{"id":1830,"date":"2024-10-01T00:00:00","date_gmt":"2024-09-30T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1830"},"modified":"2024-09-09T19:25:41","modified_gmt":"2024-09-09T16:25:41","slug":"kaksi-siskosta-kaksi-erilaista-elamaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/10\/01\/kaksi-siskosta-kaksi-erilaista-elamaa\/","title":{"rendered":"Kaksi siskosta \u2013 kaksi erilaista el\u00e4m\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Pohjois-Karjalassa Kes\u00e4lahden kunnassa asuneeseen Asikaisen perheeseen syntyi vuosina 1844-1864 seitsem\u00e4n lasta. Heist\u00e4 nelj\u00e4nten\u00e4 syntyi Ulrika Vilhelmiina vuonna 1853 ja kuudentena Henrika<\/strong> 1861. Ulrika oli siis yli seitsem\u00e4n vuotta vanhempi Henrikaa. Ulrika Vilhelmiina, jota kutsuttiin Miinaksi<\/strong>, oli iso\u00e4itini Iidan<\/strong> \u00e4iti.<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sisarusten el\u00e4m\u00e4nvaiheita, joissa on yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4, mutta my\u00f6s eroavuuksia. Yht\u00e4l\u00e4isyyten\u00e4 on se, ett\u00e4 molemmat muuttivat syntym\u00e4pit\u00e4j\u00e4st\u00e4\u00e4n Kes\u00e4lahdelta naapuripit\u00e4j\u00e4\u00e4n Parikkalaan ja l\u00f6ysiv\u00e4t sielt\u00e4 aviomiehet sek\u00e4 se, ett\u00e4 molemmat j\u00e4iv\u00e4t aikanaan leskeksi.<\/p>\n\n\n\n

Sisarusten \u00e4iti Katrina Makkonen oli kuollut Kes\u00e4lahdella 50-vuotiaana vuonna 1875 pilkkukuumeeseen. 56-vuotias is\u00e4 Gabriel oli ilmeisesti sairaalloinen, koska h\u00e4n oli joutunut tilattomaksi ja merkitty rippikirjassa raihnaiseksi, joten tytt\u00e4rien oli otettava vastuu itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Sisarusten avioituminen Parikkalaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Isosisko Miina meni naimisiin 25-vuotiaana 1878 Kes\u00e4lahdella Pekko Kososen<\/strong> kanssa ja muutti saman tien Pekon kotitilalle Parikkalaan. Pekko oli ilmeisesti tutustunut Miinaan jo t\u00e4m\u00e4n asuessa Kes\u00e4lahdella, sill\u00e4 ensimm\u00e4inen lapsi syntyi jo kuuden kuukauden kuluttua vihkimisest\u00e4. Miina ja Pekko saivat kahdeksan lasta, joista nelj\u00e4 kuoli pienen\u00e4. Aikuiseksi el\u00e4neist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 lapsesta kaksi muutti Viipuriin ja kaksi eli el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Parikkalassa.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s Henrika muutti Parikkalaan helmikuussa 1878, jolloin h\u00e4n oli 17-vuotias. H\u00e4n meni piiaksi Saaren kyl\u00e4\u00e4n ja siirtyi sielt\u00e4 piiaksi Joukioon. Siell\u00e4 h\u00e4n tutustui Juhana J\u00e4\u00e4skel\u00e4iseen<\/strong>, jonka kanssa avioitui 20-vuotiaana vuonna 1881. Juhanan suku oli asunut Joukiossa 1600-luvulta l\u00e4htien ja Juhana vei nuorikkonsa kotitilalleen. Henrika ja Juhana saivat nelj\u00e4 lasta, joista vanhin lapsi Helmi<\/strong> syntyi Parikkalassa ja muut Viipurissa. Yksi lapsi kuoli aivan pienen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ei ollut ihan tavallista, ett\u00e4 piika meni naimisiin tilallisen pojan kanssa. Molempien sisarusten aviomiehet olivat parikkalalaisia tilallisen poikia ja siskokset avioituessaan piikoja, joten heid\u00e4n sosiaalinen asemansa kohosi.<\/p>\n\n\n\n

Miinan ja Henrikan el\u00e4m\u00e4nvaiheita<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Miina ja Pekko asuivat koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Parikkalassa, jossa my\u00f6s kuolivat. Pekko kuoli 74-vuotiaana joulukuussa 1919 ja Miina j\u00e4i lesken\u00e4 asustelemaan m\u00f6kiss\u00e4\u00e4n Joensuun kyl\u00e4ss\u00e4, kunnes joutui hoitoon kunnalliskotiin 1931. Tulon syyksi kunnalliskotiin oli merkitty vanhuuden heikkous ja ammatiksi maaty\u00f6l\u00e4inen. Miina kuoli siell\u00e4 81-vuotiaana helmikuussa 1935, kuolinsyyn\u00e4 vanhuus.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 1. Pekko ja Miina Kososen m\u00f6kki Parikkalan Joensuun kyl\u00e4ss\u00e4. Kuvannut Raija Kannisto 2014.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Henrikan ja Juhanan perhe sen sijaan ei j\u00e4\u00e4nyt Parikkalaan, vaan muutti vuonna 1884 Viipuriin. Siell\u00e4 aviomies toimi kauppiaana, mutta my\u00f6s Henrika ryhtyi harjoittamaan lihakauppaa. Aviomies Juhana kuoli vuonna 1908, jolloin Henrikalle j\u00e4i huollettavaksi kaksi alaik\u00e4ist\u00e4 lasta, Aili<\/strong> ja Lempi<\/strong>. Henrika jatkoi kaupan pitoa ja se menestyi ilmeisesti hyvin. Aviomiehen kuoleman j\u00e4lkeen Henrika pystyi hankkimaan kotiin uusia huonekaluja, kuten sohvan, pari nojatuolia, sohvap\u00f6yd\u00e4n ja paksun turkkilaisen maton. Katossa oli kynttil\u00e4kruunu, jossa paloivat kynttil\u00e4t.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 2. Henrika ja lapset Aili ja Lempi v. 1911. Kuva SKS:n (Suomalaisen kirjallisuuden seuran) Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen arkistosta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Molemmat sisarukset j\u00e4iv\u00e4t siis leskeksi, mutta Henrika j\u00e4i vain 47-vuotiaana, kun taas Miina oli jo 66-vuotias. Henrika koulutti tytt\u00e4rens\u00e4, Helmi koulutettiin kanttori-urkuriksi ja Aili ja Lempi ylioppilaiksi ja molemmat opiskelivat my\u00f6s yliopistossa joitain aineita. Henrika kuoli vuonna 1918 syd\u00e4nkohtaukseen, jolloin tytt\u00e4ret Aili ja Lempi olivat viel\u00e4 alaik\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miinan lapset k\u00e4viv\u00e4t vain rippikoulun ja vasta h\u00e4nen lapsensa Iidan lapsenlapsesta tuli ylioppilas vuonna 1967.<\/p>\n\n\n\n

Siskosten lasten Iidan, Ailin ja Lempin el\u00e4m\u00e4nvaiheet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vertailen viel\u00e4 Miinan lapsen Iidan ja Henrikan lasten Ailin ja Lempin el\u00e4m\u00e4nvaiheita. He olivat serkuksia ja asuivat perheineen samaan aikaan Viipurissa. Heid\u00e4n kohdallaan tulee hyvin n\u00e4kyviin kahden lesken erilaiset el\u00e4m\u00e4nkulut.<\/p>\n\n\n\n

Iida Sinkkonen ja lapset<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Tarkastellaan ensin Miinan tytt\u00e4ren Iidan el\u00e4m\u00e4\u00e4. Iso\u00e4itini Iida Maria Sinkkonen o.s. Kosonen syntyi 1882 Parikkalassa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Iida avioitui kaksi kertaa ja j\u00e4i leskeksi kaksi kertaa. H\u00e4n meni naimisiin Parikkalassa ensin Adolf Sinkkosen ja sitten Viipurissa Matti Sinkkosen kanssa. \u00a0Molemmat veljekset olivat ammatiltaan r\u00e4\u00e4t\u00e4leit\u00e4 ja kuolivat keuhkotautiin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Iida oli ammattitaidoton, joten molemmilla kerroilla el\u00e4minen oli tiukkaa. Ty\u00f6kseen Iida k\u00e4vi ihmisten kodeissa siivoamassa ja pesem\u00e4ss\u00e4 pyykki\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen aviomiehen kuollessa h\u00e4nelle j\u00e4i el\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi kaksi lasta ja toisella kertaa kolme lasta, mutta onneksi ensimm\u00e4isen avioliiton lapset olivat jo aikuisia. Viipurissa he asuivat mm. Otavankadulla, jonka l\u00e4hell\u00e4 olevalla Patterinm\u00e4ell\u00e4 lapset k\u00e4viv\u00e4t leikkim\u00e4ss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Talvisodan evakkona Iida p\u00e4\u00e4tyi lastensa kanssa Tervakoskelle. H\u00e4n kuoli 67-vuotiaana Forssan kunnalliskodissa helmikuussa 1950.<\/em><\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kuva 3. Iida ja lapset Kalle, Mirjam ja Sirkka evakossa Janakkalan Tervakoskella 1944<\/em>. Raija Kanniston kotialbumi.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Henrika J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen lapset Aili ja Lempi J\u00e4\u00e4skel\u00e4inen<\/strong><\/em><\/p>\n\n\n\n

Aili syntyi 1898 ja Lempi 1900, molemmat Viipurissa. Lapsena hekin k\u00e4viv\u00e4t leikkim\u00e4ss\u00e4 Patterinm\u00e4ell\u00e4, koska asuivat sen l\u00e4hell\u00e4. Kuolema koetteli heid\u00e4nkin perhett\u00e4\u00e4n, kun ensin kuoli is\u00e4 1908 ja \u00e4iti 1918, joten he j\u00e4iv\u00e4t orvoiksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Molemmat tytt\u00e4ret p\u00e4\u00e4siv\u00e4t ylioppilaiksi, Aili 1917 ja Lempi 1921. Koulun j\u00e4lkeen molemmat tytt\u00e4ret tekiv\u00e4t toimistot\u00f6it\u00e4 rahoittaakseen el\u00e4mist\u00e4\u00e4n. Kumpikin halusi my\u00f6s opiskella. Aili valmistui kansakoulunopettajaksi 1928 ja toimi sen j\u00e4lkeen opettajana Viipurissa. Lempi j\u00e4tti virastoty\u00f6ns\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4ytyi vapaaksi kirjailijaksi 1927 ja aloitti silloin my\u00f6s opinnot Helsingin yliopistossa. H\u00e4n ansaitsi elantonsa kirjailijana ja h\u00e4nelt\u00e4 julkaistiin kaikkiaan 36 kirjaa vuosina 1923-1963.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Molemmat sisarukset asuivat koko ik\u00e4ns\u00e4 yhdess\u00e4, ensin Viipurissa ja vuodesta 1940 l\u00e4htien Helsingiss\u00e4. Lempi kuoli 13.9.1964 Helsingiss\u00e4 ja Aili 22.6.1980 Helsingiss\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuten edell\u00e4 ilmenee, serkusten el\u00e4m\u00e4ntilanne oli hyvin erilainen. Iida oli kahteen kertaan naimisissa ja synnytti kahdeksan lasta, joista kolme kuoli vauvana. Aili ja Lempi olivat koko ik\u00e4ns\u00e4 naimattomia ja lapsettomia. J\u00e4\u00e4skel\u00e4isen sisarusten koti oli melko hyvin toimeentuleva, mutta Iidasta tuli k\u00f6yh\u00e4 j\u00e4\u00e4ty\u00e4\u00e4n kahteen kertaan leskeksi. Siihen aikaan ei tunnettu leskenel\u00e4kett\u00e4 ja Iidalla ei ollut ammattia. Aili ja Lempi opiskelivat ylioppilaaksi el\u00e4tt\u00e4en samalla itsens\u00e4. Iida k\u00e4vi vain rippikoulun, mutta ei p\u00e4\u00e4ssyt ensin edes ripille huonon ulkoluvun vuoksi. Iidan kaikki lapset k\u00e4viv\u00e4t kansakoulun Viipurissa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pohjois-Karjalassa Kes\u00e4lahden kunnassa asuneeseen Asikaisen perheeseen syntyi vuosina 1844-1864 seitsem\u00e4n lasta. Heist\u00e4 nelj\u00e4nten\u00e4 syntyi Ulrika Vilhelmiina vuonna 1853 ja kuudentena Henrika 1861. Ulrika oli siis yli seitsem\u00e4n vuotta vanhempi Henrikaa. Ulrika Vilhelmiina, jota kutsuttiin Miinaksi, oli iso\u00e4itini Iidan \u00e4iti. Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sisarusten el\u00e4m\u00e4nvaiheita, joissa on yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4, mutta my\u00f6s eroavuuksia. Yht\u00e4l\u00e4isyyten\u00e4 on se, ett\u00e4 molemmat … Jatka lukemista Kaksi siskosta \u2013 kaksi erilaista el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8,6],"tags":[],"class_list":["post-1830","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto","category-lempi-jaaskelainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1830"}],"version-history":[{"count":13,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1860,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1830\/revisions\/1860"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}