{"id":1792,"date":"2024-08-01T00:00:00","date_gmt":"2024-07-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1792"},"modified":"2024-07-06T09:52:17","modified_gmt":"2024-07-06T06:52:17","slug":"kalevankankaan-enkeleita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/08\/01\/kalevankankaan-enkeleita\/","title":{"rendered":"Kalevankankaan enkeleit\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kalevankankaan hautausmaalla kulkija kohtaa silloin t\u00e4ll\u00f6in enkeliveistoksia. Enkeli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan jokseenkin yleinen hautamuistomerkkiin liitettyn\u00e4 symbolina. Niit\u00e4 on reliefein\u00e4, kiveen kaiverrettuina ja kolmiulotteisina veistoksina eli patsaina. Miksi ne ovat suosittuja hautausmailla?<\/p>\n\n\n\n

Olli Sepp\u00e4l\u00e4 on todennut, ett\u00e4 \u201denkeli lohduttaa ja tukee\u201d ja ett\u00e4 \u201denkeleill\u00e4 on erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 roolissa se on hautakiveen kuvattu. Erityisesti pienet lapsienkelit ovat viime vuosikymmenin\u00e4 tulleet yhdess\u00e4 pienten lintujen kanssa suosituiksi pienoisveistoksiksi haudoilla. Lapsienkeli alleviivaa viattomuutta. Se rinnastuu my\u00f6s pienen linnun kanssa sielun saattajaksi taivaaseen. Sen taustalla voi my\u00f6s olla kansanomainen ajatus kuolleen muuttumisesta enkeliksi.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dVanhemmilla haudoilla enkeli esiintyy sek\u00e4 rukoilevana ett\u00e4 surevana hahmona. Enkeli on omaisten tunteiden tulkki, heid\u00e4n rukoustensa ja kaipuunsa vertaus. Joskus enkeli toimittaa suojelijan roolia. Toisinaan se voi olla kuoleman enkeli eli ihmisen sielun saattaja \u2013 t\u00e4ll\u00f6in sit\u00e4 ei kuvata lapsenhahmoisena. Vanhoissa hautamuistomerkeiss\u00e4 on my\u00f6s enkeleit\u00e4, jotka ripottelevat kukkien ter\u00e4lehti\u00e4 kuin keijukaiset unohduksen merkkin\u00e4 vainajan ikiunen p\u00e4\u00e4lle.\u201d (Olli Sepp\u00e4l\u00e4, Kotimaa 10.7.2016).<\/p>\n\n\n\n

Istuvat enkelit<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

Vasemman puoleisessa kuvassa oleva Giltig\/Kalke<\/strong>-suvun hautamuistomerkki esitt\u00e4\u00e4 isosiipist\u00e4 suojelusenkeli\u00e4, joka varjelee k\u00e4dell\u00e4\u00e4n liekki\u00e4. Enkelin on muotoillut Evert Porila<\/strong> (s. 30.6.1887 Yli-Porila, S\u00e4\u00e4ksm\u00e4ki, k. 18.4.1941), joka oli tunnettu suomalainen kuvanveist\u00e4j\u00e4. Porila on veist\u00e4nyt muun muassa useita sankaripatsaita. Kalevankankaalla on my\u00f6s h\u00e4nen muotoilemansa valkoisten hautamuistomerkki siunauskappelin vieress\u00e4. H\u00e4nen veist\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on my\u00f6s Tampereen Leinolassa seisova kuuluisa marsalkka Mannerheimin patsas.<\/p>\n\n\n\n

Suurisiipinen suojeluenkeli (oikean puoleinen kuva) l\u00f6ytyy my\u00f6s edellisen l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 olevalla toimitusjohtaja Kaarle Arvo<\/strong> Linnojan<\/strong> (ent. Lemberg) ja h\u00e4nen vaimonsa haudalta. Polvi-istunnassa oleva enkeli rukoilee vainajien puolesta. Veistoksen jalustassa lukee Lepp\u00e4nen 1952<\/strong>. Ei k\u00e4y ilmi onko tekij\u00e4 Lauri vai Veikko Lepp\u00e4nen. Arvo Linnoja toimi muun muassa Py\u00f6r\u00e4 Oy:n pitk\u00e4aikaisena toimitusjohtajana.<\/p>\n\n\n\n

Lapsienkelit<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kauppias Matti Lahtisen<\/strong> ja h\u00e4nen vaimonsa Hildan haudalla on lapsienkeli. Enkelill\u00e4 on niin pienet siivet, ett\u00e4 ne n\u00e4kee vasta kurkistettuaan veistoksen taakse. Enkeli on kuvanveist\u00e4j\u00e4 Evert Porilan<\/strong> tuotantoa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttava pienisiipinen lapsienkeli, joka innokkaana sormi pystyss\u00e4 ilmoittaa taivaallisesta viestist\u00e4, l\u00f6ytyy my\u00f6s ylikonstaapeli Saarnion<\/strong> haudalta.<\/p>\n\n\n\n

Enkelit siivet auki<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kauppias ja kauppaneuvos Ruuskasen<\/strong> perheiden hautamuistomerkin suojelusenkeli seisoo suuret siivet yl\u00e4viistoon auki korkealla kivijalustalla. Enkeli siunaa toisella k\u00e4dell\u00e4\u00e4n hautoja. Hautamuistomerkin enkeli on valmistettu Geislingen an der Steigenin kaupungissa Etel\u00e4-Saksassa. Patsaan valmistaja on Galvanoplastische Kunstantalt. Tekij\u00e4\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta h\u00e4n voi olla tunnettu kuvanveist\u00e4j\u00e4 Adolf Lehnert<\/strong> (1862 – 1948), joka teki kyseiselle valmistajalle sarjan samantyylisi\u00e4 hautaenkeliveistoksia.<\/p>\n\n\n\n

Samantyylinen hautaenkeli l\u00f6ytyy kultasepp\u00e4pariskunta Amanda ja Kustaa<\/strong> Kaivanteen<\/strong> haudalta. Enkelin kainalossa on kimppu ruusun kukkia, joita h\u00e4n toisella k\u00e4dell\u00e4 ripottelee hautojen p\u00e4\u00e4lle. Veistoksen jalustan merkinn\u00e4n mukaan se on valmistettu A. Halosen valimossa. Halosen taiteilijasuvun Arttu Halonen aloitti Lapinlahden taidevalimotoiminnan 1900-luvun alkuvuosina yhdess\u00e4 veljens\u00e4 kuvanveist\u00e4j\u00e4 Eemil Halosen kanssa. Lapinlahden taidevalu toimii edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Kohokuvio- ja kaiverrusenkelit<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Hautaenkeleit\u00e4 l\u00f6ytyy Kalevankankaalta my\u00f6s hautakiven veistettyin\u00e4 kohokuviona. Siit\u00e4 esimerkkin\u00e4 on liikemies Aleksander<\/strong> A.<\/strong> Nordmanin<\/strong> perheen hautakivess\u00e4 kohokuviona olevat kaksi seppelett\u00e4 kantavaa isosiipist\u00e4 nuorta enkeli\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Enkelit esiintyv\u00e4t my\u00f6s sile\u00e4ksi hiotun hautakiven pintaan kaiverrettuna kuten esimerkiksi kellosepp\u00e4 Otto Mannisen<\/strong> perhehaudalla.<\/p>\n\n\n\n

Jos Kalevankankaan kulkija haluaa tutustua edell\u00e4 esiteltyihin enkeleihin l\u00e4hemmin, niiden paikat voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Hautahaku.fi -tietokannasta<\/a> nimihaulla.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kalevankankaan hautausmaalla kulkija kohtaa silloin t\u00e4ll\u00f6in enkeliveistoksia. Enkeli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan jokseenkin yleinen hautamuistomerkkiin liitettyn\u00e4 symbolina. Niit\u00e4 on reliefein\u00e4, kiveen kaiverrettuina ja kolmiulotteisina veistoksina eli patsaina. Miksi ne ovat suosittuja hautausmailla? Olli Sepp\u00e4l\u00e4 on todennut, ett\u00e4 \u201denkeli lohduttaa ja tukee\u201d ja ett\u00e4 \u201denkeleill\u00e4 on erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 roolissa se on hautakiveen kuvattu. Erityisesti pienet … Jatka lukemista Kalevankankaan enkeleit\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[],"class_list":["post-1792","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jorma-lappalainen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1792","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1792"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1792\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1814,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1792\/revisions\/1814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1792"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1792"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1792"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}