abrahamson asettui loppui\u00e4kseen New Yorkiin. Eri vuosikymmenien census-tietojen mukaan h\u00e4n oli puusepp\u00e4n\u00e4 satamassa ja poika John Einar synt. 1900 jatkoi is\u00e4ns\u00e4 ammattia rakennuksilla. Juha kuolee jo ennen vuotta 1920, koska tammikuussa 1920 vaimo Lucy on jo lesken\u00e4. Mahdollinen kuolinsyy on espanjantauti, joka riehui Amerikassakin silloin.<\/p>\n\n\n\n Pystyin seuraamaan John Einarin j\u00e4lki\u00e4 aina kuolemaan asti 1964. Vaimo oli Lena, syntynyt Suomessa v. 1898 ja tullut USA:aan 1916, oli ainakin yksi tyt\u00e4r Mabelle D. John Einarin kuolintieto l\u00f6ytyi k\u00e4tev\u00e4sti FamilySearchin kautta SSDI-haulla<\/a>. SSDI on tietokanta ihmisist\u00e4, joiden kuolemasta ilmoitettiin sosiaaliturvaviranomaiselle noin vuodesta 1962 alkaen. SSDI-luetteloon on merkitty my\u00f6s syntym\u00e4aika. T\u00e4h\u00e4n kuolintietoon Juha Yli-M\u00e4yryn j\u00e4lkel\u00e4isten j\u00e4ljet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Enp\u00e4 olisi kaikkia n\u00e4it\u00e4 tiedonl\u00e4hteit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt ilman l\u00e4hdevinkkej\u00e4, erityisesti t\u00e4ytyy mainita Suomen sukututkimusseuran hakemisto: siirtolaisuus<\/a>. K\u00e4ytin muina l\u00e4htein\u00e4 esim. HisKi-tietokantaa ja SSHY:n digitoituja syntyneiden luetteloita.<\/p>\n\n\n\n Painetut l\u00e4hteet:<\/strong> Kirjoittaja Kaija Ranta-Puska<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Iso\u00e4itini nelj\u00e4 sisarusta l\u00e4hti Kuortaneelta Amerikkaan 1900-luvun taitteessa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hti perheen esikoinen Juha Yli-M\u00e4yry 19-vuotiaana vuonna 1896. Per\u00e4ss\u00e4 seurasivat veljet Jaakko ja Kustaa, my\u00f6hemmin my\u00f6s sisar Senja. Perheemme ei ollut kuullut n\u00e4ist\u00e4 Amerikkaan menneist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vuosikymmeniin. Heid\u00e4n 1900-luvun alussa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 New Yorkin valokuvaustudioissa otetut komeat kuvat kiehtoivat mielt\u00e4ni vuosikausia, ja yritin etsi\u00e4 tietoa heid\u00e4n kohtaloistaan. … Jatka lukemista L\u00f6yt\u00f6retki Amerikan serkkujen j\u00e4ljille<\/span>
\u201dRakas suoverini Mari Kiitos kirjeest\u00e4si jonka sain iso\u00e4itin kirjeess\u00e4 joka oli hauskaa Minulle ett\u00e4 ajattelet Minua niin Min\u00e4 olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 aivan kuin orpo Lasteni Kans niin tuntuu niin Hauskallen kun Kuulee jotain omaisista ja Meibal L\u00e4hett\u00e4\u00e4 silkkinauhan Sivi\u00e4lle ja Einari l\u00e4hett\u00e4\u00e4 paljon terveisi\u00e4 Mari t\u00e4tille ja Koko perheelle ja olkaa samoin my\u00f6s tervehritty Minulta ja Meibalilta J\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4 Herran Haltuun
Rustaa suoverisi Jussi\u201d <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/image-1-1024x756.jpeg\")
\u201cMother Maria Kangas, b. 3 Dec 1881 in Kuortane, Finland.
Brother Johan Arvid, b. 7 Sept 1905 in Crystal Falls.\u201d
Family moved from Crystal Falls. They may be using the surname Jacobson.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Tommola, Esko: Uuden maan rakentajat: New Yorkin suomalaisten tarina. Helsinki: Otava, 1989
Ylitalo, Teppo, Riukulehto Sulevi, M\u00e4ntyl\u00e4 Jaakko: Nokiottat: Kuortane ja kuortanelaiset 1860-1960. Kuortane: Kuortaneen kunta, 2021<\/em><\/p>\n\n\n\n
![Tekij\u00e4: Detroit Publishing Co.<\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\nSeuraava tieto on Ancestryst\u00e4<\/a>, New York, Extracted marriage index, 1866-1937. En ole maksanut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tietokannan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (kirjautunut olen), joten alkuper\u00e4isdokumenttia en n\u00e4e. Johan Ylimayry menee naimisiin Manhattanilla Lusi Ekoluoman kanssa, vihkimisp\u00e4iv\u00e4 on 8. huhtikuuta 1899. Juhan sukunimi on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n viel\u00e4 Yli-M\u00e4yry. T\u00e4h\u00e4n juuttui etsint\u00e4 vuosikausiksi, koska nimi vaihtui Abrahamsoniksi (nimi oli my\u00f6s muodoissa Abrahms, Abrahams). My\u00f6hemmiss\u00e4 dokumenteissa vaimon sukunimi on Anttila. My\u00f6s etunimi vaihtelee dokumenteittain: Elis, Elisabet, Lucy, Louisa jne. Liisa oli syntynyt Alah\u00e4rm\u00e4ss\u00e4 1873 ja ilmeisesti saapunut Amerikkaan 21.5.1895. H\u00e4n ty\u00f6skenteli pesulassa. My\u00f6hemmin l\u00f6ysin viel\u00e4 Merimiesl\u00e4hetysaseman seurakunnan tiedoista \u200e\u200e\u200e(Brooklynin seurakunta)\u200e\u200e\u200e alkuper\u00e4isdokumenttina vihkimismerkinn\u00e4n Johan Ylim\u00e4yry, Liisi Ekoluoma. Kansalliskirjasto on digitoinut Merimiesl\u00e4hetysaseman seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Aineisto l\u00f6ytyy my\u00f6s Digihakemiston kautta.<\/p>\n\n\n\nEsko Tommolan kirjassa \u201cUuden maan rakentajat\u201d sanotaan seuraavaa (s. 112): Enemmist\u00f6 suomalaissiirtolaisista on jossain vaiheessa asunut joko Harlemissa tai Brooklynin Finntownissa. Harlemissa oli suomalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 enimmill\u00e4\u00e4n 1920-30-luvuilla, kun Finntown eli suuruutensa p\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6hemmin. Brooklynista sanotaan (s. 120-121): Suomalaiset l\u00f6ysiv\u00e4t viel\u00e4 luonnontilassa olleen nummen irlantilaisten rakentaman Sunset-puiston tuntumasta. Finntownin ensimm\u00e4iset asukkaat olivat maihin j\u00e4\u00e4neit\u00e4 merimiehi\u00e4, karpentereita ja r\u00e4\u00e4t\u00e4leit\u00e4.<\/p>\n\n\n\nJuha asui perheineen ensin Brooklynissa, vuodesta 1900 l\u00e4htien Harlemissa. Suomalaisten itselleen valitsema osa Harlemia oli t\u00e4ysin valkoinen, 120.-130. katujen v\u00e4li, 5. avenuen ja Madison avenuen tuntuma \u200e\u200e\u200e\u200e(Tommola s. 113-114)\u200e\u200e\u200e\u200e.<\/p>\n\n\n\nJaakko Einari Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\nHypp\u00e4ys seuraavaksi vanhimpaan veljeen Jaakko Einariin (kutsumanimi Einari), syntynyt 1881. H\u00e4n saa papintodistuksen passin hankkimista varten 11.12.1899 ja saapuu New Yorkiin 17. tammikuuta 1900 Oceanic-laivalla. H\u00e4n on vain 18-vuotias. Dokumentissa on my\u00f6s tieto, ett\u00e4 Einari menee veljen Juhan luokse, jonka osoite on 210 East 127. Street. Siirtolaisuusinstituutin sivulta l\u00f6ytyy, ett\u00e4 Jaakko Einari l\u00e4hti Suomesta 30.12. En ole instituutin j\u00e4sen, joten tietoja sielt\u00e4 saan minimaalisesti. N\u00e4m\u00e4 tiedot l\u00f6ytyiv\u00e4t Yli-M\u00e4yry-haulla. Find a Grave -tietokannasta l\u00f6yd\u00e4n nimen Eino Jacob Ylimayry, lapsen, joka kuoli 12 p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4isen\u00e4 vuonna 1904 Crystal Fallsissa Michiganissa, is\u00e4 on \u201cEinar Jakobson Yli-M\u00e4yry, b. 24 Nov 1881 in Kuortane, Finland\u201d (syntym\u00e4p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 on virhe).\u201cMother Maria Kangas, b. 3 Dec 1881 in Kuortane, Finland.Brother Johan Arvid, b. 7 Sept 1905 in Crystal Falls.\u201dFamily moved from Crystal Falls. They may be using the surname Jacobson.\u201d<\/p>\n\n\n\nAncestrysta l\u00f6ysin my\u00f6s vihkimisajankohdan Jacobson-haulla: toukokuu 1903, paikka Crystal Falls. Onnistuin saamaan jopa alkuper\u00e4isdokumentin n\u00e4kyviin, luettelon vihkimisist\u00e4: Return of marriages in the county of Iron A.D. 1903. Sielt\u00e4 selvi\u00e4v\u00e4t my\u00f6s Jaakon ja Marian is\u00e4t ja \u00e4idit. Marian is\u00e4 on Jaakko Kangas, \u00e4iti Annie Konska (?). Kuortaneelta ei l\u00f6ydy syntyneiden luettelosta Mariaa. Hiskist\u00e4 l\u00f6ytyi pienell\u00e4 etsiskelyll\u00e4 2.12.1881 Kaustisilla syntynyt Maria, jonka is\u00e4 on Jaakko Pajukangas, \u00e4iti Anna K\u00e4ns\u00e4koski. T\u00e4ss\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isesti Marian perhe. Kaustisen rippikirjassa 1900-1910 lukee Marian kohdalla Am. 10\/4 01 (=Amerikkaan). Melkein kaikissa tapauksissa puolisot oli otettu Amerikan suomalaisyhdyskunnasta, usein my\u00f6s seuraavassa sukupolvessa.<\/p>\n\n\n\nKustaa Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\nVuonna 1905 l\u00e4htee kolmaskin veli, Kustaa (synt. 1884) Amerikkaan. H\u00e4n saapuu New Yorkiin S.S. Philadelphialla tammikuussa, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n Crystal Falls, \u201cwhere his brother Einar Jacobson resides\u201d. Ennen kuin sain selville t\u00e4m\u00e4n nimen muutoksen, seurailin pitk\u00e4\u00e4n er\u00e4st\u00e4 toista Amerikkaan mennytt\u00e4 Kustaa M\u00e4yry\u00e4, joka sitten osoittautui Kustaa Ala-M\u00e4yryksi! Perim\u00e4tietona tiedettiin, ett\u00e4 Kustaalla olisi poika Reino. Kun googlailin Reino Jacobsonia, l\u00f6ysin muistokirjoituksen (obituary) Reino Jacobsonista (1916-2012), kuvan kanssa. N\u00e4it\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4 muistokirjoituksia olen l\u00f6yt\u00e4nyt muitakin. Muistokirjoituksessa oli melko tarkat tiedot my\u00f6s lapsista ja n\u00e4iden j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4. Otin s\u00e4hk\u00f6postitse yhteytt\u00e4 Reinon pojantytt\u00e4reen ja h\u00e4n v\u00e4litti sen Reinon pojalle, joka vastasi minulle.<\/p>\n\n\n\nNyt me pikkuserkut olemme olleet s\u00e4hk\u00f6postitse yhteydess\u00e4 ja vaihdelleet valokuvia. On ollut mukava kuulla esim., ett\u00e4 \u201clife has been good to us\u201d. Pikkuserkku osasi jonkin verran kertoa suvun historiasta: \u201cGust and his sister Senia moved to Crystal Falls, MI and both lived out their lives in that community.\u201d Kustaa tapasi V\u00f6yrill\u00e4 syntyneen Anna Matilda Tammelin Niemen. Anna oli leski, jonka mies oli kuollut Amerikassa kaivosonnettomuudessa. Anna l\u00f6ytyi Genist\u00e4, ja sain varmistuksen my\u00f6s henkil\u00f6lt\u00e4, joka on Annan edellisen miehen sukulainen, ja l\u00f6ytyih\u00e4n Anna kirkonkirjoista kastettujen luettelostakin.<\/p>\n\n\n\nFamilySearch<\/a> on erinomainen tietokanta Amerikan serkkujen tutkimiseen, sielt\u00e4 saa my\u00f6s alkuper\u00e4isi\u00e4 dokumentteja. Koska niinkin yleisell\u00e4 sukunimell\u00e4 kuin Jacobson saa satoja tuloksia, olen tehnyt rajauksia esim. kohdistaen johonkin tiettyyn kokoelmaan. USA:ssa on tehty v\u00e4est\u00f6laskentoja (United states federal census) joka kymmenes vuosi, niit\u00e4 seuraamalla p\u00e4\u00e4see jopa vuoteen 1950. Niist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 mm. ammatti. On my\u00f6s kokoelma New York state census 1800-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 vuoteen 1925. Kustaa muutti Crystal Fallsiin kaivosty\u00f6l\u00e4iseksi. Vuoden 1930 v\u00e4est\u00f6nlaskennassa Kustaa on ammatiltaan maanviljelij\u00e4 Crystal Fallsissa. Perheess\u00e4 on vaimo Matilda Jacobson, tyt\u00e4rpuoli Catherine 19 v. ja poika Reino 14 v., my\u00f6s Catherinen alle vuoden ik\u00e4inen poika. Tiedostoissa saattaa olla my\u00f6s virheit\u00e4. Esim. t\u00e4ss\u00e4 vaimo olisi 25-vuotias, vaikka on 45-vuotias.<\/p>\n\n\n\nViel\u00e4 Jaakko Einarista<\/strong><\/p>\n\n\n\nAmerikan pikkuserkulta saimme my\u00f6s yhteystiedot toiseen pikkuserkkuun, joka asuu Kanadassa. H\u00e4nen isois\u00e4ns\u00e4 oli Jaakko Einari. Kanadasta avautui uusi sukuhaara! T\u00e4m\u00e4 pikkuserkku on k\u00e4ynytkin Suomessa ja opiskellut suomen kielt\u00e4. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 Einari oli ensin kaivosty\u00f6l\u00e4isen\u00e4 Crystal Fallsissa. Vaimo Maria oli ty\u00f6ss\u00e4 siin\u00e4 asuntolassa, jossa Einari asui. Naimisiin menty\u00e4\u00e4n pari muutti pariksi vuodeksi Kuubaan puutarha-alalle, sitten takaisin kaivosty\u00f6l\u00e4iseksi, ensin Bisbeehin Arizonaan. Sielt\u00e4 he muuttivat Helperin l\u00e4helle Utahiin. Siell\u00e4 ollessaan he tapasivat toisen perheen Suomesta, Pasanen nimelt\u00e4\u00e4n, ja molemmat perheet p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t muuttaa Kanadaan. Silloin oli Kanadassa voimassa ns. homestead act: laki my\u00f6nsi hakijalle n. 65 hehtaaria maata ilmaiseksi, ainoa kustannus oli 10 dollarin hallintomaksu. Laissa oli tietysti ehtoja: esim. maata t\u00e4ytyi viljell\u00e4 n. 16 hehtaarin edest\u00e4 ja talo t\u00e4ytyi rakentaa kolmen vuoden kuluessa. Niinp\u00e4 he matkustivat junalla Kanadaan ja saapuivat Edmontoniin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1912. Saatuaan maapalstan he rakensivat talon. Jaakko Einarilla ja Marialla oli kaksi lasta. My\u00f6hemmin Einarin ja Marian poika meni naimisiin Pasasten perheen tytt\u00e4ren kanssa. Aikamoisia pioneereja he olivat!<\/p>\n\n\n\nEhk\u00e4 suurin yll\u00e4tys oli se, ett\u00e4 Kanadan pikkuserkku ja h\u00e4nen sisarensa olivat koko ajan olleet Suomeen yhteydess\u00e4, pikkuserkkuuni Laihialla. H\u00e4n on Yli-M\u00e4yryn sisarussarjan nuorimman lapsen lapsenlapsi. Paljon olisi asioita selvinnyt yhdell\u00e4 puhelinsoitolla! Toki tiesin t\u00e4st\u00e4 pikkuserkusta, mutta en ollut koskaan tavannut. Yli-M\u00e4yryn lapsia oli yhteens\u00e4 kymmenen, kaksi kuoli pienen\u00e4, iso\u00e4itini Maria oli toinen perheen keskimm\u00e4isin\u00e4 syntyneist\u00e4 kaksosista. Yli-M\u00e4yryjen perheet Suomessa olivat yleens\u00e4 isoja, n\u00e4m\u00e4 Amerikan perheet huomattavasti pienempi\u00e4.<\/p>\n\n\n\nSenja Yli-M\u00e4yry<\/strong><\/p>\n\n\n\nEnt\u00e4 sitten Senja-sisar? Perim\u00e4tietona tiedettiin, ett\u00e4 Senjalla on tyt\u00e4r Miriam ja kuvakin meill\u00e4 oli t\u00e4st\u00e4 tytt\u00e4rest\u00e4. Is\u00e4ni j\u00e4\u00e4mist\u00f6st\u00e4 l\u00f6ysin vanhan mustan osoitekirjan, jossa luki: Mrs Senja Paakkola Rtl Box 714 Crystal Falls Michigan. Eli my\u00f6s Senja oli asettunut Crystal Fallsiin. Senja oli syntynyt v. 1892 ja l\u00e4hti Amerikkaan toukokuussa 1912 Lusitania-laivalla. Laiva torpedoitiin kolme vuotta my\u00f6hemmin matkalla Amerikasta Englantiin. MyHeritage-tietokannassa oli Senja Susanna Kuivila born Yli-M\u00e4yry, sielt\u00e4 sain ainakin sukunimen. Find a Grave -tietokannasta l\u00f6ysin Senja Paakola Kuivilan haudan. Onnistuin my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n FamilySearchin kautta vihkimisdokumentin vuodelta 1914. Senjan (ensimm\u00e4inen) mies on Aleksander Kuivila, kaivosmies, ja Senjan ammatti tuolloin on piika tai palvelijatar (maid). Aleksander on kotoisin Lappaj\u00e4rvelt\u00e4 ja tullut USA:aan toukokuussa 1911. Is\u00e4ni tiesi, ett\u00e4 Senjan mies oli my\u00f6s kalastaja ja omisti suuren veneen Michiganilla. Kuvakin meill\u00e4 on t\u00e4st\u00e4 veneest\u00e4. Google-haulla l\u00f6ytyi heid\u00e4n tytt\u00e4rens\u00e4 Miriamin muistokirjoitus ja nyt on tiedossa pikkuserkut lapsineen h\u00e4nenkin puoleltaan. Senja oli ilmeisesti sodan j\u00e4lkeen k\u00e4ynytkin miehineen Suomessa ja Kuortaneella, ja is\u00e4mme oli h\u00e4net tavannut. Mies oli kuitenkin uusi mies, Jaakko Paakkola.<\/p>\n\n\n\nJuuri Senja oli ollut kirjeitse yhteydess\u00e4 Suomeen sisareensa Tyyneen aina kuolemaansa asti, ja sen j\u00e4lkeen serkut olivat pit\u00e4neet yhteytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\nViel\u00e4 Juhasta<\/strong><\/p>\n\n\n\nVanhin veli Juha Yli-M\u00e4yry my\u00f6h. Abrahamson asettui loppui\u00e4kseen New Yorkiin. Eri vuosikymmenien census-tietojen mukaan h\u00e4n oli puusepp\u00e4n\u00e4 satamassa ja poika John Einar synt. 1900 jatkoi is\u00e4ns\u00e4 ammattia rakennuksilla. Juha kuolee jo ennen vuotta 1920, koska tammikuussa 1920 vaimo Lucy on jo lesken\u00e4. Mahdollinen kuolinsyy on espanjantauti, joka riehui Amerikassakin silloin.<\/p>\n\n\n\nPystyin seuraamaan John Einarin j\u00e4lki\u00e4 aina kuolemaan asti 1964. Vaimo oli Lena, syntynyt Suomessa v. 1898 ja tullut USA:aan 1916, oli ainakin yksi tyt\u00e4r Mabelle D. John Einarin kuolintieto l\u00f6ytyi k\u00e4tev\u00e4sti FamilySearchin kautta SSDI-haulla<\/a>. SSDI on tietokanta ihmisist\u00e4, joiden kuolemasta ilmoitettiin sosiaaliturvaviranomaiselle noin vuodesta 1962 alkaen. SSDI-luetteloon on merkitty my\u00f6s syntym\u00e4aika. T\u00e4h\u00e4n kuolintietoon Juha Yli-M\u00e4yryn j\u00e4lkel\u00e4isten j\u00e4ljet p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\nEnp\u00e4 olisi kaikkia n\u00e4it\u00e4 tiedonl\u00e4hteit\u00e4 l\u00f6yt\u00e4nyt ilman l\u00e4hdevinkkej\u00e4, erityisesti t\u00e4ytyy mainita Suomen sukututkimusseuran hakemisto: siirtolaisuus<\/a>. K\u00e4ytin muina l\u00e4htein\u00e4 esim. HisKi-tietokantaa ja SSHY:n digitoituja syntyneiden luetteloita.<\/p>\n\n\n\nPainetut l\u00e4hteet:<\/strong>Tommola, Esko: Uuden maan rakentajat: New Yorkin suomalaisten tarina. Helsinki: Otava, 1989Ylitalo, Teppo, Riukulehto Sulevi, M\u00e4ntyl\u00e4 Jaakko: Nokiottat: Kuortane ja kuortanelaiset 1860-1960. Kuortane: Kuortaneen kunta, 2021<\/em><\/p>\n\n\n\nKirjoittaja Kaija Ranta-Puska<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Iso\u00e4itini nelj\u00e4 sisarusta l\u00e4hti Kuortaneelta Amerikkaan 1900-luvun taitteessa. Ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hti perheen esikoinen Juha Yli-M\u00e4yry 19-vuotiaana vuonna 1896. Per\u00e4ss\u00e4 seurasivat veljet Jaakko ja Kustaa, my\u00f6hemmin my\u00f6s sisar Senja. Perheemme ei ollut kuullut n\u00e4ist\u00e4 Amerikkaan menneist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vuosikymmeniin. Heid\u00e4n 1900-luvun alussa l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4 New Yorkin valokuvaustudioissa otetut komeat kuvat kiehtoivat mielt\u00e4ni vuosikausia, ja yritin etsi\u00e4 tietoa heid\u00e4n kohtaloistaan. … Jatka lukemista L\u00f6yt\u00f6retki Amerikan serkkujen j\u00e4ljille<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[20],"tags":[],"class_list":["post-2109","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-kaija-ranta-puska"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2109"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2184,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2109\/revisions\/2184"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}](\"https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Mulberry_Street_NYC_c1900_LOC_3g04637u_edit.jpg\"){kind=link}