Opettajan toimensa ohella Tampereella h\u00e4n muovaili ahkerasti. Tuon ajan t\u00f6ist\u00e4 tunnetuin on professori G.A. Backmanin rintakuva, joka sijoitettiin Tampereen yleiseen sairaalaan. Kaksi vuotta Tampereella asuttuaan h\u00e4n perusti Naistenlahteen pienen kivenveist\u00e4m\u00f6n l\u00e4hinn\u00e4 hautamuistomerkkien valmistusta varten.<\/p>\n\n\n\n
Vuonna 1911 valmistui J.W.Enqvistin haudalle pystytetty muistomerkki, joka on tehty graniitista ja siihen kuuluu suurikokoinen, surevaa naista esitt\u00e4v\u00e4 veistos. H\u00e4n sai runsaasti hautakivitilauksia ja h\u00e4nen t\u00f6it\u00e4\u00e4n on useilla Suomen hautausmailla. Erityisesti voidaan mainita apteekkari Haggrenin ja C.G.Larssonin muistokivet. <\/p>\n\n\n\n
Lentoinnostus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aarno oli opiskellessaan Pariisin taideakatemiassa vuonna 1906 seurannut Pariisissa ranskalaisten lentoonl\u00e4ht\u00f6j\u00e4 ja ihaillut hurjaa vauhtia rakennettavia uusia lentokonemalleja. Amerikkalaisten Orville ja Wilbur Wrightin, maailman ensimm\u00e4isest\u00e4 moottorilennosta oli kulunut vasta vajaat kolme vuotta, ja ilmailuinnostus oli vallannut koko maailman. Kun Aarno muutti Pariisista vuonna 1907 Berliinin taideakatemiaan opiskelemaan, ilmailuinnostus ei p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt irti miehest\u00e4. Kun Aarno luki lehdest\u00e4 autokauppias Nikolajeffin Ranskasta hankkimasta Demoiselle-lentokoneesta, h\u00e4n innostui suunnattomasti. Nikolajeff oli tilannut koneen vuonna 1909 ja se oli saapunut Helsinkiin kes\u00e4ll\u00e4 1910. Aarno osti koneen ja maksoi koneesta vain kolmasosan sen alkuper\u00e4ishinnasta.<\/p>\n\n\n\n Demoiselle saapui alkuper\u00e4isess\u00e4 laatikossaan Tampereen rautatieasemalle maaliskuun lopussa 1911. Sielt\u00e4 se siirrettiin nykyisen Raatihuoneen vieress\u00e4 olevaan entiseen VPK:n ruiskuhuoneeseen, jonka Aarno onnistui vuokraamaan.<\/p>\n\n\n\n Nyt alkoi kiireell\u00e4 lentokoneen kokoaminen. Ohjeet olivat ranskaksi ja kuviakin l\u00f6ytyi, ty\u00f6 eteni nopeasti. Aarno sai my\u00f6s avukseen mekaanikko Kustaa Tuomisen, joka oli korjannut Aarnon moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4. Kyll\u00e4 sellainen mies yhden lentokoneenkin kokosi. Siipien virittely meni v\u00e4h\u00e4n sinne p\u00e4in, mutta se ei haitannut, sill\u00e4 Demoiselle koottiin vain n\u00e4yttely\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n Aarnolla oli suunnitelma valmiina. Ensin Demoiselle asetettaisiin esille, ja sen j\u00e4lkeen sill\u00e4 teht\u00e4isiin lento j\u00e4\u00e4lt\u00e4. Koneen myynyt Nikolajeff ei l\u00f6yt\u00e4nyt Helsingin seudulta sopivaa paikkaa lentoyritykselle, mutta Aarnolle oli heti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4 parempaa paikkaa ei ollut lentoon l\u00e4hd\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n Demoisellen virallinen nimi on Santos-Dumont n:o 20 \u2013 La Demoiselle. Se on Ranskassa asuvan brasilialaisen Santos Dumonton suunnittelema ja pariisilaisen autotehtaan Clement-Bayardin valmistaman lentokonesarjan uusin malli.<\/p>\n\n\n\n Demoisellen siipien k\u00e4rkiv\u00e4li oli kuusi metri\u00e4, ja sama oli my\u00f6s rungon pituus. Koneen korkeus oli 1,80 metri\u00e4 ja omapaino 110 kilogrammaa. Valmistusnumero oli 109. Moottori oli Darracq-merkkinen, painoa 50 kg ja tehoa 30 hevosvoimaa. Runko oli koottu ter\u00e4sputkista, siivet olivat silkkikankaalla p\u00e4\u00e4llystetty\u00e4 saarnia.<\/p>\n\n\n\n Ohjaussauvoja koneessa oli kolme. Kaasua s\u00e4\u00e4dettiin jalkapolkimella. Potkuri oli 1,80 metri\u00e4 pitk\u00e4 ja sen py\u00f6rimisnopeus 1800 kierrosta minuutissa. Lentonopeudeksi luvattiin 90\u2013100 kilometri\u00e4 tunnissa, mutta mit\u00e4\u00e4n mittareita koneessa ei ollut.<\/p>\n\n\n\n Demoiselle-lentokoneen replika. N\u00e4ytteill\u00e4 Tuuloksen kauppakeskuksessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen lentoyritys<\/strong><\/p>\n\n\n\n Yritys tapahtui H\u00e4rm\u00e4l\u00e4nsaaren kupeessa Pyh\u00e4j\u00e4rven j\u00e4\u00e4ll\u00e4 20. huhtikuuta 1911. Jos halusi suorittaa l\u00e4hd\u00f6n s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan vastatuuleen, oli j\u00e4\u00e4kentt\u00e4 lyhyt ja ahdas ja vastassa suoraan edess\u00e4 oli mets\u00e4\u00e4. Jos taasen halusi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laajan j\u00e4\u00e4kent\u00e4n etuja hyv\u00e4kseen, oli l\u00e4ht\u00f6 suoritettava melkein my\u00f6t\u00e4tuuleen. Aarno p\u00e4\u00e4tti kokeilla l\u00e4ht\u00f6\u00e4 heikkoon my\u00f6t\u00e4tuuleen.<\/p>\n\n\n\n Kone asetettiin l\u00e4ht\u00f6suuntaan ja herrat Elis Rikala, Hannes Gahmberg ja Albert H\u00e5kanzon asettuivat pid\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ennenaikaiselta l\u00e4hd\u00f6lt\u00e4. Aarno asettui lent\u00e4j\u00e4n paikalle, koetteli per\u00e4sinten toimintaa ja kehotti herra Helmist\u00e4 heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n moottorin potkurista k\u00e4yntiin. Se onnistui ensi heitolla ja moottori k\u00e4vi tasaisesti. Aarno antoi irrottautumismerkin ja jalkapoljinta k\u00e4ytt\u00e4en saattoi moottorin t\u00e4yteen k\u00e4yntiin. Parisen kymment\u00e4 sekuntia kului ja Demoiselle eteni joitakin satoja metrej\u00e4 alkaen kaartaa oikealle. Kun Aarno huomasi onnettomuuden uhkaavan h\u00e4n sammutti s\u00e4hk\u00f6virran. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4ttyi lentoyritys. Uutta yrityst\u00e4 ei s\u00e4\u00e4olojen vuoksi voitu en\u00e4\u00e4 sin\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tampereen lehdiss\u00e4 v\u00e4itettiin h\u00e4nen lent\u00e4neen jopa 50-100 metri\u00e4. Aarno kumosi n\u00e4m\u00e4 huhut. H\u00e4n kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n sai koneen pyrst\u00f6n kohoamaan, vasen py\u00f6r\u00e4 oli noussut ilmaan. Sitten oikean py\u00f6r\u00e4n kumi puhkesi ja kone paiskautui oikean siiven varaan, joka laahasi pitkin j\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Rainer Ahonius on todennut, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen lentoyrityksen ongelmat johtuivat Aarnon kokemattomuudesta. \u201dJos Aarno olisi saanut lentokoulutusta, olisi h\u00e4n ollut selvill\u00e4 ohjainten oikeasta k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 ja pystynyt suuntaper\u00e4simell\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n kaartamisen heti alkuunsa. Nopeassa liikkeess\u00e4 kone kallistui ja kun oikean py\u00f6r\u00e4n kumi kaikeksi onnettomuudeksi viel\u00e4 puhkesi, ei seurauksia voitu v\u00e4ltt\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n Seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 siiven vauriot korjattiin, mutta uusia yrityksi\u00e4 ei voitu tehd\u00e4 heikentyneen j\u00e4\u00e4n vuoksi. Kokeilut p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n ja Aarnosta riippumattomista syist\u00e4 kesti vuosia ennen kuin h\u00e4n p\u00e4\u00e4si jatkamaan.<\/p>\n\n\n\n Demoiselle kuljetettiin kaupunkiin ja varastoitiin Tammelaan Rautakauppa Oy W. Sandbergin varastotarhaan hieman yli kahdeksi vuodeksi. Avokatoksessa kone oli alttiina s\u00e4iden vaihtelulle ja kone k\u00e4rsi huomattavia vaurioita. Muun muassa per\u00e4simet olivat rikkoutuneet.<\/p>\n\n\n\n Toinen lentoyritys<\/strong><\/p>\n\n\n\n Syksyll\u00e4 1913 Aarno aloitti Demoisellen kunnostuksen yst\u00e4viens\u00e4 kanssa. Paikkana oli vaja N\u00e4sij\u00e4rven rannalla Santalahden Oluttehtaan alueella. Per\u00e4simet t\u00e4ytyi tehd\u00e4 uusiksi ja moottori vaati t\u00e4yskorjausta. Lentoyrityksi\u00e4 oli tarkoitus tehd\u00e4 jo helmikuun alussa 1914, mutta moottorin k\u00e4ynnistyksen kanssa oli ongelmia. Helmikuun lopulla yritettiin uudestaan, mutta nytkin oli ongelmia moottorin kanssa.<\/p>\n\n\n\n Viimeinen yritys tehtiin 8. maaliskuuta 1914. Kone suunnattiin Santalahdesta kohti Reuharinnieme\u00e4. Tuuli oli kovanpuoleinen ja k\u00e4vi pohjoisesta, sopivasti Santalahteen p\u00e4in. Moottori toimi vaihtelevasti eik\u00e4 pystynyt nostamaan konetta ilmaan. Takaisin p\u00e4in tultaessa moottori alkoi toimia voimalla, mutta kone riist\u00e4ytyi hallinnasta ja tuuli heitti koneen nurin. Kone vaurioitui pahasti.<\/p>\n\n\n\n Koneen tuhoutuminen oli Aarnolle kova isku. H\u00e4n oli viihtynyt koneen seurassa vaikkakaan lentoyritykset eiv\u00e4t olleet tuottaneet positiivisia tuloksia. Ahoniuksen mukaan \u201doli kohtalon ivaa , ett\u00e4 moottori alkoi toimia juuri silloin, kun Demoiselle oli ep\u00e4edullisimmassa asemassa. Jos t\u00e4m\u00e4 olisi tapahtunut jo menomatkalla, olisi lento ehk\u00e4 onnistunut.\u201d<\/p>\n\n\n\n Aarnon viimeiset vuodet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Syksyll\u00e4 1914 Aarno muodosti liikkeens\u00e4 Suomen Graniitti Oy nimiseksi yhti\u00f6ksi. H\u00e4n hankki my\u00f6s oman kivenlouhimon Uudenkaupungin l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4. Uuden yrityksen osakkaiksi tulivat johtaja Juho Sohlman ja fil.maisteri Kalevi Kaipio. Aarno omistautui nyt koko tarmollaan yrityksens\u00e4 hoitamiseen. Vuonna 1916 h\u00e4n julkaisi 112-sivuisen liitupaperille painetun kaksikielisen ja kuvitetun hautamonumenttiluettelon, joka sis\u00e4lsi 78 erilaista mallia. Mallien suunnittelussa olivat avustaneet koristetaiteilija Edvard Elenius ja graafikko Germund Paaer. Uusi liike menestyi erinomaisesti.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ytetty\u00e4\u00e4n 38 vuotta Aarno sairastui. V\u00e4itettiin, ettei keuhkokuume, mik\u00e4 oli seurannut h\u00e4nen ensimm\u00e4ist\u00e4 lentoyrityst\u00e4\u00e4n, ollut koskaan kunnolla parantunut. Kun Aarno kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1917 sairastui, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri totesi taudin kurkunp\u00e4\u00e4tuberkuloosiksi. Tammikuussa 1918 Aarnon tila k\u00e4vi niin huonoksi, ett\u00e4 h\u00e4n joutui sairaalahoitoon. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n m\u00f6i yrityksens\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tti muuttaa Roismalaan Tyrv\u00e4\u00e4lle. Huoneistonsa h\u00e4n luovutti kuvanveist\u00e4j\u00e4 Evert Porilalle. H\u00e4n kuoli rauhallisesti 28. joulukuuta 1918. H\u00e4nen hautakummulleen pystytettiin \u201dsurevaa vankia\u201d esitt\u00e4v\u00e4, Aarnon itsens\u00e4 graniittiin veist\u00e4m\u00e4 hautakivi. Aarnon lent\u00e4j\u00e4yrityksi\u00e4 kunnioittava muistomerkki pystytettiin 20. hutikuuta 1961. Pronssiin valettu patsas sijoitettiin Tampereelle H\u00e4rm\u00e4l\u00e4n kaupunginosaan silloisen lentokonetehtaan l\u00e4heisyyteen. Unto Hietasen muotoileman muistomerkin aiheena on \u201dpotkuria pitelev\u00e4 poika\u201d, joka seisoo graniittijalustalla. Jalustassa on Aarnon pronssinen kohokuva.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Adolf Aarno muutti Tampereelle ennen syyslukukauden alkua 1908 aloittaakseen piirustuksen opettajana ruotsalaisessa yhteiskoulussa. H\u00e4nen kotinsa oli L\u00e4ntinen puistokatu (nykyinen H\u00e4meenpuisto) n:o 16:n pihan per\u00e4ll\u00e4 olevan tiilirakennuksen ylimm\u00e4ss\u00e4 eli kolmannessa kerroksessa. Huoneistoon kuului ateljeen lis\u00e4ksi nelj\u00e4 huonetta, keitti\u00f6 ja tilava pime\u00e4 huone, joka oli aikaisemmin ollut valokuvaamona. Asunto sopi mainiosti Aarnolle. Adolf Aarno oli syntynyt Tyrv\u00e4\u00e4n … Jatka lukemista Adolf Aarno. Kuvanveist\u00e4j\u00e4 ja lent\u00e4misen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/Adolf-Aarno-ja-J.W.Enqvist-1024x710.png\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/04\/image-2.jpeg\")
<\/figure>\n\n\n\n\n