![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Kuva-1.png\")
Mielenkiintoisin piirre n\u00e4iss\u00e4 oululaisissa esi-isiss\u00e4 oli laivan omistaminen ja ulkomaankaupan harjoittaminen. Ei py\u00f6ritty vain pieniss\u00e4 l\u00e4hiympyr\u00f6iss\u00e4 vaan l\u00e4hdettiin kohti suurta maailmaa. Suvun kauppiaat siis siirtyiv\u00e4t Pyh\u00e4joelta vasta perustettuun Oulun kaupunkiin 1600-luvun alkupuolella ja siell\u00e4 he Hoffr\u00e9n-nimen ottaneina olivat er\u00e4s kaupungin vaikutusvaltaisista kauppiassuvuista 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolta aina 1800-luvulle saakka noin kuuden sukupolven ajan. Varakkuuden kasvaessa perheet saattoivat l\u00e4hett\u00e4\u00e4 poikiaan opintielle ja niinp\u00e4 useita Hoffr\u00e9neja opiskeli sek\u00e4 Upsalan ett\u00e4 Turun yliopistoissa. Useat heist\u00e4 valmistuivat papeiksi.<\/p>\n\n\n\n En ole valitettavasti l\u00f6yt\u00e4nyt tietoa mink\u00e4laisia laivoja he omistivat. Historian kirjoista l\u00f6ytyy kyll\u00e4 tietoa heid\u00e4n harjoittamastaan ulkomaankaupasta ja heid\u00e4n tuomistaan ja viemist\u00e4\u00e4n lasteista, mutta ei laivoista. Pohjanlahdellakin on purjehtinut monentyyppisi\u00e4 purjealuksia. Alkuper\u00e4isi\u00e4 talonpoikaispursia tavattiin kutsua skuuteiksi. Mahdollinen laivatyyppi oli my\u00f6hemmin kaljaasi. Kuunari<\/strong> <\/strong>eli kaljaasi<\/em> on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksimastoinen alus, jonka kaikissa mastoissa on kahvelipurjeet<\/em>. Kahvelipurje tarkoittaa laivan kulkusuuntaan n\u00e4hden pitkitt\u00e4in ripustettua purjetta. Kuunariin riitt\u00e4\u00e4 pienempi miehist\u00f6 kuin samankokoiseen fregattiin tai parkkiin, mutta se ei ole yht\u00e4 nopea<\/p>\n\n\n\n Kauppa oli Ruotsin valtakunnassa tarkoin s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4 ja keskitetty 1600-luvulla merkantilismin oppien mukaisesti kaupunkeihin. Oulu sai 1610 kaupunkioikeuksien mukana varsin laajat oikeudet ulkomaankauppaan, mutta muutama vuosi my\u00f6hemmin koko Ruotsin valtakuntaa koskenut kauppa- ja purjehduss\u00e4\u00e4nt\u00f6 muutti tilannetta. Kauppaoikeuksia kavennettiin ja Oulusta tuli maakaupunki, josta oli seuraavien 150 vuoden ajan lupa k\u00e4yd\u00e4 kauppaa vain kotimaahan, eik\u00e4 ulkomaisilla laivoilla ei ollut lupaa purjehtia Ouluun. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaupank\u00e4ynti suuntautui n\u00e4in Tukholmaan. Oululaiset olivat kuitenkin tunnettuja liikekumppaneita my\u00f6s R\u00e4\u00e4velin, nykyisen Tallinnan, ja Riikan kauppahuoneissa, sill\u00e4 purjehduss\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n my\u00f6nnettiin toisinaan poikkeuslupia. Lis\u00e4ksi kieltoa rikottiin jonkin verran.<\/p>\n\n\n\n Tuotteista erityisesti lohi oli kysytty\u00e4 p\u00e4\u00e4kaupungissa, ja myyntiin l\u00e4hti my\u00f6s esimerkiksi voita, turkiksia ja tervaa. Valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupungista tuotiin mm. viljaa, suolaa ja nautintoaineita. Lis\u00e4ksi matkalla tarttui mukaan kulttuurivaikutteita.<\/p>\n\n\n\n Kaupungin porvaristo vaurastui v\u00e4hitellen, mik\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi heid\u00e4n omistamiensa laivojen m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Kun Oulun porvaristo 1600-luvun alussa omisti yhteens\u00e4 noin kymmenen laivaa, oli luku vuosisadan loppua kohti tultaessa kaksinkertainen. Laivanrakennusta alettiin kuitenkin rajoittaa, eik\u00e4 laivoja saanut tehd\u00e4 omaa tarvetta enemp\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 siksi, ett\u00e4 pel\u00e4ttiin metsien ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 rakennuspuiden loppumista.<\/p>\n\n\n\n 1700-luvun puolenv\u00e4lin j\u00e4lkeen Ruotsin kruunu lopulta vapautti ulkomaankaupan ja oululaiset laivat saivat purjehtia muuallekin kuin Tukholmaan. Oulun kauppalaivasto kilpaili jo 1700-luvulla laivojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 ja tilavuudessa Kokkolan ja Turun kanssa. Suomen sodan j\u00e4lkeen siit\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4 vain yksitoista pient\u00e4 alusta. Laivanrakennus p\u00e4\u00e4si kuitenkin nopeasti k\u00e4yntiin, kun aikaisempaa useammat suvut ryhtyiv\u00e4t perustamaan omia varvejaan. Niill\u00e4 tehtiin uusia ja entist\u00e4 suurempia laivoja sek\u00e4 omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, ett\u00e4 myyt\u00e4v\u00e4ksi. Oulussa rakennettiin jo vuosina 1816\u20131854 kaikkiaan 151 laivaa, ja oma 43 aluksen kauppalaivasto oli vuosisadan puoliv\u00e4liin tultaessa kapasiteetiltaan eli l\u00e4stiluvultaan Turun j\u00e4lkeen Suomen toiseksi suurin.<\/p>\n\n\n\n 1800-luvulla purjelaivojen kultakautena suurimmat laivat olivat tyypilt\u00e4\u00e4n fregatteja tai parkkeja. Kuuluisin Oulun fregateista oli nimelt\u00e4\u00e4n Toivo<\/em>. Toivon teki kuuluisaksi my\u00f6s siit\u00e4 tehty komea viisu Laiva Toivo Oulu.<\/em><\/p>\n\n\n Fregatti Toivo oli kauppahuone J. W. Snellmanin ylpeys, suurin purjelaiva mit\u00e4 Oulussa koskaan rakennettiin. Kes\u00e4ll\u00e4 1877 laiva sai yll\u00e4tt\u00e4en kukkuramitoin huonoa mainetta, kun kotiin palanneiden merimiesten kuoro esitti pilkkalaulun, jossa kuvailtiin, miten huonosti Toivon kapteeni oli miehist\u00f6\u00e4\u00e4n kohdellut. Kun tarinan konna oli itsens\u00e4 laivanomistajan, kauppaneuvos J. W. Snellmanin poika, Henrik Wilhelm, oli tapahtumassa suoranaisen sosiaalisen protestin makua. T\u00e4m\u00e4 laulu, ”Laiva Toivo, Oulu”, tunnetaan hyvin viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin, mutta mit\u00e4 fregatti Toivolla todella tapahtui? Kuka teki pilkkalaulun kapteeni Snellmanista ja miksi? Asuin aikanaan noin kaksikymment\u00e4 vuotta Oulussa, mutta en silloin viel\u00e4 valitettavasti tiennyt edell\u00e4 kuvatuista oululaisista sukujuuristani. Kyll\u00e4 viel\u00e4 silloinkin Oulussa voi aistia hienon merihistorian vaikutuksia. T\u00e4h\u00e4n perinteeseen pohjautuvaan er\u00e4\u00e4nlaisen reippaaseen maailmankansalaisen asenteeseen t\u00f6rm\u00e4si silloin t\u00e4ll\u00f6in. Monet oululaiset eiv\u00e4t kokeneet Oulua min\u00e4\u00e4n pikkukaupunkina vaan pikemmin v\u00e4hint\u00e4\u00e4n koko pohjoiskalotin p\u00e4\u00e4kaupunkina. Sukujuuriin ja historiaan perehtyminen saa nyt katsomaan kaupunkia aivan eri silmin.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteit\u00e4:<\/em><\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja Jorma Lappalainen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Osa sukututkimuksen vieh\u00e4tyst\u00e4 on siin\u00e4, ett\u00e4 se voi tuoda esille yll\u00e4tyksi\u00e4 historiasta. Minulle k\u00e4vi n\u00e4in, kun l\u00f6ysin is\u00e4ni \u00e4idin sukujuurien kautta esi-is\u00e4n vastaperustetusta Oulusta. Pietari Olavinpoika oli vuosina 1611 ja 1614 Oulun ensimm\u00e4isen\u00e4 pormestarina, samaan aikaan\u00a0 (vuosina 1611 ja 1613-19) toisena pormestarina oli h\u00e4nen pikkuserkkunsa Hannu Juhonpoika Fordell. Pietari Olavinpoika oli syntynyt vuonna 1565 Pohjankyl\u00e4ss\u00e4 … Jatka lukemista Tuulta purjeissa. Sukujuuria merikaupunki Oulussa.<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Kuva2-1024x752.png\")
![\"\"](\"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/08\/Kuva3.jpg\")
Laulu on arvokas historiallinen l\u00e4hde: se kuvaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 suomalaisissa laivoissa merimiesten omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, se on \u00e4\u00e4ni keulaskanssista, josta suomalainen kirjallisuus ei ole montakaan repliikki\u00e4 tallentanut. Toivon tarina on menneen ajan arjen historiaa suurten purjelaivojen ja siirtomaaimperiumien aikaan. Se kertoo kaikilla merill\u00e4 purjehtineista merimiehist\u00e4 ja kovasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, jossa ei aina kymment\u00e4 k\u00e4sky\u00e4 muistettu. Professori Kaukiaisen kirjoittama kirja Laiva Toivo Oulu<\/em> on komeaa historiaa. Laivan ja laulun el\u00e4m\u00e4kerta on mikrohistoriaa el\u00e4vimmill\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n\n