{"id":1537,"date":"2023-09-01T00:00:00","date_gmt":"2023-08-31T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1537"},"modified":"2023-08-06T15:11:47","modified_gmt":"2023-08-06T12:11:47","slug":"vanhaa-ja-uutta-vapaussodan-muistelua-suodenniemelta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/09\/01\/vanhaa-ja-uutta-vapaussodan-muistelua-suodenniemelta\/","title":{"rendered":"Vanhaa ja uutta vapaussodan muistelua Suodenniemelt\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Suodenniemi, nykyisin osa Sastamalan kaupunkia, on minulle hyvin tuttu, sill\u00e4 olen syntyisin naapuripit\u00e4j\u00e4st\u00e4 H\u00e4meenkyr\u00f6st\u00e4 melko l\u00e4helt\u00e4 kuntarajaa. Minulla on Suodenniemell\u00e4 paljon sukulaisia sek\u00e4 omassa ett\u00e4 vaimoni suvussa.<\/p>\n\n\n\n

Vietin hein\u00e4kuussa yhden kes\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n tutustumalla vapaussotaperinteen n\u00e4k\u00f6kulmasta Suodenniemeen. (Se, ett\u00e4 kirjoitan ja puhun vuodesta 1918 vapaussotana, selvi\u00e4\u00e4 allekirjoituksestani). Otan t\u00e4ss\u00e4 esille vain muutaman kohteen. Monet kohteet kuten Mustap\u00e4\u00e4n kahakan muistolaatta, surmatun kirkkoherra Kalvan hautakivi tai presidentti Rytin sukuun liittyv\u00e4 hautakivi j\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4ss\u00e4 kertomatta.<\/p>\n\n\n\n

Kun tuli kuluneeksi 20 vuotta vapaussodasta, pystytettiin eri puolille Suomea monia muistomerkkej\u00e4. Suodenniemen kirkonm\u00e4ell\u00e4 on vuonna 1938 pystytetty komea ja vaikuttava vapaussodan muistomerkki, miss\u00e4 on muistoteksteineen valkoisen Suomen uhrien nimet. Muistomerkin on tehnyt kuuluisa satakuntalainen kuvanveist\u00e4j\u00e4 Emil Cedercreutz (1879-1949). H\u00e4nen signeerauksensa on muistomerkiss\u00e4. Olen tutustunut moniin vapaussodan muistomerkkeihin, joista ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, kuka ne on tehnyt, vaikka tekij\u00e4n on arveltu olevan tunnettukin taiteilija.<\/p>\n\n\n\n

Vapaussotien ja Itsen\u00e4isyyden Sastamalan Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Matti Soini kertoi minulle, ett\u00e4 kun he muutama vuosi sitten kunnostuttivat muistomerkin SASKY:n kivilinjan oppity\u00f6n\u00e4, niin he olivat yhteydess\u00e4 Emil Cedercreutzin museoon Harjavaltaan<\/a>. Oli suuri yll\u00e4tys, kun museolla ei tiedetty koko muistomerkist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. Kunnostuksen j\u00e4lkeen museonjohtaja k\u00e4vi paikalla ja oli hyvin tyytyv\u00e4inen ja kiitollinen, ett\u00e4 muistomerkki oli kunnostettu.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Suodenniemen kirkonm\u00e4ell\u00e4 sijaitseva Emil Cedercreutzin tekem\u00e4 vapaussodan muistomerkki.<\/em> Kuva: Jouni Koskela.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Muistomerkin uhriluettelossa on my\u00f6s Aunuksen sotaretkell\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1919 kaatuneen nuoren heimosoturin nimi. Sen pit\u00e4isi oikeasti olla Antti Kaunisto (1902-1919), mutta laatassa lukee Antti Kannisto. Olen k\u00e4ynyt Aunuksessa, miss\u00e4 Salmissa on heimosotureiden muistopaasi. Nimi on my\u00f6s siell\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. Viisi vuotta sitten yhdess\u00e4 Marja-Leena Viilon kanssa teimme t\u00e4st\u00e4 tutkimuksen, jonka avulla saimme varmistuksen oikeasta nimest\u00e4. Kirjoitin siit\u00e4 silloin Vapaussoturi-lehteen<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Muistomerkkej\u00e4 on my\u00f6s uusia. Vuonna 2018 satavuotismuisteluiden kunniaksi niit\u00e4 julkistettiin Suodenniemell\u00e4kin. Suodenniemen vanhalla hautausmaalla kohtaavat kapinan \u2013 niin kuin aikanaan yleisesti vuoden 1918 tapahtumaa sanottiin \u2013 molemmat osapuolet. Punaisten muistomerkkiin on viisi vuotta sitten liitetty henkens\u00e4 menett\u00e4neiden nimiluettelo. Aivan tuon muistomerkin vieress\u00e4 on kauppias Iivari Korpelan (1878-1918) hautakivi. H\u00e4net punaiset surmasivat 19.2.1918. Nyt hautausmaalla lepo ja rauha on molemmilla osapuolilla yhteinen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Suodenniemen vanhalla hautausmaalla rinnakkain punaisten surmaaman kauppiaan hautakivi ja punaisten puolella henkens\u00e4 menett\u00e4neiden muistomerkki.<\/em> Kuva: Jouni Koskela<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

S\u00e4vinkyl\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy viisi vuotta sitten asetettu muistolaatta punaisten 10.2.1918 surmaamista kolmesta pit\u00e4j\u00e4l\u00e4isest\u00e4, jotka olivat tuolla paikalla sijainneessa torpassa postinhakureissulla. Laatta on maalaistalon pihakivess\u00e4 yksityisell\u00e4 maalla. Olin saanut vihjeen ja ohjeen talon is\u00e4nn\u00e4n veljelt\u00e4. Sain talon em\u00e4nn\u00e4lt\u00e4 luvan k\u00e4yd\u00e4 pihassa kuvaamassa. Samalla tuli ilmi, ett\u00e4 monet henkil\u00f6t olivat meille yhteisi\u00e4 tuttuja sukujen kautta. Sotaperinnetutkimus ja sukututkimus ovat joskus l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
S\u00e4vinkyl\u00e4ss\u00e4 yksityisell\u00e4 maalla sijaitseva vapaussotaan liittyv\u00e4 muistolaatta.<\/em> Kuva: Jouni Koskela<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirjoittaja Jouni Koskela
Vapaussodan Perinneliitto ry:n<\/a> puheenjohtaja<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Suodenniemi, nykyisin osa Sastamalan kaupunkia, on minulle hyvin tuttu, sill\u00e4 olen syntyisin naapuripit\u00e4j\u00e4st\u00e4 H\u00e4meenkyr\u00f6st\u00e4 melko l\u00e4helt\u00e4 kuntarajaa. Minulla on Suodenniemell\u00e4 paljon sukulaisia sek\u00e4 omassa ett\u00e4 vaimoni suvussa. Vietin hein\u00e4kuussa yhden kes\u00e4isen p\u00e4iv\u00e4n tutustumalla vapaussotaperinteen n\u00e4k\u00f6kulmasta Suodenniemeen. (Se, ett\u00e4 kirjoitan ja puhun vuodesta 1918 vapaussotana, selvi\u00e4\u00e4 allekirjoituksestani). Otan t\u00e4ss\u00e4 esille vain muutaman kohteen. Monet kohteet kuten … Jatka lukemista Vanhaa ja uutta vapaussodan muistelua Suodenniemelt\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-1537","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-jouni-koskela"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1537"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1557,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1537\/revisions\/1557"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1537"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1537"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1537"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}