{"id":1942,"date":"2025-03-01T00:00:00","date_gmt":"2025-02-28T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1942"},"modified":"2025-01-16T16:45:18","modified_gmt":"2025-01-16T13:45:18","slug":"kalterijaakarin-hauta-kalevankankaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2025\/03\/01\/kalterijaakarin-hauta-kalevankankaalla\/","title":{"rendered":"Kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rin hauta Kalevankankaalla"},"content":{"rendered":"\n

Kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rit<\/strong> eli \u0161palerniitit<\/strong> olivat osapuilleen vuosina 1914\u20131917 ven\u00e4l\u00e4isten Suomessa pid\u00e4tt\u00e4mi\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeen v\u00e4rv\u00e4reit\u00e4 ja yhdysmiehi\u00e4. Yleens\u00e4 eri peiteammattien suojissa toimivia, esimerkiksi kauppamatkustajiksi tai mets\u00e4nostajiksi naamioituneita aktivisteja j\u00e4i kiinni kaiken kaikkiaan 78 miest\u00e4. Kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rit tuomittiin eriasteisiin rangaistuksiin ja passitettiin Pietariin Krestyn ja \u0160palernajan vankiloihin. Kuuluisia kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 olivat muun muassa Aarne Sihvo, Vihtori Kosola, Artturi Leinonen, Esko Riekki, Yrj\u00f6 Ruutu ja Ky\u00f6sti Wilkuna.<\/p>\n\n\n\n

\u0160palernajassa vankina olleet 75 kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 vapautuivat maaliskuun vallankumouksen py\u00f6rteiss\u00e4 12. maaliskuuta 1917. Pietarissa toimineet suomalaiset virkamiehet auttoivat \u0161palerniitteja p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n Suomeen; sit\u00e4 ennen he olivat jo saaneet viestej\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n vapauttamisensa oli ollut erehdys. Viipurissa odotti juhlava vastaanotto, mutta Etel\u00e4-Suomesta tuli kehotuksia piiloutua ven\u00e4l\u00e4isilt\u00e4, joille \u0161palerniitit olivat edelleen ”saksalaisten vakoojia”.<\/p>\n\n\n\n

Kalevankankaan hautausmaan muurista l\u00f6ytyy alla oleva pronssilaatta, joka kertoo kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4ri Into Auerin haudasta. Laatta johtui siit\u00e4, ett\u00e4 Auerin haudalla ei ollut hautakive\u00e4. Mik\u00e4 oli Into Auerin tarina?<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Into Kalervo Auer syntyi 16. lokakuuta 1890 Viipurissa ja kuoli Tampereella 6. toukokuuta 1948. H\u00e4n oli suomalainen aktivisti, j\u00e4\u00e4k\u00e4riv\u00e4rv\u00e4ri ja \u0160palernajaan vangittu \u201dkalterij\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u201d. Auer oli mukana j\u00e4\u00e4k\u00e4riliikkeen alkuvaiheissa ja tukitoiminnoissa. Armeijan palveluksessa h\u00e4n yleni majuriksi p\u00e4\u00e4osin esikuntateht\u00e4viss\u00e4. Auer vaikutti muun muassa Is\u00e4nmaan ja Lain Puolesta -j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4, ty\u00f6skenteli lehtimiehen\u00e4 Helsingin Sanomissa ja toimi Kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rien yhdistyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Into Auer oli merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n 1930-luvun alussa Is\u00e4nmaan ja Lain Puolesta – j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 (lyhenne ILP). J\u00e4rjest\u00f6 oli 1931 laillisuusrintaman tueksi ja pel\u00e4tyn vallankaappausyrityksen vastaorganisaatioksi perustettu j\u00e4rjest\u00f6, joka syntyi Edistyspuolueen piiriss\u00e4. Siin\u00e4 oli mukana ”laillisuusmiehi\u00e4” my\u00f6s maalaisliitosta ja ruotsalaisista sek\u00e4 joitakin kokoomuslaisiakin. ILP perustettiin alun perin valvomaan K. J. St\u00e5hlbergin turvallisuutta vuoden 1931 presidentinvaaleissa. St\u00e5hlberg oli uhattu tappaa, jos h\u00e4n voittaa vaalit.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan aikaan ILP palveli hallitusta raportoimalla mielialoista valtioneuvoston tiedotuskeskukseen. Toimintaa organisoi p\u00e4\u00e4sihteerin\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4riv\u00e4rv\u00e4ri, majuri evp. Into Auer. ”P\u00e4\u00e4maja” oli aluksi Auerin kotona T\u00f6\u00f6l\u00f6ss\u00e4, osoitteessa Mechelininkatu 31, my\u00f6hemmin hotelli Tornissa. Ilkka-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja Artturi Leinonen oli vahva vaikuttaja Vaasan seudulla, yhdess\u00e4 ILP:n yhdeks\u00e4st\u00e4 piirist\u00e4. M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan j\u00e4lkeen ILP:st\u00e4 tuli aiempaa julkisempi. Muun muassa Eljas Erkko, Eero Rydman ja Urho Kekkonen olivat ILP:n johtohenkil\u00f6it\u00e4. Iltap\u00e4iv\u00e4lehti Ilta-Sanomat<\/em> syntyi ILP:n organisoimana M\u00e4nts\u00e4l\u00e4n kapinan aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Auerin ja h\u00e4nen sidosryhmiens\u00e4 suhde k\u00e4rjistyi 1930-luvun lopulta alkaen tehden h\u00e4nest\u00e4 monille piireille kiusallisen tapauksen<\/em>, josta oli vaiettava tai joka oli vaiennettava.<\/p>\n\n\n\n

Auer oli mielisairaalassa hoidettavana ensimm\u00e4isen kerran 1926 yritetty\u00e4\u00e4n itsemurhaa. Monet muutkin kuolemantuomion uhan alla el\u00e4neet \u0160palernajan vangit potivat mielenterveydellisi\u00e4 ja muita terveysongelmia. Heist\u00e4 ainakin Ky\u00f6sti Wilkuna, Sulo-Weikko Pekkola ja Ilmari Relander p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t itsemurhaan.<\/p>\n\n\n\n

Auerin kev\u00e4\u00e4n 1945 sairaalapassitukselle ei el\u00e4m\u00e4kerran kirjoittajan mukaan ollut todellista l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 syyt\u00e4, vaan kyse oli mielipidevainosta. Kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rien keskuudessa ainakin V\u00e4in\u00f6 Lind\u00e9n arvosteli p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, tosin vasta Auerin kuoleman j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Into Auer kuoli Tampereen yleisess\u00e4 sairaalassa 6. toukokuuta 1948. H\u00e4n oli edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Lemp\u00e4\u00e4l\u00e4ss\u00e4 kaatunut portaissa ja ly\u00f6nyt p\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

El\u00e4m\u00e4kerran mukaan hautajaisissa 18.5.1948 papin siunauksen j\u00e4lkeen haudalle laskettiin vain kaksi seppelett\u00e4. Toisen laski everstiluutnantti Georg Ahlholm Kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rien puolesta ja toisen yst\u00e4v\u00e4 ja viimeisten vuosien tuki tehtaanty\u00f6ntekij\u00e4 Irja Virtanen. Hautapaikka Kalevankankaalla j\u00e4i merkitsem\u00e4tt\u00e4, koska yksin ja tukijoitta j\u00e4\u00e4neen miehen hautakivelle ei l\u00f6ytynyt maksajaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Into Auerin hauta oli l\u00e4hes seitsem\u00e4nkymment\u00e4 vuotta ilman hautakive\u00e4, kunnes yksityisest\u00e4 aloitteesta ja yksityisin varoin hankittu muistomerkki paljastettiin Into Auerin haudalle sunnuntaita 12.3.2017. Paikalla J\u00e4\u00e4k\u00e4ripataljoona 27:n Perinneyhdistyksen Pirkanmaan osaston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 paljastustilaisuudessa oli nelisenkymment\u00e4 j\u00e4\u00e4k\u00e4riperinteen vaalijaa.<\/p>\n\n\n\n

Muistomerkki on tamperelaisen Taidetakomo Jurkka Design:in k\u00e4sialaa. Kahle-, kalteri- ja granittielementeill\u00e4\u00e4n se symboloi voimakkaasti sit\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, johon kalterij\u00e4\u00e4k\u00e4rit kiinni j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n \u0160palernajassa joutuivat.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/strong>:                                                               <\/p>\n\n\n\n