{"id":1701,"date":"2024-06-01T00:00:00","date_gmt":"2024-05-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1701"},"modified":"2024-03-23T20:01:34","modified_gmt":"2024-03-23T17:01:34","slug":"ruteenit-karpaattien-vahemmistokansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/06\/01\/ruteenit-karpaattien-vahemmistokansa\/","title":{"rendered":"Ruteenit \u2013 Karpaattien v\u00e4hemmist\u00f6kansa"},"content":{"rendered":"\n

Euroopassa on monessa maassa enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n unohdettuja v\u00e4hemmist\u00f6kansoja. Kuten it\u00e4rajamme takana esimerkiksi veps\u00e4l\u00e4iset, jotka kuuluvat it\u00e4karjalaisten, lyydil\u00e4isten ja livvinkarjalaisten kanssa jo varhaismetallikaudella muodostuneeseen Fennoskandian kaakkoisosien kantav\u00e4est\u00f6\u00f6n. Heid\u00e4n oman kielens\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on pyritty jatkuvasti enemmist\u00f6v\u00e4est\u00f6n taholta vaikeuttamaan kuten aina tuntuu tapahtuvan v\u00e4hemmist\u00f6kansojen omille kielille.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen kerran kohtasin arvoituksellisen sanan \u2019ruteeni\u2019 joskus 1960-luvulla lukiessani Hasekin \u201dKunnon sotamies Svejkin seikkailuja\u201d. Keit\u00e4 ovat ruteenit?<\/p>\n\n\n\n

Ruteenit eli rusynit, jotka tunnetaan my\u00f6s Karpaatto-rusynein\u00e4\/ruteeneina tai rusnakseina ovat it\u00e4slaavilainen etninen ryhm\u00e4 It\u00e4-Karpaateilta Keski-Euroopasta. He puhuvat ruteenin kielt\u00e4, joka on it\u00e4slaavilainen kieli, jota pidet\u00e4\u00e4n joko omana erillisen\u00e4 kielen\u00e4\u00e4n tai ukrainan kielen murteena. Enemmist\u00f6 ruteeneista ovat it\u00e4isi\u00e4 katolilaisia ja v\u00e4hemmist\u00f6 it\u00e4isi\u00e4 ortodokseja. Ruteenit pit\u00e4v\u00e4t itse\u00e4\u00e4n erillisen\u00e4 slaavilaisena kansana ja sellaisena heid\u00e4t tunnustetaan Kroatiassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa, Serbiassa ja Slovakiassa, joissa maissa heill\u00e4 on v\u00e4hemmist\u00f6status. Joissakin maissa kuten esimerkiksi Puolassa ja Slovakiassa heit\u00e4 halutaan samaistumaan asuinmaansa kansaan, kun taas muualla heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n ukrainalaisten yhten\u00e4 haarana.<\/p>\n\n\n\n

Ruteenit polveutuvat it\u00e4slaavilaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4, joka on asunut It\u00e4-Karpaattien koillisilla alueilla. Noilla alueilla he muodostavat erilaisia heimoja, kuten dolianit, boykot, hutsulit ja lemkot. On arvioitu 1,7 miljoonalla ihmisell\u00e4 on ruteenialkuper\u00e4, mutta vain 110 000 on virallisesti rekister\u00f6ity ruteeneiksi. T\u00e4m\u00e4 siksi ett\u00e4 osa viranomaisista luokittelee heid\u00e4t ukrainalaisten alaryhm\u00e4ksi ja vain osa erilliseksi etniseksi ryhm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ruteenien asuinseudut eri maissa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kuvassa esiintyvien alueiden lis\u00e4ksi ruteeneja asuu Vojvodinassa. He ovat nykyisen Serbian ja Kroatian alueella asuvia ruteeneja. 1740-luvulta l\u00e4htien heit\u00e4 asettui nykyisin Serbiaan kuuluvan Vojvodinan alueelle, sek\u00e4 muutamiin kyliin Kroatiassa. Autonomisen Vojvodinan alueella he ovat yksi viidest\u00e4 virallisesta kansallisuudesta ja heid\u00e4n kielell\u00e4\u00e4n on virallinen asema. Vuonna 2011 v\u00e4est\u00f6nlaskentojen mukaan Serbiassa asui 14 246 ja Kroatiassa 1 936 ruteenia.<\/p>\n\n\n\n

Kun on tutkittu ruteenien dna:ta ovat mitokondrio-dna-analyysit osoittaneet, ett\u00e4 ruteeneilla on yhteist\u00e4 perim\u00e4\u00e4 muiden modernien eurooppalaisten kanssa. Ruteeniheimojen v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin eroja. Boykot erosivat eniten muista kansoista. Lemkot puolestaan olivat l\u00e4heisimpi\u00e4 Tsekin ja Romanian v\u00e4est\u00f6n kanssa ja Hutsulit Kroatian ja Ukrainan v\u00e4est\u00f6n kanssa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ukrainan hutsuleita.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

It\u00e4valta-Unkarin monarkia hallitsi Karpaattien asukkaita vuosina 1772-1918. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n unkarilaistamisen vuoksi 1800-luvulla jotkut koulutetut ruteenit muuttivat Budapestiin, kun taas slaavimieliset suuntautuivat Ven\u00e4j\u00e4n imperiumin suuntaan. Ruteenit ovat aina olleet suurempien naapurivaltojen vallan alla, mutta 1800-luvulla muodostui ruteenien kansallinen liike, joka korosti heid\u00e4n etnist\u00e4 identiteetti\u00e4\u00e4n ja kielt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen maailman sodan j\u00e4lkeen enemmist\u00f6 ruteeneista l\u00f6ysi itsens\u00e4 uudesta Tsekkoslovakian valtiosta. Sotien v\u00e4lisest\u00e4 ajasta tuli ruteenien kulttuurin minirenesanssi. He saivat omia kouluja, teatterin, kansallislaulun jopa oman kuvern\u00f6\u00f6rin.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1938 ruteenit saivat lakiin perustuvan autonomian. Sen pohjalta syntyi Karpaatto-Ukrainan tasavalta, joka eli vain yhden p\u00e4iv\u00e4n (15.3.1939) kunnes Unkari miehitti ja liitti sen Unkariin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka Karpaattien alue ei ollutkaan toisen maailmansodan p\u00e4\u00e4n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, saivat ruteenit osansa kauhuista ja h\u00e4vityksest\u00e4, joka alkoi, kun Unkarin hallitus 1941 karkotti Karpaattien juutalaiset. Neuvostojoukot miehittiv\u00e4t Karpaatit ja vuonna 1945 ruteenien etninen kotimaa pirstottiin kolmeen maan kesken, l\u00e4ntiset osat sijoitettiin Tsekkoslovakiaan ja Puolaan, kun taas it\u00e4inen osa tuli osaksi Neuvostoliittoa ja sen viralliseksi nimeksi tuli Transkarpatia. Toisen maailman sodan j\u00e4lkeen se julistettiin osaksi Ukrainaa.<\/p>\n\n\n\n

Valitettavasti enemmist\u00f6kansat eiv\u00e4t ole juurikaan suvainneet v\u00e4hemmist\u00f6kansojen erilaisuutta. Historiasta on kuitenkin esimerkkej\u00e4 my\u00f6nteisist\u00e4 poikkeuksista. Zamo\u015b\u0107in kaupunki kaakkoisessa Puolassa oli it\u00e4isen ja l\u00e4ntisen Euroopan kulttuurien rinnakkaiselon ja rauhanomaisen yhteisty\u00f6n symboli. Puolalaiset, italialaiset, saksalaiset, ruteenit, armenialaiset, kreikkalaiset ja juutalaiset asuivat kaupungissa kulttuurien harmoniassa, joka oli tuolloin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kaupunki oli vilkas kaupank\u00e4ynnin keskus.  Jan Zamoyskin perustama akatemia oli Puolan johtavia korkeakouluja.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:<\/p>\n\n\n\n