{"id":188,"date":"2020-04-11T07:25:01","date_gmt":"2020-04-11T07:25:01","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=188"},"modified":"2021-01-14T21:21:22","modified_gmt":"2021-01-14T18:21:22","slug":"talvisodan-unohdetut-evakot-kainuusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2020\/04\/11\/talvisodan-unohdetut-evakot-kainuusta\/","title":{"rendered":"Talvisodan unohdetut evakot Kainuusta"},"content":{"rendered":"\n

Laatokan Karjalan ja Kannaksen evakot tulevat ensimm\u00e4isin\u00e4 mieleen evakoista, mutta Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 pakoon joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00e4 muualtakin it\u00e4rajalta. Minua on kiinnostanut varsinkin Kainuun evakot, koska sukujuureni \u00e4itini puolelta ovat Kainuusta. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Kainuun evakkoon joutuneista on Betanian lastenkoti, joka sijaitsi Suomussalmen Haukiper\u00e4n etel\u00e4rannalla. Talvisota tuli jo joulukuussa 1939 aivan l\u00e4helle eli Haukiper\u00e4n pohjoispuolelle, jossa kulkee Raatteen tie. Raatteen tien maineikas taistelu 4.\u20138.1.1940 p\u00e4\u00e4ttyi suomalaisten voittoon.<\/p>\n\n\n\n

Betanian rakennukset evakuoitiin hyviss\u00e4 ajoin, koska Suomen armeija tarvitsi tiloja jo ennen talvisotaa YH:n aikana. Evakuointi aloitettiin lokakuussa 1939. Evakkomatkalle l\u00e4hdettiin 24.10. Ihan kaikki eiv\u00e4t l\u00e4hteneet, sill\u00e4 Betanian johtaja j\u00e4i ja muutamia isompia tytt\u00f6j\u00e4 j\u00e4i karjanhoitajaksi ja muutamia muita muihin t\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Evakkojoukon ensimm\u00e4inen turvapaikka oli Puolangan Joukokyl\u00e4ss\u00e4, jossa heist\u00e4 huolehti neiti Hilja Kortelainen. Koulunk\u00e4ynnin takia betanialaiset siirtyiv\u00e4t 23.11. Suomussalmen Yli-N\u00e4lj\u00e4ng\u00e4lle Leinon koululle. Mutta siell\u00e4 enn\u00e4tettiin olla vain viikko, kun talvisodan syttyminen pakotti uudelleen tien p\u00e4\u00e4lle. Vihollispartio k\u00e4vi jo noin viiden kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Leinon koulusta. Nyt siirryttiin Puolangan V\u00e4yryl\u00e4n kyl\u00e4n koululle. V\u00e4yryl\u00e4st\u00e4 matka jatkui helmi-maaliskuun 1940 taitteessa Muhokselle, koska V\u00e4yryl\u00e4n koulusta tuli kentt\u00e4sairaala. Heti alkumatkasta kuorma-autosta meni valot eik\u00e4 niit\u00e4 saatu korjattua. S\u00e4hk\u00f6lampun valossa p\u00e4\u00e4stiin Puolangan kirkonkyl\u00e4n kansakoululle. Siell\u00e4 saatiin hernekeittoa ja y\u00f6vyttiin, aamulla matka jatkui Muhokselle.<\/p>\n\n\n\n

Lopullinen turvapaikka oli Muhoksen Kylm\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4n Saarelan koulu l\u00e4hell\u00e4 Pelsonsuota ja Pelson varavankilaa. Kylm\u00e4l\u00e4n kyl\u00e4 sijaitsee Muhoksen kaukaisessa etel\u00e4kolkassa suurten soiden keskell\u00e4. Saarelassa lasten opettajana toimi Pelson varavankilan tilanhoitajan vaimo Aino Telkki. H\u00e4n j\u00e4rjesti koulun p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 k\u00e4velyretken (7 km) Pelson varavankilaan. Johtaja tarjosi aterian vieraiden saapuessa ja toisen vierailun p\u00e4\u00e4tteeksi. Lapset tutustuivat varavankilan maatilaan. Ojanpientareilla oli runsaasti kypsi\u00e4 mesimarjoja. – Viimeiset lapset Betaniasta olivat l\u00e4hteneet evakkoon Puolangalle jo 1.12.1939.<\/p>\n\n\n\n

Kaikissa Suomussalmen kyliss\u00e4 ei k\u00e4ynyt yht\u00e4 hyvin, koska viranomaiset viivytteliv\u00e4t evakuoinnin aloittamisessa. Ennen talvisotaa viranomaiset olivat tehneet tarkat suunnitelmat evakuoinnin toteuttamisesta. Suunnitelmia ei kuitenkaan pantu t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ennen vihollisuuksien alkamista, muualla kuin Karjalan Kannaksella ja osassa Laatokan Karjalaa. Syyn\u00e4 siihen oli, ett\u00e4 Neuvostoliittoa ei haluttu \u00e4rsytt\u00e4\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 viranomaiset uskoneet sodan mahdollisuuteen. Evakuointi katsottiin siin\u00e4 tilanteessa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi kuluksi, joka rasittaisi suotta valtiota.<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6kk\u00e4ysten alettua yll\u00e4tt\u00e4en 30.11.1939 j\u00e4i v\u00e4est\u00f6\u00e4 Suomussalmen pohjoisosassa Ruhtinaansalmella monissa kyliss\u00e4, joista tunnetuin on Juntusranta, vihollisen miehitt\u00e4m\u00e4lle alueelle. Vangiksi alueelle j\u00e4i per\u00e4ti 1685 suomussalmelaista. Miehitt\u00e4j\u00e4t perustivat sinne paikallishallinnon, johon houkuteltiin paikallisia mukaan. Niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t halunneet siihen suostua, pakotettiin uhkailujen voimalla liittym\u00e4\u00e4n. Lopulta tammikuussa 1940 noin kolme sataa suomalaista vietiin rajan taakse Kintism\u00e4\u00e4n mets\u00e4ty\u00f6leirille. Olot lierill\u00e4 oli huonot ja siell\u00e4 menehtyi monia. Vasta kes\u00e4kuussa 1940 noin 250 henke\u00e4 p\u00e4\u00e4si palaamaan takaisin Suomeen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Talvisodan j\u00e4lki\u00e4 Suomussalmen kirkonkyl\u00e4ll\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaikkien osalta p\u00e4\u00e4sy vapauteen ei ollut sill\u00e4 selv\u00e4, vaan osa joutui viel\u00e4 oikeuteen. Kaiken kaikkiaan 27 suomussalmelaista sai talvisodan j\u00e4lkeen tuomion maanpetoksellisesta toiminnasta. Tuomiot vaihtelivat kahdeksasta kahteentoista vuoteen. Ainoastaan er\u00e4s sekaty\u00f6mies tuomittiin lyhyemp\u00e4\u00e4n, kahden vuoden kuritushuonerangaistukseen. N\u00e4in toimittiin h\u00e4nen nuoren ik\u00e4ns\u00e4 vuoksi. Tuomittujen joukossa oli my\u00f6s yksi nainen.<\/p>\n\n\n\n

Eik\u00e4 Kainuun kansan k\u00e4rsimykset rajoittuneet vain it\u00e4naapurin aiheuttamiin pahoihin tuhoihin, sill\u00e4 viel\u00e4 saksalaiset joukot polttivat mm. \u00e4itini kotipit\u00e4j\u00e4n Hyrynsalmen kirkonkyl\u00e4n aloittaessaan vet\u00e4ytymisen pohjoiseen syyskuussa 1944. Vain kirkko ja rautatieaseman seutu j\u00e4tettiin jostain syyst\u00e4 tuhoamatta.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4\u00e4 kertomuksia suomussalmelaisten evakkokokemuksista l\u00f6ytyy Mikko P\u00f6ll\u00e4sen kirjasta Rajan evakot. Suomussalmen siviilej\u00e4 talvisodan kurimuksessa<\/strong>. Suomussalmen kulttuurilautakunta 1994. 185s.<\/em> <\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja: Jorma Lappalainen<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Laatokan Karjalan ja Kannaksen evakot tulevat ensimm\u00e4isin\u00e4 mieleen evakoista, mutta Neuvostoliiton hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 pakoon joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6\u00e4 muualtakin it\u00e4rajalta. Minua on kiinnostanut varsinkin Kainuun evakot, koska sukujuureni \u00e4itini puolelta ovat Kainuusta. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 Kainuun evakkoon joutuneista on Betanian lastenkoti, joka sijaitsi Suomussalmen Haukiper\u00e4n etel\u00e4rannalla. Talvisota tuli jo joulukuussa 1939 aivan l\u00e4helle eli Haukiper\u00e4n pohjoispuolelle, jossa kulkee … Jatka lukemista Talvisodan unohdetut evakot Kainuusta<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-188","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=188"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":197,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/188\/revisions\/197"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=188"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=188"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=188"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}