{"id":1611,"date":"2024-02-01T00:00:00","date_gmt":"2024-01-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1611"},"modified":"2023-10-05T09:39:08","modified_gmt":"2023-10-05T06:39:08","slug":"mina-kirjat-ja-kirjastot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/02\/01\/mina-kirjat-ja-kirjastot\/","title":{"rendered":"Min\u00e4, kirjat ja kirjastot"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Lapsuudessani 1950-luvun Tampereella meill\u00e4 kotona ei ollut montakaan lastenkirjaa. Ainoat kirjat, mit\u00e4 muistan olleen, olivat H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat, osat I, II ja III sek\u00e4 Joel Lehtosen Tarulinna. Erityisesti Tarulinnaa luettiin meille niin, ett\u00e4 se oli aivan kulunut ja mielest\u00e4ni siin\u00e4 oli j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 kertomuksia. Vanhempieni kanssa en muista koskaan k\u00e4yneeni kirjastossa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Perheemme muutti Kalevasta Nekalaan joulukuussa 1956 ja siirryin kev\u00e4\u00e4st\u00e4 1957 Nekalan kansakoulun kolmannelle luokalle. Tutustuin rinnakkaisluokalla olleeseen Ritvaan, joka oli innokas kirjastossa k\u00e4vij\u00e4. Nekalan kirjasto oli siihen aikaan kansakoulun kivijalassa, osittain kellarikerroksessa. Ritva kertoi, ett\u00e4 h\u00e4n oli lukenut \u00e4skett\u00e4in hyv\u00e4n kirjan nimelt\u00e4\u00e4n Salainen puutarha ja tietysti my\u00f6s min\u00e4 halusin lukea sen. Menin rohkeasti kirjastoon, vaikka en tiennyt, kuinka siell\u00e4 lainaaminen tapahtuu. Kysyin kirjastonhoitajalta lainaksi Salaista puutarhaa, mutta pettymyksekseni se oli lainassa. Onnekseni kirjastonhoitaja kertoi, ett\u00e4 voin varata sen ja niin sain aikanaan lukea kirjan. T\u00e4st\u00e4 alkoi ahkera lukuharrastukseni ja kirjaston k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjat olivat minulle my\u00f6s mieluisia lahjoja. Jouluna 1959 sain lahjaksi Anni Swanin kirjan Iris rukka, seuraavana vuonna sain jopa kaksi kirjaa: Edmondo de Amicisin kirjan Syd\u00e4n ja Helen Wellsin kirjan Ursula suurkaupungissa. Jouluna 1961 pukki toi Helen D. Boylstonin kirjan Johtajatar Helena. Lis\u00e4ksi kirjahyllyst\u00e4 l\u00f6ytyy ilman merkint\u00e4\u00e4 saantiajankohdasta Irja Virtasen kirja Sylva ja Hilja Valtosen Hiiliristi. Ehk\u00e4 sain my\u00f6hemmin viel\u00e4 muita kirjoja, mutta vain n\u00e4m\u00e4 kirjat ovat minulla edelleen. Hilja Valtosen kirjoihin olin ihastunut ja luin ne varmaan kaikki. Kirjoitin sinikantiseen ruutuvihkoon lukemani kirjat yl\u00f6s, mutta se vihko ei ole s\u00e4ilynyt. Olisi mielenkiintoista katsoa, mit\u00e4 silloin luin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">K\u00e4vimme koulun kanssa tutustumassa kirjastoon ja meille selostettiin mm. kirjaston kirjojen luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4 eli selitettiin mit\u00e4 ne numerot kirjojen sel\u00e4ss\u00e4 ja hyllyjen p\u00e4iss\u00e4 tarkoittivat. Siit\u00e4 on ollut paljon hy\u00f6ty\u00e4 my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Oppikouluaikana ehdin lukea my\u00f6s romaaneja niin, ett\u00e4 vanhemmat usein patistivat minua l\u00e4htem\u00e4\u00e4n ulos kirjojen parista, jotta silm\u00e4t eiv\u00e4t mene pilalle. Asuimme paikassa, jossa ei l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 asunut muita nuoria, joten kirjoista tuli minulle hyvi\u00e4 kavereita ja avautui uusia maailmoja.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Lamminpaan-kirjasto-1938-2013.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1614\" style=\"width:512px;height:379px\" width=\"512\" height=\"379\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Lamminpaan-kirjasto-1938-2013.jpg 776w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Lamminpaan-kirjasto-1938-2013-300x222.jpg 300w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Lamminpaan-kirjasto-1938-2013-768x569.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 512px) 100vw, 512px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Lamminp\u00e4\u00e4n kirjasto 1938-2013<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Opiskeluaikana muu kuin opintoihin liittyv\u00e4 lukeminen j\u00e4i v\u00e4hemm\u00e4lle, vaikka ei j\u00e4\u00e4nyt kokonaan. Kun avioiduin ja muutimme Raholaan, oli l\u00e4hikirjastoni Raholan koululla ollut kirjasto. Se sijaitsi yl\u00e4kerroksissa, ehk\u00e4 kolmannessa kerroksessa. Kun olin \u00e4itiyslomalla, k\u00e4vin tytt\u00e4reni kanssa kirjastossa. Kun ei hissi\u00e4 ollut, piti vaunut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 alakertaan ja kiivet\u00e4 lapsi kainalossa yl\u00f6s. Kun tutkin kirjahyllyj\u00e4, konttaili esikoiseni kirjaston lattialla ja niin tuli kirjaston maailma h\u00e4nelle tutuksi. Raholassa oli kirjastonhoitajana Kalervo Koivu, joka oli hyvin yst\u00e4v\u00e4llinen ja avulias. My\u00f6hemmin, kun muutimme Lamminp\u00e4\u00e4h\u00e4n, tutustuimme Lamminp\u00e4\u00e4n kirjastoon, joka toimi omakotitalossa ja kirjastonhoitaja Maija asui sen yl\u00e4kerrassa. Kirjasto oli pieni ja kodikas paikka. Kun Maija j\u00e4i el\u00e4kkeelle, tuli kirjastonhoitajaksi runoilija Kari Aronpuro. H\u00e4n oli paljon v\u00e4h\u00e4puheisempi kuin Maija. Ollessani \u00e4itiyslomalla nuoremmasta lapsestani tutustuin Aronpuron \u201dpuheliaampaan\u201d puoleen, kun k\u00e4vimme Aronpuron satutunneilla.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"aligncenter size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Kari-Aronpuro.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-1613\" style=\"width:318px;height:419px\" width=\"318\" height=\"419\" srcset=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Kari-Aronpuro.jpg 495w, https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Kari-Aronpuro-228x300.jpg 228w\" sizes=\"auto, (max-width: 318px) 100vw, 318px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Kari Aronpuro<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Lasten my\u00f6t\u00e4 sain tutustua lastenkirjallisuuden klassikoihin, mm. Astrid Lindgrenin ihaniin kirjoihin, G\u00f6sta Knutssonin Pekka T\u00f6p\u00f6h\u00e4nt\u00e4 -kirjoihin ja muumikirjoihin, sill\u00e4 ne olivat j\u00e4\u00e4neet minulle lapsena tuntemattomiksi. Luin mielell\u00e4ni lapsille ja nyt lapsenlapsille ja my\u00f6s he ovat aina olleet innokkaita kirjojen yst\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Ty\u00f6ss\u00e4 ollessa lukeminen rajoittui p\u00e4\u00e4asiassa ammattiin liittyviin kirjoihin, mutta nyt el\u00e4kkeell\u00e4 voi lukea kaikkea, mik\u00e4 kiinnostaa. Ty\u00f6ss\u00e4 ollessani luin kaunokirjallisuutta 10-15 kirjaa vuodessa, mutta nyt el\u00e4kkeell\u00e4 20-30 kirjaa. Viime aikoina on tullut luettua aika paljon tietopuolista kirjallisuutta sukututkimusharrastuksen my\u00f6t\u00e4. Pit\u00e4j\u00e4- ja paikallishistoriat antavat lis\u00e4tietoa sukututkimukseen ja muutenkin historiaan liittyv\u00e4t kirjat ja el\u00e4m\u00e4nkerrat kiinnostavat.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kerran ollessani yliopiston alakuppilassa istuin sattumalta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, jossa istunut mies esitteli itsens\u00e4 Mikko Lahtiseksi. Siin\u00e4 jutellessamme k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 h\u00e4n oli kirjoittanut kirjan Kirjastojen maa. H\u00e4n, \u201dkirjastojen mies\u201d, oli kiert\u00e4nyt itse l\u00e4pi l\u00e4hes kaikki Suomen kirjastot ja esitteli kirjassa ne sanoin ja kuvin. H\u00e4nen mukaansa miss\u00e4\u00e4n muussa maassa yleiset kirjastot eiv\u00e4t ole yht\u00e4 suosittuja kuin Suomessa, jossa 40% asukkaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjastojen palveluja. Maailmalla arvostetaan suomalaisten kirjastojen korkeaa tasoa ja henkil\u00f6kunnan ammatillista p\u00e4tevyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-font-size wp-block-paragraph\">N\u00e4in lopuksi haluankin kiitt\u00e4\u00e4 kaikkien kirjastojen henkil\u00f6kuntaa. K\u00e4ynp\u00e4 miss\u00e4 kirjastossa tahansa, saan aina avuliasta ja yst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 palvelua, joka joskus jopa ihmetytt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 itsepalvelun aikana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-medium-orange-color has-text-color has-medium-font-size wp-block-paragraph\">Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lapsuudessani 1950-luvun Tampereella meill\u00e4 kotona ei ollut montakaan lastenkirjaa. Ainoat kirjat, mit\u00e4 muistan olleen, olivat H. C. Andersenin Kootut sadut ja tarinat, osat I, II ja III sek\u00e4 Joel Lehtosen Tarulinna. Erityisesti Tarulinnaa luettiin meille niin, ett\u00e4 se oli aivan kulunut ja mielest\u00e4ni siin\u00e4 oli j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 kertomuksia. Vanhempieni kanssa en muista koskaan k\u00e4yneeni kirjastossa. Perheemme &hellip; <a href=\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2024\/02\/01\/mina-kirjat-ja-kirjastot\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Min\u00e4, kirjat ja kirjastot<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-1611","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1611","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1611"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1611\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1621,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1611\/revisions\/1621"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1611"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1611"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1611"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}