Raholan seudun alueet kuuluivat keskiajalla hallinnollisesti laajaan Pirkkalan pit\u00e4j\u00e4\u00e4n, joka oli osa Satakuntaa. Pyh\u00e4j\u00e4rven rannan suojainen ja rehev\u00e4 rantakaistale on ollut erinomaista viljelysseutua. Se on vaikuttanut siihen, ett\u00e4 kyl\u00e4asutus keskittyi aikanaan kartanoiden ymp\u00e4rille. Keskiajalta Harjun jakokuntaan kuuluivat Pispalan, Hyhkyn, Kaarilan, Raholan, Tohlopin, Villil\u00e4n ja Pitk\u00e4niemen kyl\u00e4t. Harjun alueella oli 1500-luvulla 21 tilaa.<\/p>\n\n\n\n
Raholan kyl\u00e4 mainitaan ensimm\u00e4isen kerran vuoden 1540 maakirjassa, jonka mukaan kyl\u00e4ss\u00e4 oli kolme taloa: Hannula, Ippinen ja Jurvala, joista Ippinen ja Jurvala ovat s\u00e4ilyneet nykyisen Raholan kadunnimist\u00f6ss\u00e4. Rahola on ollut ennen vanhaan l\u00e4pikulkupaikka, sill\u00e4 sen kautta kulkivat vanhat kirkko-, k\u00e4r\u00e4j\u00e4- ja markkinatiet, jotka olivat oikeastaan vain polkuja. My\u00f6hemmin ovat laivareitit, maantiet, rautatie ja lopuksi moottoritie kuljettaneet raholalaisia maailmalle ja sielt\u00e4 takaisin kotiin.<\/p>\n\n\n\n
Raholan alueella on kulttuurihistoriallisesti arvokas Piikahaan koivikkoinen puisto, joka on reilun hehtaarin kokoinen arvoniitty. Se oli aikanaan Raholan tilan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, jossa hevoset, lehm\u00e4t ja lampaat laidunsivat. Kev\u00e4isin siell\u00e4 on kasvanut runsaasti valkovuokkoja ja kes\u00e4isin saniaisia. Viel\u00e4 nykyisinkin siell\u00e4 on laidunnettu lampaita kaupungin toimesta luonnon monimuotoisuuden edist\u00e4miseksi ja vieraslajien pit\u00e4miseksi kurissa. Piikahaan arvoa nostavat my\u00f6s kilpikaarnam\u00e4nnyt ja i\u00e4kk\u00e4\u00e4t kuuset.<\/p>\n\n\n\n
Piikahakaan rakennettiin usean yhdistyksen talkoovoimin tanssilava, joka oli toiminnassa vuosina 1949-52. Alussa tanssilavan vieress\u00e4 kasvoi kartanon ruispelto, mutta se tallaantui tanssi-iltoina, joten sen paikkaa piti vaihtaa. Enimmill\u00e4\u00e4n tansseja j\u00e4rjestettiin kahdeksan kertaa viikossa, kun sunnuntaisin oli kahdet tanssit.<\/p>\n\n\n\n
Harjun markkinapaikka ja koulu<\/strong><\/p>\n\n\n\n Porin porvarit saivat 1602 virallisen luvan pit\u00e4\u00e4 vuosittaiset markkinansa elokuussa Harjussa. Paikka sijaitsi l\u00e4hell\u00e4 Harjun kappelikirkkoa, joka rakennettiin 1645. Markkinoiden kulta-aikaa olivat vuodet 1708-1749, jolloin sen kirkko ja markkinapuodit muodostivat maakunnan keskuksen.<\/p>\n\n\n\n Tammerkoski-lehti tiesi kertoa vuonna 1938, ett\u00e4 Harjun markkinat olivat suuret ja meluisat. Kun markkinapuodit syttyiv\u00e4t palamaan 1749 ja uhkasivat tuhota Harjun kirkonkin, lopetettiin markkinat Harjussa ja siirrettiin Pispalaan.<\/p>\n\n\n\n Harjun koulutalo valmistui Nokiantien varrelle 1862. Sen rakennusaineet saatiin puretusta Harjun kirkosta ja alueen talolliset hankkivat lis\u00e4\u00e4 tarpeita ja tekiv\u00e4t p\u00e4iv\u00e4t\u00f6it\u00e4 sen rakentamisessa. Koulun eteiseksi siirrettiin puretun kirkon eteinen sellaisenaan. Koulutalossa oli aluksi vain yksi luokkahuone ja opettajan asunto, mutta pari vuotta my\u00f6hemmin Lielahden kartanon omistaja Stjernvall lahjoitti siihen lis\u00e4rakennuksen, jossa oli luokkahuone ja pitk\u00e4matkalaisten oppilaiden asunto. Koulua piti laajentaa viel\u00e4 pari kertaa, ensin vuonna 1908, jolloin Wivi L\u00f6nn laati sille piirustukset, ja sitten 1925, jolloin rakennettiin kokonaan uusi kaksikerroksinen rakennus vanhan viereen. Koululaiset saivat viljelt\u00e4v\u00e4kseen Raholan kartanon peltomaata, josta erotettiin halukkaille koululaisille perunamaa ja viljelypalstat. Viimeisin koulurakennus on vuodelta 2003. Vuosina 2025-2027 on j\u00e4lleen vuorossa rakennusten perusparannus.<\/p>\n\n\n\n Raholan kartanorakennukset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tampereen kaupungin tekem\u00e4n rakennusinventoinnin mukaan Raholan kartano edustaa vanhan Pirkkalan pit\u00e4j\u00e4n keskeist\u00e4 maaseutuhistoriaa, ja on nyt viestin\u00e4 meille keskiajalta asti jatkuneen asutushistorian kehityksest\u00e4. Kokonaisuutena Raholan kartano on t\u00e4rke\u00e4 osa Tampereen vanhempaa rakennusperint\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Raholan kartanon rakennus sijaitsee edelleen samalla paikalla, kuin mihin se on merkitty vuonna 1773 laaditussa isojakokartassa. Tapana oli, ett\u00e4 rakennuspaikka valittiin huolella. Raholassa pihapiirin jako on ollut selv\u00e4: oli p\u00e4\u00e4piha (nk. miespihaa), jota hallitsivat p\u00e4\u00e4rakennus, jossa is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki asui sek\u00e4 virkak\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tupa. Erikseen oli talouspiha (nk. karjapiha), joka muodostui v\u00e4entuvan ja navetan v\u00e4lille, ja oli ty\u00f6v\u00e4en, p\u00e4iv\u00e4ty\u00f6l\u00e4isten ja el\u00e4inten aluetta. Pihapiiri on arvokas esimerkki yhten\u00e4isest\u00e4, mutta hierarkkisesta kartanoymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, miss\u00e4 jokaisella rakennuksella on asemansa mukainen paikka kokonaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Raholan rakennukset ovat esimerkkej\u00e4 talonpoikaisesta rakennusperinteest\u00e4, johon liittyy my\u00f6s vaikutteita kartanorakentamisen perinteest\u00e4. Entinen p\u00e4\u00e4rakennus, joka muutettiin uuden talon valmistuttua k\u00e4r\u00e4j\u00e4tuvaksi, edustaa hiukan vanhempaa arkkitehtuuria kuin uusi p\u00e4\u00e4rakennus eik\u00e4 sen rakennusvuotta tiedet\u00e4. Se oli tyypillinen, ratsumiehelle tarkoitettu sotilasvirkatalo, joka oli riitt\u00e4v\u00e4n kokoinen kapteenille sopivaksi viiden huoneen asumukseksi. Nykyisen p\u00e4\u00e4rakennuksen rakennutti virkatalokseen 1796 kruununvouti Anders Hornborg. Sen alla olevan kellarin uskotaan olevan itse rakennusta vanhempi. Sen alta l\u00e4hti aikanaan maanalainen vankityrm\u00e4 rakennuksen alle ja siell\u00e4 on s\u00e4ilytetty k\u00e4r\u00e4jille tuotuja rikollisia. Se on nykyisin t\u00e4ytetty umpeen.<\/p>\n\n\n\n Todenn\u00e4k\u00f6isesti 1800-luvun alkupuolella pihapiiri\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n rakennettiin viljamakasiini. Tilan kokonaisuuteen on kuulunut my\u00f6s suuri, yli nelj\u00e4nkymmenen lehm\u00e4n navetta, mutta rakennus purettiin 1990-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2006, jolloin Tampereenkaupunki teki Raholan kartanosta rakennusinventoinnin, oli tontilla kuusi rakennusta. N\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4 rakennusta kuului varsinaiseen suojeltavaan ja siten s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4\u00e4n kartanomilj\u00f6\u00f6seen eli p\u00e4\u00e4rakennus, k\u00e4r\u00e4j\u00e4tupa, v\u00e4entupa ja viljamakasiini.<\/p>\n\n\n\n Aluetta omistaneet suvut<\/strong><\/p>\n\n\n\n 1600-luvulla suurin osa Harjun alueesta oli l\u00e4\u00e4nitetty aatelisille ja talonpojat toimivat vain maan viljelij\u00f6in\u00e4. Ruotsalaisen l\u00e4\u00e4nitysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti ansioituneille aatelisille lahjoitettiin elinvoimaisia tiloja ja Raholan kyl\u00e4n kolme taloa lahjoitettiin vuonna 1650 sotamarsalkka Carl Gustaf Wrangelille s\u00e4teritilaksi. H\u00e4n omisti sit\u00e4 vain lyhyen aikaa, koska h\u00e4nen maaomaisuudesta suurin osa oli Ruotsin puolella eik\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ynyt koskaan Raholassa. Kun lahjoitusmaat palautettiin valtiolle 1600-luvun lopulla, Rahola muutettiin sotilasvirkamiehen alaiseksi rustholliksi eli ratsutilaksi. Ensimm\u00e4isen\u00e4 rusthollin haltijana oli kapteeni Jakob Finckenberg vuodesta 1667 alkaen. Raholassa ratsutilahistoriaan viittaavat nykyisin l\u00e4heiset kadunnimet, joissa esiintyy ratsuv\u00e4kitermej\u00e4: Kornetinkatu, Rakuunankatu ja Majurinkatu.<\/p>\n\n\n\n Raholan rustholli merkittiin lampuotitilaksi 1702. Tila autioitui vuosina 1700\u20131721 olleen isovihan johdosta ja sen j\u00e4lkeen tilan osti kruununvouti Jakob Gadd (1698-1745), joka piti tilalla kestikievaria 1740-luvulle asti. Gaddin suku oli merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 Raholan seudun historiassa, sill\u00e4 sille kuului my\u00f6s l\u00e4heinen Kaarilan kartano. Suvun perint\u00f6n\u00e4 on Raholassa Nokiantien varressa suojeltu Gaddien hautakappeli, entisen Harjun kappelikirkon ja entisen hautausmaan vieress\u00e4. Sen rakennutti Nils Kristian Gadd vaimonsa Sara Ullenin hautakappeliksi 1785 ja sen j\u00e4lkeen sinne on haudattu monia Raholan ja Kaarilan kartanon omistajia ja heid\u00e4n sukulaisiaan.<\/p>\n\n\n\n Rahola siirtyi 1790 luvulla virkataloksi kruununvouti Anders Hornborgille ja h\u00e4nen aikanaan Raholassa istuttiin k\u00e4r\u00e4ji\u00e4. 1814 tamperelainen raatimies Henrik Gr\u00f6nlund hankki Raholan ja Kaarilan kartanot omistukseensa, ja ne periytyiv\u00e4t tytt\u00e4ren avioliiton kautta my\u00f6hemmin Thunebergin sukuun. Liikemies Otto Thuneberg (1865-1941) oli tuolloin Epil\u00e4n seudun suurimpia maanomistajia. Thunebergeist\u00e4 juontaa l\u00e4heisen Tuurnankadun nimi, koska Thunebergit muuttivat sukunimens\u00e4 Tuurnaksi.<\/p>\n\n\n\n 1800-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 Raholassa is\u00e4nn\u00f6iv\u00e4t Hilma Maria Sofia Thuneberg ja h\u00e4nen miehens\u00e4 majuri Agaton Lange. Heid\u00e4n poikansa Albert Lange peri tilan vuosisadan vaihteessa. Albert Langen vanhemmat muuttivat asumaan alueella olevaan Haagan huvilaan, joka oli nykyisen Majurinkadun tienoilla. Kartanon omistuksessa oli my\u00f6s Kauniston huvila, jota nimitettiin my\u00f6s Kalle-herran huvilaksi.<\/p>\n\n\n\n Kartanon ja alueen vaiheita 1900-luvun alkupuolella<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sis\u00e4llissodan 1918 taistelut kulkivat my\u00f6s Raholan kartanon kautta, ja tila oli etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 valkoisten hallussa, kun taas punaiset majailivat Kaarilan kartanossa. Rakennuksissa on edelleen taistelujen j\u00e4lki\u00e4 siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kun k\u00e4r\u00e4j\u00e4tupaa remontoitiin 1960-luvulla, l\u00f6ytyi sein\u00e4hirsist\u00e4 runsaasti luoteja ja my\u00f6s isompien ammusten j\u00e4lki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Pirkkalan kunta jaettiin kahtia vuonna 1922, jolloin Pyh\u00e4j\u00e4rven etel\u00e4isest\u00e4 puolesta tuli Etel\u00e4-Pirkkalan kunta ja pohjoispuolesta Pohjois-Pirkkalan kunta. Muutos oli kuitenkin lyhytaikainen, sill\u00e4 vuoden 1937 alusta kauppalaksi muuttuneesta Pohjois-Pirkkalasta tuli Nokian kauppala ja Etel\u00e4-Pirkkala oli Pirkkala. Samana vuonna Villil\u00e4n, Raholan, Epil\u00e4n, Lamminp\u00e4\u00e4n ja Pispalan alueet liitettiin Tampereen kaupunkiin.<\/p>\n\n\n\n Albert Lange j\u00e4i Raholan kartanon viimeiseksi tilalliseksi, sill\u00e4 h\u00e4n myi 1935 kartanon p\u00e4\u00e4rakennuksen ja osan maitaan Tampereen kaupungille. Jo aikaisemmin vuonna 1916 oli Helsingiss\u00e4 asunut tuomari Kaarle Oskari Laitinen ostanut ison osan Raholan maita, ja myi niit\u00e4 sitten v\u00e4hitellen tonteiksi 1950-luvulle saakka. Kartanon pihapiiri rakennuksineen j\u00e4i edelleen Tampereen kaupungin omistukseen.<\/p>\n\n\n\n Sota-aikana Raholan kartano oli suuri ty\u00f6llist\u00e4j\u00e4, koska sen viljelykset vaativat monia k\u00e4si\u00e4. Kun miehet olivat sodassa, niin nuoret ja lapset perkasivat rehujuurikas- ja kaalimaita. Kartanon leipomossa paistettiin lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 leipi\u00e4 l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4ksi rintamalle. Lapset saivat viinimarjojen poimimisesta pienen palkan lis\u00e4ksi jauhopussin ja maitopullon, jotka saattoivat olla rahaakin t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4. Talvi- ja jatkosodan aikana kartanossa toimi sairaala sek\u00e4 mielisairaiden hoitopaikka. Viel\u00e4 sodan j\u00e4lkeenkin kaupunki harjoitti alueella viljelyst\u00e4 ja karjankasvatusta ja tila olikin silloin ruokapulan ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn aikana kaupungin t\u00e4rkeimpi\u00e4 elintarvikkeiden tuottajia, joiden annista hy\u00f6tyiv\u00e4t mm. kaupungin sairaalat ja hoitolaitokset.<\/p>\n\n\n\n Jatkosodan aikana ja sen j\u00e4lkeen kartanoon asutettiin siirtokarjalaisia ja inkeril\u00e4isi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 varten p\u00e4\u00e4rakennukseen ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4tupaan tehtiin useampia asuntoja. Talo jaettiin kuudeksi pieneksi asunnoksi, joiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oli aluksi kaksi yhteiskeitti\u00f6t\u00e4. Remonttia jatkettiin pian, jolloin kaikki asunnot saivat omat keitti\u00f6t. My\u00f6hemmin asunnot toimivat kaupungin vuokra-asuntoina. Vesijohto taloon saatiin vasta 1980-luvulla. L\u00e4mmityksen\u00e4 on ollut puul\u00e4mmitys.<\/p>\n\n\n\n Nykyisin pihapiirin vieress\u00e4 on Raholan kartanon entisille maille vuonna 1949 perustettu siirtolapuutarha, jonka kerhotilojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on ollut k\u00e4r\u00e4j\u00e4tupa vuodesta 1969 l\u00e4htien. Moottoritie Pispalasta Nokialle, jota alettiin rakentaa 1964 ja joka avattiin liikenteelle 18.3.1974, katkaisi yhteyden alueelta Pyh\u00e4j\u00e4rven rantaan.<\/p>\n\n\n\n Raholan kartano on ollut Tampereen kaupungin myyt\u00e4vien kohteiden listalla ja loppuvuodesta 2022 yl\u00f6j\u00e4rvel\u00e4inen mies osti Raholan kartanon. Rakennuksen kunnostamisen aikataulu ja kustannusarvio ovat edelleen auki, mutta ostajan tarkoituksena on peruskorjata rakennukset, jotka ovat suojeltuja. Isolla yli 9000 neli\u00f6n tontilla sijaitsevat rakennukset ovat nykyisin jo huonokuntoisia.<\/p>\n\n\n\n Raholan alueen liittyminen sukuuni<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jatkosodan aikana ja sen j\u00e4lkeen asutettiin Raholan kartanoon karjalaisia ja inkeril\u00e4isi\u00e4. \u00c4itini Mirjam (1923-1997) oli yksi n\u00e4ist\u00e4 sinne asutetuista evakoista. H\u00e4n oli asunut Viipurissa, josta joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n sotaa pakoon marraskuussa 1939. H\u00e4nen perheens\u00e4 sijoitettiin asumaan Tervakoskelle, joka tuntui Viipurin j\u00e4lkeen pienelt\u00e4 ja hiljaiselta paikalta. Mirjam halusi l\u00e4hte\u00e4 sielt\u00e4 pois ja h\u00e4nen viipurilainen tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Sirkka houkutteli h\u00e4nt\u00e4 tulemaan Tampereelle. Mirjam p\u00e4\u00e4si t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n Raholassa Piikahaan l\u00e4hell\u00e4 olleeseen Viipurin keksi- ja rinkelitehtaaseen, jossa h\u00e4n oli ollut t\u00f6iss\u00e4 jo Viipurissa. Mirjam muutti elokuussa 1946 asumaan Raholan kartanoon, josta h\u00e4nelle j\u00e4rjestyi asunto kartanon yhdest\u00e4 isosta huoneesta. Samaan huoneeseen muuttivat my\u00f6s tytt\u00f6yst\u00e4v\u00e4 Sirkka sek\u00e4 Martta, joka oli ty\u00f6ss\u00e4 samassa tehtaassa Mirjamin ja Sirkan kanssa. Asunnossa ei voinut laittaa ruokaa ja peseytyminen oli mahdollista vain saunassa. Ty\u00f6ss\u00e4 keksi- ja rinkelitehtaassa sai sy\u00f6d\u00e4 talon tuotteita, joita nautittiin kuuman veden kera. Kotona niit\u00e4 sy\u00f6tiin kylm\u00e4n veden kanssa. Joskus Mirjam oli t\u00f6iss\u00e4 niin heikkona huonosta ravinnosta, ett\u00e4 py\u00f6rtyi.<\/p>\n\n\n\n Asuintoverinsa Martan kautta Mirjam tutustui h\u00e4nen veljeens\u00e4 Einoon, jonka kanssa Mirjam kihlautui jouluna 1945 ja avioitui toukokuussa 1946.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s omalla perheell\u00e4ni on yhteys Raholaan. Menty\u00e4ni naimisiin vuonna 1972 muutin mieheni kanssa Raholaan Korvenkadulle, josta ostimme sielt\u00e4 uudesta kerrostalosta kaksion. Siell\u00e4 syntyiv\u00e4t molemmat tytt\u00e4remme ja Raholan alue tuli 1970-luvulla tutuksi perheellemme.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong>: Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pyh\u00e4j\u00e4rven rannan tuntumassa, Epil\u00e4nharjun etel\u00e4puolella sijaitsi jo 1500-luvulla vauraiden tilojen muodostama kartanoketju. Yh\u00e4 pystyss\u00e4 olevat Raholan ja Kaarilan kartanot olivat alueen tiloista huomattavimpia. J\u00e4ljell\u00e4 noilta ajoilta on my\u00f6s esimerkiksi Nokian puolella sijaitseva Viikin kartano. Raholan kartanon p\u00e4\u00e4rakennus on Tampereen vanhimpia rakennuksia ja toiminut vuosisatojen aikana monena, mm. rusthollina, kestikievarina, kruununvoudin virkatalona ja Karjalan evakkojen asuntona. … Jatka lukemista Raholan kartano \u2013 pala vanhinta Tampereen asutushistoriaa<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Raholan-kartano-vuodelta-1796.-Kuva-Raholan-kaupunginosakirjasta-1024x695.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Raholan-kartanon-viljamakasiini.-.Vapriikin-kuva-arkisto-2013.-Miinu-Makela-1024x768.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Raholan-vaentupa-lannesta.-Vapriikki-2013.-Miinu-Makela-1024x682.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Gaddin-kappeli.-Antti-Liuttunen-Vapriikki-2021-1024x693.jpg\")
Lundelin Tuija (toim.): Katajan ja kiven kansaa. Raholan kaupunginosakirja. 2004.
Tammerkoski-lehti 1938\/4, s. 105.<\/a>
Raholan kartano Wikipediassa.<\/a>
Tampereen kaupungin rakennusinventointi, Raholan kartano.<\/a>
Harjun markkinoista.<\/a>
Artikkeli Aamulehdess\u00e4 tammikuussa 2024<\/a> (aukeaa kokonaan vain lehden tilaajille).<\/p>\n\n\n\n