Keskiajalla vanhassa Pirkkalan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 oli ensin Harjun jakokunta, my\u00f6hemmin Harjun ja Harjuntaustan jakokunnat. Lielahti-nimen on arveltu syntyneen nimest\u00e4 Liejulahti, joka kuvasi tehtaan pohjoispuolella sijainnutta liejuista lahtea nimelt\u00e4\u00e4n Ollinojanlahti. Harjuntaustassa sijaitsi 1500-luvulla viisi kyl\u00e4\u00e4: Niemi, Pohtola, Possila, Lielahti ja Siivikkala. Vanhoissa asiakirjoissa Niemen kyl\u00e4 mainitaan vuonna 1442. Niemen kyl\u00e4n tiloja on eri aikojen kuluessa yhdistelty ja jaettu, jotkut ovat autioituneet ja joidenkin nimet ovat muuttuneet. Tilojen nimiss\u00e4 esiintyy sek\u00e4 pelkk\u00e4 Niemi ett\u00e4 V\u00e4h\u00e4niemi ja Isoniemi.<\/p>\n\n\n\n
Niemen kartano – entinen ratsutila eli rustholli<\/strong><\/p>\n\n\n\n Keskiajalla Niemen talo oli kirkon omistuksessa ja toimi piispantalona, mink\u00e4 j\u00e4lkeen siit\u00e4 tuli kruunun rustholli, jollaisena se palveli aina 1800-luvulle asti. Erik Freander osti vuonna 1838 ensin Isoniemen tilan Leena Isoniemelt\u00e4 ja sitten vuonna 1840 V\u00e4h\u00e4niemen tilan kruununnimismies Polvianderilta ja n\u00e4in tilat yhdistyiv\u00e4t. Erik Freander kuoli 46-vuotiaana keuhkotautiin 1846. Is\u00e4n kuoleman j\u00e4lkeen h\u00e4nen vanhin poikansa Karl Erik Freander meni naimisiin M\u00e4kkyl\u00e4n tilan tytt\u00e4ren Matilda Karoliinan kanssa vuonna 1851 ja h\u00e4nen omistukseensa tuli Isoniemen eli nykyisen Niemen tila. Heille syntyi vuosina 1852-1855 kolme lasta, jotka kaikki kuolivat alle kuuden kuukauden ik\u00e4isin\u00e4. Lasten is\u00e4 kuoli vain 26-vuotiaana vuonna 1856 keuhkotautiin 4,5 avioliittovuoden j\u00e4lkeen ja Matildasta tuli tilan omistaja. <\/p>\n\n\n\n H\u00e4n meni uudelleen naimisiin seuraavana vuonna 1857 rusthollarin poika Johan Johanssonin kanssa, joka oli l\u00e4ht\u00f6isin Teiskon Koverosta, ja joka k\u00e4ytti my\u00f6hemmin nime\u00e4 Juha Niemi. H\u00e4n rakennutti vuonna 1861 hirsist\u00e4 empiretyylisen p\u00e4\u00e4rakennuksen, joka sai nimekseen Pirtti ja se on s\u00e4ilynyt l\u00e4hes alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 1863 pihapiiriin nousi komea v\u00e4entupa eli vieraspytinki, joka toimi aluksi rusthollina ja jonne Matilda ja Juha Niemi muuttivat asumaan. Heille syntyi kuusi lasta vuosina 1859-1872, mutta kaikki kuolivat pienin\u00e4, vanhimmat eliv\u00e4t 2-8-vuotiaiksi. Kuolinsyin\u00e4 mainitaan mm. keuhkotulehdus ja tulirokko, mutta monen kohdalla syy on tuntematon. Vanhimmaksi el\u00e4nyt Johan Evert eli 8-vuotiaaksi ja h\u00e4n kuoli tulirokkoon, jota vastaan voidaan onneksi nyky\u00e4\u00e4n rokottaa. Kuolinsyyt\u00e4 ei useinkaan m\u00e4\u00e4ritellyt l\u00e4\u00e4k\u00e4ri vaan pappi tai omainen. Juha Niemi kuoli 55-vuotiaana 30.5.1885 keuhkokuumeeseen, joka oli siihen aikaan yleinen kuolinsyy. Matilda Niemi j\u00e4i n\u00e4in toisen kerran leskeksi eik\u00e4 h\u00e4nelle j\u00e4\u00e4nyt yhdeks\u00e4n lapsen synnytt\u00e4misen j\u00e4lkeen yht\u00e4\u00e4n perillist\u00e4. H\u00e4nen kohtalonsa oli todella raskas, koska h\u00e4n joutui hautaamaan kaikki lapsensa. \u00a0<\/p>\n\n\n\n Matilda piti taloa yksin kaksi vuotta, mutta p\u00e4\u00e4tti sitten myyd\u00e4 tilansa vuonna 1887. Viereisen Lielahden kartanon omistaja Klas Alfred Stjernvall olisi ollut halukas ostamaan sen, mutta Matilda p\u00e4\u00e4tti myyd\u00e4 tilansa A. Ahlstr\u00f6m Oy:lle. Yhti\u00f6n tulo merkitsi alueelle sen p\u00e4\u00e4elinkeinon muuttumista maanviljelyst\u00e4 ja karjataloudesta teollisuuteen. Yhti\u00f6 alkoi rakentaa tilan maille sahaa, jonka lis\u00e4ksi vuonna 1889 valmistuivat my\u00f6s paja, ruokahuone, kattilahuone, sauna, liiteri ja varastot. Lis\u00e4ksi rakennettiin asuntoja ty\u00f6njohdolle ja ty\u00f6l\u00e4isille kaksi \u201cpytinki\u00e4\u201d eli asuinrakennusta. Pytingit olivat pitk\u00e4nomaisia hirsirakennuksia, joissa oli monia pieni\u00e4 hellahuoneita ja huoneistoja.<\/p>\n\n\n\n Niemen pirtist\u00e4 kyl\u00e4n keskus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Matilda Niemen tekem\u00e4\u00e4n kauppaan Ahlstr\u00f6m-yhti\u00f6n kanssa kuului lehm\u00e4npito-oikeus, sek\u00e4 em\u00e4nn\u00e4n elinik\u00e4inen asuinoikeus Niemen p\u00e4\u00e4rakennuksen eli pirtin toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4. N\u00e4it\u00e4 huoneita kutsuttiin \u201dem\u00e4nn\u00e4n huoneiksi\u201d. Niemen pirtist\u00e4 tuli kyl\u00e4n keskus arjessa ja juhlassa. Vuodesta 1894 pirtti oli vouti eli ty\u00f6njohtaja Matti Anttilan ja h\u00e4nen perheens\u00e4 asuntona. Pirtti ei ollut vain asunto, sill\u00e4 siell\u00e4 tehtiin my\u00f6s talon puhdet\u00f6it\u00e4. Siell\u00e4 valmistettiin mm. reki\u00e4 ja rattaankoreja ja korjattiin vanhoja.<\/p>\n\n\n\n Voudin vuonna 1899 syntynyt poika Kalle Anttila on kuvaillut sen aikaisia oloja pirtiss\u00e4 vuonna 1971 Tammerkoski-lehden artikkelissa, josta seuraavassa otteita vapaasti lainattuna: <\/p>\n\n\n\n Pirtiss\u00e4 ruokailivat talon v\u00e4en lis\u00e4ksi kaikki talon pitk\u00e4matkalaiset ja ty\u00f6miehet. Pirtiss\u00e4 oli suuri takka ja kolmella sein\u00e4ll\u00e4 leve\u00e4t penkit, joilla my\u00f6s nukuttiin. Kaikki, my\u00f6s sahalaiset, leipoivat itse leip\u00e4ns\u00e4 pirtiss\u00e4. Leiv\u00e4t paistettiin pihan toisella puolella sijaitsevassa pakarissa, jonka j\u00e4lkeen leiv\u00e4t pantiin pirtin orsille vartaaseen kuivumaan. Tarvittaessa pirtti toimi v\u00e4liaikaisasuntona sahan uusille miehille, kunnes he l\u00f6ysiv\u00e4t uuden asunnon.<\/p>\n\n\n\n Pirttiin majoitettiin pirtin penkeille my\u00f6s kerjuulla kiert\u00e4vi\u00e4 kulkijoita, jos vain tilaa riitti. Matilda-em\u00e4nt\u00e4 toi heille viel\u00e4 leip\u00e4palan ja tuopillisen maitoa. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4iset, kuten kellosep\u00e4t, suutarit ja r\u00e4\u00e4t\u00e4lit vaelsivat talosta taloon ja Niemeen saavuttuaan majoittuivat ja ty\u00f6skenteliv\u00e4t pirtiss\u00e4 niin kauan kuin t\u00f6it\u00e4 riitti.<\/p>\n\n\n\n Matilda Niemi kuoli vuonna 1907 ja h\u00e4nest\u00e4 muistuttaa nyky\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 Rientola-keskuksen l\u00e4hell\u00e4 oleva Matilda Niemen katu. Tehtaalla alettiin siihen aikaan tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 kahdessa vuorossa ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden asunnoista oli pulaa. Niinp\u00e4 em\u00e4nn\u00e4n asunnosta ja pirtist\u00e4 tehtiin kahdeksan hellahuonetta.<\/p>\n\n\n\n Niemen pirtiss\u00e4 pidettiin kaikki suuremmat alueen kokoontumiset aina vuoteen 1937 asti, jolloin rakennettiin tehtaan Kerhola. Siell\u00e4 ehdittiin n\u00e4hd\u00e4 n\u00e4ytelmi\u00e4, tansseja, koulunk\u00e4ynti\u00e4 ja k\u00e4r\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Muutoksen tuulia tilalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuonna 1916 Ab J.W. Enqvist Oy hankki omistukseensa Ahlstr\u00f6m-yhti\u00f6lt\u00e4 Niemen tilan ja sahan ja perusti alueelle sulfiittiselluloosatehtaan. Tehdas k\u00e4ynnistettiin ja uusia tiloja rakennettiin teollisuuden tarpeisiin ja my\u00f6s muita aiemmin talousrakennuksena k\u00e4ytettyj\u00e4 tiloja hy\u00f6dynnettiin. Tehdas palkkasi arkkitehti Birger Federleyn suunnittelemaan linnamaisen navetta- ja tallirakennuksen, joka valmistui vuonna 1918. Siit\u00e4 tuli n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 maamerkki, jossa oli tilat 70 lehm\u00e4lle ja 26 hevoselle ja jota koristavat 12-kulmaiset ja 20-metriset rehutornit. Sit\u00e4 ei ulkon\u00e4k\u00f6ns\u00e4 perusteella uskoisi heti navetaksi! Kymmenien nautojen lauma kulki sis\u00e4lle navettaan tornien v\u00e4list\u00e4. Niemess\u00e4 pidettiin nautakarjaa aina vuoteen 1957 asti. Sen j\u00e4lkeen rakennuksessa toimi Lielahden tehdaspalokunnan paloasema, jolloin torneja k\u00e4ytettiin letkujen kuivaamiseen. Rakennus on arvioitu arkkitehtuuriltaan harvinaiseksi ja se on suojeltu. Arkkitehti Federley sai my\u00f6hemmin nimens\u00e4 rakennuksia l\u00e4hell\u00e4 olevaan katuun.<\/p>\n\n\n\n Federleyn k\u00e4denj\u00e4lki n\u00e4kyy my\u00f6s yhdess\u00e4 puisessa ja kahdessa tiilisess\u00e4 virkamiesasunnossa. Ty\u00f6v\u00e4en ja virkamiesten v\u00e4linen hierarkia kuvastui hyvin my\u00f6s asuntojen suunnittelussa. Ty\u00f6v\u00e4en asunnot sijoittuivat Lintulammen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, Niemen kartanolta luoteeseen, kun taas virkamiesten asunnot rakentuivat erilleen Niemen kartanon alueelle.<\/p>\n\n\n\n Rakennukset olivat vuosien mittaan p\u00e4\u00e4sseet huonoon kuntoon, kunnes Rientolan setlementti ry. osti rakennukset ja 1,2 hehtaarin tontin syksyll\u00e4 2015 Mets\u00e4 Board Oyj:n konsernihallinnolta ja remontoi ne hienosti yhteisty\u00f6ss\u00e4 museoviraston kanssa. Korjausten ehtona oli, ett\u00e4 julkisivuihin ei saanut koskea.<\/p>\n\n\n\n Sukulaisia Niemen tilalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkiessani mieheni is\u00e4n Helge Kanniston \u00e4idinpuolesta sukua Yl\u00f6j\u00e4rvell\u00e4 t\u00f6rm\u00e4sin yll\u00e4tt\u00e4en siihen, ett\u00e4 mieheni iso\u00e4iti Ida Josefina oli syntynyt Niemen tilalla.<\/p>\n\n\n\n Ida Josefinan vanhemmat olivat Viktor Ludvig Viktorinpoika Yl\u00f6j\u00e4rven Siivikkalan M\u00e4kel\u00e4n torpasta ja Johanna Emmanuelintyt\u00e4r Yl\u00f6j\u00e4rven Loilan Rajalan torpasta. Heid\u00e4t vihittiin 1883, jolloin Viktor oli 25-vuotias ja Johanna 21-vuotias. Johannalla oli ennest\u00e4\u00e4n yksi avioton lapsi ja h\u00e4n muutti vihkimisen j\u00e4lkeen lapsensa kanssa asumaan Viktorin perheen luo M\u00e4kel\u00e4n torppaan, jossa asui ennest\u00e4\u00e4n Viktorin lis\u00e4ksi h\u00e4nen kuusihenkinen perheens\u00e4. Nuoripari muutti asumaan omilleen heti seuraavana vuonna Niemen rustholliin, jossa Viktor ty\u00f6skenteli renkin\u00e4. Siell\u00e4 asuessa heille syntyiv\u00e4t lapset Viktor Filemon 1884 ja Ida Josefina 1885. Niemen tilalta perhe muutti jo vuoden kuluttua 1885 Lielahden rustholliin muonamieheksi ja edelleen 1888 Pirkkalan Hyhkyyn Simolan tilalle. El\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana Johanna Emmanuelintyt\u00e4r synnytti kaikkiaan 14 lasta, joista kolme kuoli pienen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet: Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Niemen kartanon nimi tulee nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tutuksi Tampereen uuden ratikkalinjan k\u00e4ytt\u00e4jille, sill\u00e4 se on yksi ratikkalinjan numero 1 pys\u00e4keist\u00e4 Lielahdessa. Niemen kartanon p\u00e4\u00e4rakennus on viime vuodet ollut nimelt\u00e4\u00e4n Rientolan Pirtti, koska Rientolan Setlementti ry. omistaa rakennuksen. Tilalla on kuitenkin pitk\u00e4 historia. Niemen kyl\u00e4 Keskiajalla vanhassa Pirkkalan pit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 oli ensin Harjun jakokunta, my\u00f6hemmin Harjun ja Harjuntaustan jakokunnat. … Jatka lukemista Niemen kartanosta Rientolan Pirtiksi<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Juho-ja-Matilda-Niemi.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/2021-syyskuu.-Pirtti-ja-torni.-Kuva-RK-1024x674.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Haat-Niemessa-1024x667.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2025\/01\/Lypsajia-Niemen-kartanon-navetalla-1920-1930-luvukka.-finna.fi_-1024x659.jpg\")
Randell Seppo: N\u00e4k\u00f6ala Vainiolta. 1997.
Rientolan Historia<\/a>
Yl\u00f6j\u00e4rven seurakunnan kirkonkirjat<\/p>\n\n\n\n