![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Kuva1.jpg\")
Uudessa talossa Hannan seuralainen Aspa eli kirjailija ja taiteilija Georg Sigurd Wettenhovi-Aspa (oik. Wetterhoff-Asp) sai asuttavakseen A-portaassa olleen erillisen huoneiston, jossa h\u00e4nell\u00e4 oli oivalliset ty\u00f6- ja ateljeetilat. Aspa toimi Lappalaisen seuralaisena teatterissa ja oopperassa k\u00e4ydess\u00e4. Aspa my\u00f6s kuljetti tarvittaessa Hanna Lappalaista ulkona py\u00f6r\u00e4tuolissa. H\u00e4n oli Lappalaisen seurana, kun t\u00e4m\u00e4 haki Keski-Euroopan kylpyl\u00f6ist\u00e4 apua jatkuvasti paheneviin lonkka- ja nivelvaivoihinsa.<\/p>\n\n\n\n
Er\u00e4\u00e4ss\u00e4 lehtikirjoituksessa kuvataan Lappalaisen kotia seuraavasti: ”Sitten siirrymme yl\u00e4kertaan tohtori Lappalaisen yksityishuoneistoon, joka sekin on ollut perinpohjaisen uudistuksen alainen. Mik\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6! Kanarialintu livert\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin rinnoin iloisen tervehdyksens\u00e4, kirjoja – tekisi mieli sanoa – miltei loppumattomiin. J\u00e4rjestyksest\u00e4 puhuu se, ett\u00e4 kirjastossa on asianmukaisen tarkka korttij\u00e4rjestelm\u00e4. Maalauksia, verhoja, mattoja, paljon taide-esineit\u00e4 kaikkialla todistamassa omistajansa harrastuksista. Tuntuu silt\u00e4 kuin alhaalta uutterien ty\u00f6muurahaisten parista olisi siirrytty itse taiteen ilmakeh\u00e4\u00e4n. Maalauksista j\u00e4i mieleen joukko Gebhardin ja Wettenhovi-Aspan t\u00f6it\u00e4, varsinkin viimeksi mainitun suurikokoinen Sibelius-kuva oli voimakas luomus. Tohtori Lappalainen kertoo vilkkaaseen tapaansa ty\u00f6ns\u00e4 vaiheista vuosien varrella. H\u00e4nen kerrontansa on \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 ja mukaansatempaavaa. Miten paljon tarmoa ja v\u00e4sym\u00e4t\u00f6nt\u00e4 uurastusta sis\u00e4ltyyk\u00e4\u00e4n n\u00e4ihin vuosiin! Kaiken ahertelun tuloksena on nyt ymp\u00e4rill\u00e4 laaja liike, uljas koti ja kaikin puolin kauniit, kunnioitettavat tulokset.” Wettenhovi-Aspan sek\u00e4 Albert ja Johannes Gebhardin maalausten lis\u00e4ksi asunnon seinill\u00e4 oli ainakin Antti Fav\u00e9nin ja Hugo Backmanssonin t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lappalainen kutsui usein kotiinsa keskustelutilaisuuksiin tuttavia, yst\u00e4vi\u00e4, taiteilijoita, diplomaatteja, poliitikkoja ja yhteiskunnan vaikuttajia. H\u00e4n j\u00e4rjesti my\u00f6s suuria juhlia, joissa Aspa toimi taitavana juhlamenojen ohjaajana. Joskus t\u00e4m\u00e4 huolehti tilaisuuksien musiikista soittamalla salin nurkassa pianoa.<\/p>\n\n\n\n
Usein n\u00e4hdyist\u00e4 vieraista voidaan mainita presidenttipari K. J. St\u00e5hlberg, s\u00e4velt\u00e4j\u00e4mestari Jean Sibelius, kirjailijat Frans Emil Sillanp\u00e4\u00e4 ja Ilmari Kianto, laulajatar Musa Silver, taiteilija Johannes Gebhard, professori ja rouva V\u00e4in\u00f6 Auer, professori Gustaf Komppa sek\u00e4 kontra-amiraali ja rouva Hjalmar von Bonsdorff.<\/p>\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/Kuva2.jpg\")
<\/figure>\n<\/div>\n\n\nKuka oli Hanna Lappalainen?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hanna (oik. Johanna) Lappalainen syntyi 24.6.1881 Puumalassa. H\u00e4nen vanhempansa olivat sahan viilaaja Juho Matinpoika Lappalainen (1848\u20141915) ja Fredriikka Vilhelmiina Henrikintyt\u00e4r Luukkonen (1849\u20141915). Juhon suku oli l\u00e4ht\u00f6isin Puumalan Piskolasta. Varattomalla avioparilla oli kaikkiaan viisi lasta, nelj\u00e4 tyt\u00e4rt\u00e4 ja yksi poika, joista yksi tyt\u00e4r ja poika kuolivat pienin\u00e4. Hanna Lappalainen k\u00e4vi kansakoulun j\u00e4lkeen Kotkassa ruotsalaista tytt\u00f6koulua. H\u00e4n oppi nopeasti ruotsin kielen ja oli jo toisena lukuvuonna luokkansa priimus.<\/p>\n\n\n\n Lappalainen valmistui farmaseutiksi 1903 ja palveli farmaseuttina Kurkijoen apteekissa valmistuen proviisoriksi 1910. Sai erioikeuden suorittaa tutkintoja Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisess\u00e4 osastossa olematta ylioppilas. H\u00e4n v\u00e4itteli kasvitieteess\u00e4 filosofian tohtorin arvoa varten 1919 ja suoritti filosofian lisensiaatin tutkinnon vuonna 1920. H\u00e4n suoritti sen ohella ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti vuonna 1920 maanviljelystaloudellisessa tiedekunnassa kandidaattitutkintoa varten vaadittavan maanviljelyskemian ja -fysiikan kurssit. H\u00e4net promovoitiin vuonna 1923 sek\u00e4 filosofian maisteriksi ett\u00e4 tohtoriksi.<\/p>\n\n\n\n Kulttuurin tukija ja lahjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hanna Lappalainen oli vuonna 1935 perustetun yhdistyksen Kalevalaisten Naisten Liiton tukija. Yhdistyksen perustajista Elsa Heporauta oli Puumalan Sahan sahanhoitajan Johan Henrik Koposen tyt\u00e4r, Lappalaisen lapsuudentuttava ja yst\u00e4v\u00e4. Akseli ja Elsa Heporauta kuuluivat Lappalaisen vakituiseen seurapiiriin. Lappalainen oli my\u00f6s yksi Laulu-Miesten monista rakentajaj\u00e4senist\u00e4, jotka avustivat vuonna 1949 valmistuneen Laulu-Miesten talon rakentamista.<\/p>\n\n\n\n Helsingiss\u00e4 oli perustettu vuonna 1942 Jenny ja Antti Wihurin rahasto -niminen s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Se puolestaan perusti kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 Wihurin Tutkimuslaitoksen. Hanna Lappalainen lahjoitti tutkimuslaitokselle omistamansa kiinteist\u00f6n osoitteesta Arkadiankatu 21 tontteineen. Kiinteist\u00f6n tuotto oli m\u00e4\u00e4r\u00e4tty lahjoituksen yhteydess\u00e4 Wihurin Tutkimuslaitokselle ja lahjoitukseen liittyi ehto, ett\u00e4 lahjoittaja saa vuokravapaasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 apteekin, laboratorion ja asunnon kuolemaansa saakka. – Hanna Lappalainen nimitettiin apteekkineuvokseksi 75-vuotisp\u00e4iv\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n \u221e \u221e \u221e \u221e \u221e<\/p>\n\n\n\n Hanna Lappalainen kuoli 5.2.1966 Helsingiss\u00e4. H\u00e4n oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt testamentissaan, ett\u00e4 h\u00e4net oli pidett\u00e4v\u00e4 kodissaan kolmen vuorokauden ajan kuolemansa j\u00e4lkeen. Samoin h\u00e4n oli m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 h\u00e4net on haudattava Helsingin (Hietaniemen) hautausmaalle miehens\u00e4 Juhani Kurikan viereen, kuuden hengen hautaan, johon oli haudattu my\u00f6s Juhani Kurikan tyt\u00e4r Aili sek\u00e4 Hanna Lappalaisen serkku Hilja Lappalainen, joka oli ollut aikaisemmin Hanna Lappalaisen kotitalouden hoitajana.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Pienist\u00e4 oloista Savosta l\u00e4ht\u00f6isin oleva apteekkari Hanna Lappalainen osti vuonna 1936\/1937 Helsingist\u00e4 kokonaisen kivitalon osoitteesta Arkadiankatu 21 ja muutti apteekkinsa sinne 24.9.1938. Talo on suuri kaupunkitalo, jossa on 2 rappuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4, 5 kerrosta ja noin 50 huoneistoa. Talon oli suunnitellut Wilho Lekman ja se oli valmistunut vuonna 1913. Talon ylin kerros oli kokonaan Lappalaisen asuntona. Apteekki … Jatka lukemista Kun Hanna Lappalainen kerrostalon osti<\/span> \n