{"id":1670,"date":"2024-03-01T00:00:00","date_gmt":"2024-02-29T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1670"},"modified":"2024-01-22T20:57:13","modified_gmt":"2024-01-22T17:57:13","slug":"kiuruveden-isot-isannat-turjanlinnan-katolla-1936-johtajanaan-k-p-lappalainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/03\/01\/kiuruveden-isot-isannat-turjanlinnan-katolla-1936-johtajanaan-k-p-lappalainen\/","title":{"rendered":"Kiuruveden isot is\u00e4nn\u00e4t Turjanlinnan katolla 1936 johtajanaan K.P.Lappalainen"},"content":{"rendered":"\n

\u201dIlmari Kiannon korpilinnaan uusi katto! Hyvin monella kyl\u00e4ll\u00e4 sellainen tempaus olisi j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4ksi puheeksi, mutta kiurukkailta ei. Vuonna  1936 toistakymment\u00e4 Kiuruveden isoa is\u00e4nt\u00e4\u00e4 nousi linja-autoon ja matkusti Suomussalmen \u00c4mm\u00e4nsaareen.\u201d N\u00e4in raportoi Salmetar-lehti vuonna 1970.<\/p>\n\n\n\n

Kiuruvesi on ollut \u201dpersoonallisuuksien rehev\u00e4 kasvualusta. Er\u00e4s tunnetuimmista oli talousneuvos K.P.Lappalainen tunnettu talousmies ja teollisuuden harjoittaja, hyv\u00e4syd\u00e4minen ihminen, aito mesenaatti. Er\u00e4\u00e4ll\u00e4 Helsingin matkallaan \u2019KooPee\u2019 tapasi kirjailija Ilmari Kiannon, joka valitteli Turjanlinnan huonoa kattoa, \u2019kulttuurikorsussa\u2019 kastui! Valitus tuli esitetty\u00e4 oikean henkil\u00f6n kohdalla, talkooapua tulisi.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dJa niin Kiuruveden miehet l\u00e4htiv\u00e4t reissulle vet\u00e4jin\u00e4\u00e4n K.P.Lappalainen ja el\u00e4inl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Lassi-Pekka Hyv\u00e4rinen, eiv\u00e4tk\u00e4 muutkaan olleet pahaisia pikkupoikia. Autoon nousivat mm. Hinku-Antti ja Suvannon Eino, Paloisten is\u00e4nt\u00e4 ja Vanhatalon Pietari, ja Lepp\u00e4ahon Pekka ja Purolan is\u00e4nt\u00e4 Ruutanalta. Kirvesmies Aku K\u00e4rkk\u00e4inen oli mestarina ja nuorin mukanaolijoista 16-vuotias muurari Matti K\u00e4rkk\u00e4inen.\u201d<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Vuonna 1912 rakennettu Turjanlinna, joka tuhoutui 1939.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\u201dVastaanotto Turjanlinnassa oli l\u00e4mmin ja seurustelu linnan kirjailijais\u00e4nn\u00e4n kanssa sujui koko ajan mukavasti. Saatiin kuulla juttuja, lauluja ja vihellyst\u00e4. Niin t\u00e4ydellisesti kirjailijamestari oli luottanut yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ettei ty\u00f6paikalla ollut mink\u00e4\u00e4nlaisia tyk\u00f6tarpeita.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dPystyst\u00e4 mets\u00e4st\u00e4 aloitettiin, p\u00e4reit\u00e4 kiskottiin j\u00e4rven toiselta puolelta haetulla p\u00e4reh\u00f6yl\u00e4ll\u00e4 ja sitten noustiin katolle. Turjanlinnan kattaminen ei ollut mik\u00e4\u00e4n yksinkertainen teht\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 kattorakennelma monine \u2019rontteineen\u2019 oli mutkikas laitos ja itse talo kaksikerroksinen, ja melko korkea. Viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 linnan katon kimpussa aherrettiin ja sitten palattiin kotiin, ty\u00f6 j\u00e4i v\u00e4h\u00e4n kesken.\u201d \u201dJokainen kattamishommissa mukana ollut sai samana kes\u00e4n\u00e4 Kiannolta postipakettina, veden hioman mustan \u2019kiitoskiven\u2019.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/figure>\n<\/figure>\n\n\n\n

K.P.Lappalainen ja Ilmari Kianto<\/em><\/p>\n\n\n\n

Talousneuvos Antti Juntunen on kertonut jatkotapahtumista:<\/p>\n\n\n\n

\u201dKovin paljon vaille Turjanlinnan kattaminen ei j\u00e4\u00e4nyt. Lieneek\u00f6 annettu lupaus takaisintulosta, vai olisiko kirjailijais\u00e4nn\u00e4lle muute j\u00e4\u00e4nyt sellainen k\u00e4sitys, ett\u00e4 juuri Kiuruveden miesten on katettava Turjanlinna viimeist\u00e4 p\u00e4rett\u00e4 my\u00f6ten. Joka tapauksessa Kianto l\u00e4hetti jo muutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua talousneuvos Lappalaiselle pienen huomautuksen ja tiukan \u2019haasteen\u2019 jossa uhkaili k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ns\u00e4 sanomalehtien puoleen, ellei kattolupausta t\u00e4ytet\u00e4 heti. K.P.Lappalainen, hieno, hiljainen mies, s\u00e4ik\u00e4hti kerta kaikkiaan luettuaan uhkauksen \u2019lehtipolemiikista\u2019, kiirehti kirjeen kanssa minun luokseni, pyysi mahdollisimman pian matkustamaan Turjanlinnan ja saattamaan asian kuntoon.\u201d<\/p>\n\n\n\n

\u201dTurjanlinnan is\u00e4nn\u00e4ll\u00e4 oli linnassaan per\u00e4ti kolme em\u00e4nt\u00e4\u00e4. V\u00e4h\u00e4n vanhempi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni oikea rouva, keskimm\u00e4isell\u00e4 oli vajaa parivuotias pikkutyt\u00e4r ja nuorimmainen \u2019em\u00e4nnist\u00e4\u2019 oli 18-vuotias Anja, suomussalmelainen. Kaikki eleliv\u00e4t h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ss\u00e4 sovussa kesken\u00e4\u00e4n. Kirjailijamestarin oma ty\u00f6- ja makuuhuone oli talon yl\u00e4kerrassa ja sinne h\u00e4n pyysi seurakseen minut. Illat kuluivat eritt\u00e4in rattoisasti. Kianto kertoi eritt\u00e4in mielenkiintoisesti el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n, varsinkin monista matkoistaan Vienan Karjalaan ja ulkomaille.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ilmari Kianto<\/strong> (vuoteen 1906 Calamnius; 7. toukokuuta 1874 Pulkkila \u2013 27. huhtikuuta 1970 Helsinki) oli yksi 1900-luvun alkupuoliskon huomattavimmista suomalaisista kirjailijoista. Kiannon kirjailijanura kesti yli 60 vuotta, jona aikana h\u00e4n kirjoitti kuutisenkymment\u00e4 kirjaa. H\u00e4nen maineensa perustuu kuitenkin l\u00e4hes kokonaan h\u00e4nen kahteen k\u00f6yh\u00e4list\u00f6romaaniinsa Punainen viiva<\/em> (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi<\/em> (1924). N\u00e4iden kirjojen ansiosta Kianto tunnetaan kainuulaisen k\u00f6yh\u00e4list\u00f6n kuvaajana, \u201dkorpikirjailijana\u201d. Kirjeenvaihdossaan Kianto k\u00e4ytti nimest\u00e4\u00e4n muotoa Ilmari Iki-Kianto.<\/p>\n\n\n\n

Talousneuvos K.P.Lappalainen<\/strong> eli Kalle Pekka Lappalainen syntyi 26.12.1877 Kiuruveden Hankaniemess\u00e4 ja kuoli Kiuruvedell\u00e4 14.9.1947. H\u00e4nen vanhempansa olivat talollinen Abraham Lappalainen ja Kristiina Lind Kiuruveden Hankaniemest\u00e4. Avioliitosta syntyi seitsem\u00e4n lasta, joista nelj\u00e4 kasvoi aikuiseksi asti. Nuoruudessaan h\u00e4n matkusti Amerikkaan, ja oleskeli siell\u00e4 vuodet 1902-1903. Matkalla oli suuri vaikutus h\u00e4nen tulevalle el\u00e4m\u00e4nty\u00f6lleen. ”Amerikassa omaksuttu ennakkoluuloton teht\u00e4viin paneutuminen ja pitk\u00e4n t\u00e4ht\u00e4yksen suunnittelu sek\u00e4 kaukon\u00e4k\u00f6isyys hy\u00f6dyttiv\u00e4t paitsi liike-el\u00e4m\u00e4n kehityst\u00e4 kotipit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s sen kunnallisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4.”<\/p>\n\n\n\n

Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 Amerikan oppeja hy\u00f6dynnettiin kotitilan kehitt\u00e4misess\u00e4. Hankaniemi oli K.P.:n palatessa pinta-alaltaan 230 ha, josta viljelty\u00e4 oli 13,4 ha ja niitty\u00e4 27,1 ha, mutta 1930-luvulle tultaessa K.P. oli kasvattanut pinta-alan 340 hehtaariin, josta peltoa oli 41, luonnonniitty\u00e4 10, laidunta 24 hehtaaria. Mets\u00e4maata oli 250 ha. K.P. kohensi my\u00f6s tilan p\u00e4\u00e4rakennusta, jonka keskiosa oli 1820-luvulta, etel\u00e4p\u00e4\u00e4n tupa vuodelta 1847 ja pohjoisp\u00e4\u00e4n tupa vuodelta 1860. K.P. korjautti talon vuonna 1913, jolloin se nostettiin nykyiselle kivijalalleen, vuorattiin, yl\u00e4kertaa korotettiin ja rakennettiin kuisti. Nyttemmin purettu 36 lehm\u00e4n navetta ja sikala rakennettiin oman tehtaan poltetuista punatiilist\u00e4 vuonna 1920. My\u00f6s 1940 asennettu tiilikate oli omaa tuotetta. Kaikkiin rakennuksiin tuli painevesi ja navetassa oli automaattiset juomakupit.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kolme polvea Hankaniemen Lappalaisia. Edess\u00e4 istumassa Abram (s. 1858), takana seisomassa Kalle Pekka ja h\u00e4nen poikansa Antti (s. 1907).<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kalle Pekka oli paitsi monipuolinen maanviljelij\u00e4, my\u00f6s yritt\u00e4j\u00e4 ja vaikuttaja Kiuruvedelt\u00e4. H\u00e4n perusti vuonna 1903 tiilitehtaan kotitilan maille, tehdas siirrettiin Kiuruveden kirkolle 1936.  Vuonna 1909 h\u00e4n perusti h\u00f6yryk\u00e4ytt\u00f6isen sahan Kiuruveden kirkolle, siihen kuului h\u00f6yl\u00e4\u00e4m\u00f6, mylly ja my\u00f6hemmin my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6laitos. Sahan tuhosi suuri tulipalo vuonna 1926.<\/p>\n\n\n\n

H\u00e4n oli mukana perustamassa maamiesseuraa, Kiuruveden Telefooni Oy:t\u00e4, Kiuruveden osuuskauppaa, mets\u00e4nhoitoyhdistyst\u00e4 ja Iisalmen Sanomia. H\u00e4n oli mukana my\u00f6s Osuusmeijerin hallituksessa, kunnanvaltuustossa, presidentin valitsijamiehen\u00e4 ja kirkkovaltuustossa. H\u00e4nen kerrotaan my\u00f6s olleen monipuolinen mesenaatti.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1983, 36 vuotta kuolemansa j\u00e4lkeen, h\u00e4net valittiin Kiuruveden merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi vaikuttajaksi kautta aikojen. Vuonna 2010 avattiin Kiuruvedell\u00e4  talousneuvos K.P.Lappalaiselle omistettu aukio ja paljastettiin Lappalaisten suvun muistokivi. Kiveen on kiinnitetty K.P.Lappalaisen ja Lappalaisten sukuseuran muistolaatta.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n