Simo k\u00e4vi reserviupseerikoulun ja osallistui v\u00e4nrikkin\u00e4 jatkosotaan 1944, jossa h\u00e4n haavoittui Syv\u00e4rill\u00e4. Kes\u00e4ll\u00e4 1949 h\u00e4n v\u00e4rv\u00e4ytyi Ranskan muukalaislegioonaan, josta palasi ehj\u00e4n\u00e4 kotiin vuonna 1954. T\u00e4st\u00e4 ajasta h\u00e4n oli kolme vuotta Indokiinassa. Ranskan Indokiina oli Ranskan siirtomaa vuodesta 1884 l\u00e4htien. T\u00e4ss\u00e4 sodassa Ranskaa vastusti Viet Minh -kapinaliike, jonka voitti sodan. Ranskan Indokiinasta muodostettiin sodan lopputuloksena nelj\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 valtiota: Pohjois- ja Etel\u00e4-Vietnam, Laos ja Kambodzha.<\/p>\n\n\n\n
Ranskan muukalaislegioona<\/strong><\/p>\n\n\n\n Simo Simola kertoo kirjassaan legioonan historiasta. Se perustettiin vuonna 1831 Ranskan kuninkaan Ludvig Filipin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksest\u00e4. Sen perustamisen taustalla oli vuotta aikaisemmin ranskalaisten aloittama Algerian valloitus, joka ei sujunut hyvin ja siksi sinne l\u00e4hetetiin lis\u00e4joukkoja, joiden mukana oli pari saksalaista rykmentti\u00e4. Ne olivat j\u00e4\u00e4neet Napoleon I:n ajoista l\u00e4htien Ranskan palvelukseen. Kuninkaan s\u00e4\u00e4d\u00f6ksell\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin, ett\u00e4 saksalaisrykmenttej\u00e4 runkona k\u00e4ytt\u00e4en perustettavassa joukko-osastossa olisivat miehist\u00f6n\u00e4 ja alip\u00e4\u00e4llyst\u00f6n\u00e4 vain ulkomaalaiset. Upseerien piti olla ranskalaisia. Legioonan koko vahvuus oli 50 000 miest\u00e4, joista 65 % miehist\u00f6st\u00e4 ja alip\u00e4\u00e4llyst\u00f6st\u00e4 oli saksalaisia. Loput olivat kotoisin 51 eri maasta.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4ht\u00f6 legioonaan<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sitoumus legioonan piti tehd\u00e4 viideksi vuodeksi ja sen ajan Simo my\u00f6s siell\u00e4 oli. Kaikkia halukkaita ei legioonaan otettu, vaan heid\u00e4t tutkittiin tarkkaan eiv\u00e4tk\u00e4 suuremmat rikolliset p\u00e4\u00e4sset mukaan. Simo kertoi tosin kuulleensa, ett\u00e4 Ranskan rikospoliisi olisi antanut maan pikkurikollisille mahdollisuuden sovittaa tekonsa v\u00e4rv\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 belgialaisena tai sveitsil\u00e4isen\u00e4 legioonaan.<\/p>\n\n\n\n Legioonaan hyv\u00e4ksyttyjen matka alkoi 14.6.1949 Ranskasta laivalla kohti Indokiinaa ja se kesti kuukauden. Laivassa oli noin 500 miest\u00e4, p\u00e4\u00e4osin jalkav\u00e4ke\u00e4. Muita suomalaisia ei laivalla ollut, ei edes pohjoismaista, sen sijaan saksalaisia oli enemmist\u00f6. Virkakieli oli ranska, josta kaikki eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet sanaakaan.<\/p>\n\n\n\n Punaista merta ylitett\u00e4ess\u00e4 kuumuus oli siet\u00e4m\u00e4t\u00f6n, sek\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 y\u00f6ll\u00e4. Tuulikaan ei tuonut helpotusta, sill\u00e4 se toi laivaan p\u00f6lym\u00e4ist\u00e4 hiekkaa, vaikkei maata ollut n\u00e4kyviss\u00e4k\u00e4\u00e4n. Toisille kuumuus k\u00e4vi hermoille ja tappeluita syntyi, joista oli seurauksena putkareissu. M\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4n\u00e4 oli Saigon.<\/p>\n\n\n\n Viidakkosotaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Simon palveluspaikka koko kolmen vuoden ajan oli etel\u00e4inen Konsan-Kiina. H\u00e4n tiivisti heid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 siell\u00e4 n\u00e4in: \u201dSe oli taistelua sissej\u00e4 vastaan riisipelloilla, viidakossa ja kumipuuistutuksilla\u201d. My\u00f6hemmin h\u00e4n totesi, ett\u00e4 ”Michelinin kumiviljelyksi\u00e4 siell\u00e4 oltiin silloin puolustamassa”.<\/a><\/p>\n\n\n\n Legioonalaiset joutuivat taistelemaan my\u00f6s muita kuin ihmisi\u00e4 vastaan, sill\u00e4 Simon mukaan Indokiina on muurahaisten luvattu maa. Eri lajeja oli lukemattomia, mutta tuhoisimpia olivat termiitit. Ne pystyiv\u00e4t l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n kaikki esteet. Simo arveli, ett\u00e4 muurahaisten paljoudesta johtui my\u00f6s se, ett\u00e4 alkuasukkaat eiv\u00e4t vaivautuneet rakentamaan itselleen k\u00e4ym\u00e4l\u00f6it\u00e4. Termiitit korjasivat j\u00e4tteet tuossa tuokiossa. Toinen vaarallinen laji siell\u00e4 olivat valtavasarviset puhvelit, joita paikalliset asukkaat pitiv\u00e4t kotielimin\u00e4. Niiden avulla muokattiin riisipellot. Huhun mukaan puhvelit vihasivat eurooppalaisten hajua ja saattoivat joutua raivon valtaan sen tuntiessaan.<\/p>\n\n\n\n Alueen kyl\u00e4t olivat joko ranskalaismielisi\u00e4 tai vieraita, kapinallisten hallussa olevia kyli\u00e4. Kun legioonalaiset saapuivat vieraaseen kyl\u00e4\u00e4n, alkoi ry\u00f6st\u00f6retki, jonka aikana tapahtui my\u00f6s julmuuksia. Ankat, kanat ja siat ry\u00f6stettiin ja niist\u00e4 tehtiin leiriss\u00e4 ylt\u00e4kyll\u00e4isi\u00e4 juhla-aterioita. J\u00e4lkiruuaksi tyhjennettiin banaani- ja appelsiinipuut. Mit\u00e4 ei jaksettu itse sy\u00f6d\u00e4, vietiin kaupunkiin ja myytiin sataman upseereille. Simo totesikin: \u201dSaalista tuli runsaasti ja joka mies oli l\u00e4hdett\u00e4ess\u00e4 melkein karjanomistaja\u201d. L\u00e4htiess\u00e4 viel\u00e4 kyl\u00e4n bambumajat poltettiin. Yleens\u00e4 kylien asukkaat ehtiv\u00e4t karkuun ennen legioonalaisten tuloa ja kyl\u00e4 oli tyhj\u00e4 asukkaista, mutta tavatessa asukkaat tapettiin. Simo toteaa omalta osaltaan, ett\u00e4 \u201dkoskaan en tottunut tuohon viettipohjaiseen julmuuteen, jota hurjistuneet sotilaat harjoittivat t\u00e4ysin viattomia siviiliasukkaita kohtaan\u201d.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6 ei ollut pelkki\u00e4 ry\u00f6st\u00f6retki\u00e4. Kapinallisia etsiess\u00e4\u00e4n he joutuivat usein haravoimaan riisivainioita ja siell\u00e4 vett\u00e4 oli v\u00e4lill\u00e4 vy\u00f6t\u00e4r\u00f6\u00f6n asti, joskus jopa kainaloihin asti. Vedess\u00e4 kahlaaminen oli raskasta ja v\u00e4lill\u00e4 se oli vied\u00e4 voimat kokonaan. Upseerit istuivat kajakeissa, joissa heit\u00e4 kuljetettiin pitkin peltoa.<\/p>\n\n\n\n Siirtomaajoukoilla oli kurikomppania \u2013 rangaistuksia k\u00e4rsivist\u00e4 sotilaista – joka l\u00e4hetettiin er\u00e4\u00e4lle aarniomets\u00e4seudulle 40 km p\u00e4\u00e4h\u00e4n Saigonista pohjoiseen. Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli marssia joukkojen k\u00e4rjess\u00e4 eik\u00e4 heill\u00e4 ollut konepistooleita. Heid\u00e4n piti selvit\u00e4 vain kiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 ja pikakiv\u00e4\u00e4reill\u00e4 vaarallisesta teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n. Heid\u00e4n tuli raivata tiet\u00e4 muulle joukolle tihe\u00e4n kasvillisuuden peitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 maastossa. Kaiken lis\u00e4ksi satoi kaatamalla koko ajan.<\/p>\n\n\n\n Usein legioonalaiset toimivat partiointi- ja valvontateht\u00e4viss\u00e4, jolloin ruumiillisen ty\u00f6n tekiv\u00e4t vangit. Kerran kuitenkin my\u00f6s legioonalaiset joutuivat tarttumaan lapioon. Sadekauden j\u00e4lkeen maa oli m\u00e4rk\u00e4\u00e4 ja liejuista. He saivat todeta, ett\u00e4 ruumiillinen ty\u00f6 on Indokiinassa sent\u00e4\u00e4n monin verroin rasittavampaa kuin pitk\u00e4t marssit ja partiomatkat. He kaivoivat vihollisille esteeksi syv\u00e4n ojan, jonka pohjalle pystytettiin bambupiikkej\u00e4 ja reunoille kylvettiin suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t pullojen sirpaleita, joista heill\u00e4 ei ollut puutetta. T\u00e4m\u00e4n kaiken tarkoituksena oli toimia esteen\u00e4 vihollisen paljasjalkasotilaille.<\/p>\n\n\n\n Simo tutustui Saigonissa er\u00e4\u00e4seen ranskan kielen taitoiseen prostituoituun, joka olikin sivistynyt nainen ja k\u00e4ynyt koulua. H\u00e4nen kanssaan h\u00e4n Simo k\u00e4vi mm. seuraavan keskustelun:<\/p>\n\n\n\n Nainen: \u201dEi ole erikoisen kaunista olla orjuuttamassa toista kansaa toisen kansan laskuun pelk\u00e4n palkan takia\u201d. My\u00f6s Simo itse pohti kirjassaan siirtomaasotien oikeutta. \u201dLuonnollisesti ymm\u00e4rr\u00e4n, ettei siirtomaasodissa nyky\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n ole kysymys jaloista tarkoitusperist\u00e4. Hyvin suurta osaa n\u00e4yttelev\u00e4t taloudelliset n\u00e4k\u00f6kohdat, sill\u00e4 em\u00e4mailla on luonnollisesti runsaasti etuja valvottavana siirtomaissaan.\u201d Ja edelleen: \u201dSiirtomaavaltioiden politiikan pit\u00e4isi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 alusmaiden v\u00e4hin erin tapahtuvaan vapauttamiseen\u201d.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6hempin\u00e4 vuosina Simo Simola tapasi my\u00f6s muita suomalaisia miehi\u00e4, nimelt\u00e4\u00e4n mm. Lahdelma, Valjakka, Miettinen, Purjo, Tiira ja Salovaara. Suorittaessaan esikuntapalvelusta h\u00e4n joutui tapaamaan useitakin suomalaisia. Mik\u00e4li sinne saapui sellainen alokas, useimmiten suomalainen, joka ei osannut mit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 kielt\u00e4, soitettiin Simo Simola paikalle. H\u00e4n saikin kuulla heilt\u00e4 toinen toistaan ihmeellisempi\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntarinoita.<\/p>\n\n\n\n Lopuksi Simo pohti sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n oli oppinut kokemastaan. Ensiksikin h\u00e4n halusi sanoa painokkaasti legioonaan l\u00e4ht\u00f6\u00e4 suunnitteleville nuorille miehille sen, ett\u00e4 he harkitsisivat tarkkaan ennen sopimuksen allekirjoittamista. Sill\u00e4 myi viisi vuotta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n eik\u00e4 sopimusta voinut perua. Toiseksi h\u00e4n varoitti, ett\u00e4 jos miehell\u00e4 on taipumusta alkoholin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, h\u00e4nest\u00e4 tulee legioonassa joko auttamaton alkoholisti tai ikuinen kurilaitosten kiert\u00e4j\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n oli todennut, ett\u00e4 vain harva nuori pystyy l\u00e4p\u00e4isem\u00e4\u00e4n legioonalaisvuotensa saamatta pysyvi\u00e4 kieroutumia sielunel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Legioonassa joutuu n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sellaista ihmiselon saastaisuutta ja likaa, josta t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa puhutaan vain kuiskaamalla.<\/p>\n\n\n\n L\u00f6ysik\u00f6 Simo legioonareissusta etsim\u00e4ns\u00e4, sit\u00e4 h\u00e4n ei osannut viel\u00e4 kirjassaan sanoa, sill\u00e4 asioiden lopullinen selkiytyminen kest\u00e4\u00e4 aina kauan. \u201dJos nyt mit\u00e4\u00e4n lopullista selkiytymist\u00e4 sitten onkaan olemassa\u201d.<\/p>\n\n\n\n L\u00c4HTEET: Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tein syksyll\u00e4 2023 sukututkimusta naapurini Heikki Simolan suvusta. Siin\u00e4 yhteydess\u00e4 Heikki tuli maininneeksi, ett\u00e4 h\u00e4nen serkkunsa Simo Simola oli ollut Ranskan muukalaislegioonassa 1950-luvulla ja kirjoittanut kokemuksistaan kirjan. Niinp\u00e4 p\u00e4\u00e4tin hankkia sen kirjastosta ja se l\u00f6ytyikin varastokirjojen joukosta. Kerron seuraavassa h\u00e4nen kirjansa pohjalta joitain Simon kokemuksia ja havaintoja sotareissultaan. Kirja on julkaistu vuonna 1955, joten maailma … Jatka lukemista Viidakkosotaa Indonesiassa 1950-luvulla<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/Muukalaislegioona-1-1024x684.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/Simola-Simo-3-608x1024.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2024\/01\/Simola-Simo-1-601x1024.jpg\"){kind=spacer}
<\/figure>\n\n\n\n
Simo: \u201dErehdyt, tytt\u00f6. En min\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 rikastumassa ole. Seikkailua l\u00e4hdin hakemaan. Kaukaisia maita.\u201d
Nainen: \u201dJa tied\u00e4tk\u00f6, mit\u00e4 sinun seikkailusi maksaa meille t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kaatuneita miehi\u00e4 se maksaa, silvottuja j\u00e4seni\u00e4, raiskattuja naisia ja syytt\u00e4 tapettuja lapsia. Jos teit\u00e4 ei olisi ainoatakaan, ei t\u00e4t\u00e4 sotaa olisi.\u201d<\/p>\n\n\n\n
Simo Simola: Viidakkosotaa. Kolme vuotta legioonalaisena Indokiinassa. 1955.
https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Simo_Simola<\/a>
https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Indokiinan_sota<\/a><\/p>\n\n\n\n