{"id":1802,"date":"2024-12-01T00:00:00","date_gmt":"2024-11-30T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1802"},"modified":"2024-09-23T12:14:04","modified_gmt":"2024-09-23T09:14:04","slug":"eero-lappalainen-viulisti-ja-paatoimittaja-kuopiosta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/12\/01\/eero-lappalainen-viulisti-ja-paatoimittaja-kuopiosta\/","title":{"rendered":"Eero Lappalainen \u2013 viulisti ja p\u00e4\u00e4toimittaja Kuopiosta"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>Eero Lappalainen oli lahjakas muusikko, mutta ryhtyi kuitenkin sanomalehden toimittajaksi voidakseen vaikuttaa suoremmin is\u00e4nmaan t\u00e4rkeisiin asioihin. H\u00e4n toimi maalaisliittolaisten lehtien toimittajana ja p\u00e4\u00e4toimittajana yli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ja kehitti viimeksi Savon Sanomat maakuntansa ykk\u00f6slehdeksi.<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Eero Lappalainen syntyi 12.5.1889 Kuopion maaseurakunnan J\u00e4nnevirralla ja kuoli 7.5.1962 Kuopiossa. Lappalaisen vanhemmat olivat kestikievarin pit\u00e4j\u00e4 ja maanviljelij\u00e4 Kustaa Lappalainen ja Johanna Qvick. Kustaa Lappalainen oli syntynyt 1.6.1856 Kuopion maaseurakunnan Rissalan R\u00e4nttil\u00e4ss\u00e4 ja h\u00e4n kuoli 25.2.1933 Siilij\u00e4rven Toivalassa. H\u00e4nen puolisonsa Johanna Qvick oli syntynyt 13.1.1857 Maaningan Haatalassa. H\u00e4n kuoli 4.8.1914 Kuopion J\u00e4nnevirralla. Aviopari sai kaikkiaan nelj\u00e4toista lasta. Kustaa Lappalaisen tunnetut sukujuuret ulottuvat 1500-luvun Varkauden Lapinm\u00e4keen.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"155\" height=\"219\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/Kuva1-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1805\" style=\"width:241px;height:auto\"\/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Eero Lappalainen 50 vuotta. <\/em><br><em>Savon Sanomat 11.5.1939.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Eero Lappalaisen ensimm\u00e4inen puoliso vuodesta 1915 oli Lyydi Korhonen (k. 1933) ja toinen vuodesta 1934 Lyydi Korhosen sisar Bertta Korhonen. Eero ja Lyydi saivat kolme lasta: Leena Johanna (1917-1979), Anna Maria (1919-) ja Jaakko Kustaa (1921-1941). Jaakko kaatui Heinijoen K\u00e4m\u00e4riss\u00e4 26.8.1941. H\u00e4net on haudattu Helsinkiin Malmin sankarihauta-alueelle. Jaakko Kustaa oli ollut armeijan palveluksessa jo ennen talvisotaa ja sen aikana 02.09.1939 &#8211; 29.05.1940 (joukko-osasto LLv.14\/Lento.R 1) ja sitten jatkosodassa 25.06.1941 &#8211; 26.08.1941 (joukko-osasto 9.\/JR 3).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Musiikkiura<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Eero Lappalainen oli musiikillisesti lahjakas. H\u00e4nen kotinsa oli melko vauras ja siksi h\u00e4n pystyi menem\u00e4\u00e4n 13-vuotiaana vuonna 1902 Helsingin Filharmonisen Seuran orkesterikouluun. Aika oli Suomen taiteen, my\u00f6s musiikkitaiteen kulta-aikaa. Eerolla oli vakava aikomus musiikkialalle. H\u00e4n toimi orkesterikoulusta valmistumisensa j\u00e4lkeen kolme vuotta seuran orkesterissa, kunnes siirtyi 1912 Kuopion Musiikinyst\u00e4vien yhdistyksen orkesterin konserttimestariksi ja viulunsoiton opettajaksi. T\u00e4n\u00e4 aikana h\u00e4n joutui jo osalliseksi sanomalehtity\u00f6h\u00f6n, mutta jatkoi kuitenkin musiikin opiskeluaan Pietarin konservatoriossa J\u0101zeps V\u012btolsin (Wihtol) johdolla. Vitols oli itse Rimski-Korsakovin oppilas samassa laitoksessa ja opetti siell\u00e4 musiikin teoriaa professorina. H\u00e4n oli merkitt\u00e4v\u00e4 musiikkiauktoriteetti ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4. Mutta vallankumous ja erityisesti bolshevikkikaappaus marraskuussa 1917 keskeytti musiikkiopinnot Pietarissa ja Lappalainen palasi Suomeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><strong>Lehtimiesura<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Ajan kiivas poliittinen lataus vei miehen. Lupaavan musiikkitaiteilijan uran vaihtuminen toimittajan uraksi selittynee yksinkertaisesti halulla vaikuttaa suoremmin is\u00e4nmaan t\u00e4rkeisiin asioihin kuin musiikin keinoin voisi. Seuraavan vuoden alusta Lappalaisesta tuli <em>Saarij\u00e4rven Paavo<\/em> -lehden toimitussihteeri ja toimittaja Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 Santeri Haapasen suosittelemana. Samalla h\u00e4n valitsi Maalaisliiton puolueekseen, sill\u00e4 jo kotona oli aatteelle taustaa, ja puolueen j\u00e4senyys oli uuden toimen edellytyskin. <em>Saarij\u00e4rven Paavon<\/em> arvoja olivat raittiushenkisyys, aitosuomalaisuus ja valistushenkisyys. Maalaisliiton piirisihteerin\u00e4 h\u00e4n toimi Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 1922 ja piirin puheenjohtajana 1923-1926. Lehti oli jatkuvissa taloudellisissa vaikeuksissa ja toimitusty\u00f6 oli Lappalaisen harteilla. Hankaluuksiin kyll\u00e4styneen\u00e4 vuonna 1926 h\u00e4n siirtyi <em>Maakansan<\/em> toimittajaksi Viipuriin. Lehden p\u00e4\u00e4toimittaja h\u00e4nest\u00e4 tuli 1932. P\u00e4\u00e4toimittajakauden aikana lehti nousi vuoden 1931 konkurssista jopa taloudellisesti kannattavaksi. Lappalainen oli aikaansaapa ja ty\u00f6teli\u00e4s, tuli ihmisten kanssa toimeen ja oli ilmeisesti kykenev\u00e4 talousjohtajakin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\"><em>Lapin Kansan<\/em> p\u00e4\u00e4toimittajana Rovaniemell\u00e4 Lappalainen&nbsp;ty\u00f6skenteli 1940-1943, jona aikana lehti nousi alueensa johtavaksi lehdeksi. H\u00e4n palasi Kuopioon vuoden 1943 alussa <em>Savon Sanomat<\/em> -lehden p\u00e4\u00e4toimittajaksi ja ty\u00f6skenteli lehdess\u00e4 aina el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4miseens\u00e4 asti vuonna 1960. Lehti kohosi h\u00e4nen johdollaan maakunnan ykk\u00f6slehdeksi. H\u00e4nen kautensa <em>Savon Sanomia<\/em> leimaa lehden avautuminen muillekin kuin maalaisliittolaisille n\u00e4k\u00f6kannoille ja sen kehittyminen alueelliseksi yleissanomalehdeksi. Kilpailijoista <em>Savon Kansa <\/em>lopetti 1958 ja <em>Savon Sanomat<\/em> osti sen vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Eero Lappalaisesta on sanottu, ett\u00e4 h\u00e4n oli selv\u00e4sti ennen kaikkea talousmies, joka nosti kolme, ehk\u00e4 nelj\u00e4kin maalaisliittolaista sanomalehte\u00e4 vaikeuksistaan. Mit\u00e4 ilmeisimmin h\u00e4n oli lehdiss\u00e4\u00e4n paremminkin toimitusjohtaja kuin p\u00e4\u00e4toimittaja. H\u00e4nell\u00e4 oli selv\u00e4 tuntuma siit\u00e4, mihin suuntaan lehti\u00e4 kannatti kehitt\u00e4\u00e4: kohti yleislehte\u00e4, uutisv\u00e4lityst\u00e4 ja voimaa ilmoitusv\u00e4lineen\u00e4, pois puolueen taisteluaseen asemasta. <em>Helsingin Sanomat<\/em> otti juuri t\u00e4ll\u00e4 reseptill\u00e4 1920-luvun lopussa ratkaisevan irtiottonsa maan muusta sanomalehdist\u00f6st\u00e4. L\u00e4htiess\u00e4\u00e4n el\u00e4kkeelle 1960 <em>Savon Sanomista<\/em> Eero Lappalainen j\u00e4tti uusille urille asettuneen, menestyv\u00e4n, maakuntansa ykk\u00f6slehdeksi nousseen sanomalehden.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"626\" height=\"406\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/Kuva2-1.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-1804\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/Kuva2-1.png 626w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/07\/Kuva2-1-300x195.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 626px) 100vw, 626px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Savon Sanomien talo Kuopion Vuorikadulla 1960-luvun lopulla<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li class=\"has-medium-font-size\">Seppinen, Ilkka:&nbsp;Lappalainen, Eero. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997\u2013 (viitattu&nbsp;8.3.2024)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-orange-color has-text-color has-link-color has-medium-font-size wp-elements-1 wp-block-paragraph\">Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Eero Lappalainen oli lahjakas muusikko, mutta ryhtyi kuitenkin sanomalehden toimittajaksi voidakseen vaikuttaa suoremmin is\u00e4nmaan t\u00e4rkeisiin asioihin. H\u00e4n toimi maalaisliittolaisten lehtien toimittajana ja p\u00e4\u00e4toimittajana yli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ja kehitti viimeksi Savon Sanomat maakuntansa ykk\u00f6slehdeksi. Eero Lappalainen syntyi 12.5.1889 Kuopion maaseurakunnan J\u00e4nnevirralla ja kuoli 7.5.1962 Kuopiossa. Lappalaisen vanhemmat olivat kestikievarin pit\u00e4j\u00e4 ja maanviljelij\u00e4 Kustaa Lappalainen ja Johanna &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/12\/01\/eero-lappalainen-viulisti-ja-paatoimittaja-kuopiosta\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Eero Lappalainen \u2013 viulisti ja p\u00e4\u00e4toimittaja Kuopiosta<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-1802","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1802","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1802"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1802\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1888,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1802\/revisions\/1888"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1802"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1802"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1802"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}