{"id":1488,"date":"2023-10-01T00:00:00","date_gmt":"2023-09-30T21:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/?p=1488"},"modified":"2023-08-01T20:09:37","modified_gmt":"2023-08-01T17:09:37","slug":"hospiz-emmauksessa-tarjoilijana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/2023\/10\/01\/hospiz-emmauksessa-tarjoilijana\/","title":{"rendered":"Hospiz Emmauksessa tarjoilijana"},"content":{"rendered":"\n

Kokemuksia tarjoilijana Emmauksessa syksyll\u00e4 1968<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Syyskuussa 1968 olin toisen vuoden opiskelija Tampereen yliopistossa. Koska olin tamperelainen ja asuin kotona, asumis- ja ruokakuluja ei ollut. Kuitenkin minun piti hankkia tarvitsemani vaate- ja k\u00e4ytt\u00f6rahat itse, sill\u00e4 perheeni oli tavallinen ty\u00f6l\u00e4isperhe eik\u00e4 rahaa ollut liiaksi. Halusin siis johonkin osa-aikaty\u00f6h\u00f6n. Is\u00e4 kehotti minua kysym\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 hotelli Emmauksesta, koska h\u00e4n oli sota-akana tutustunut sen johtajaan nimelt\u00e4\u00e4n Leuto Lumme. Niinp\u00e4 menin h\u00e4nen puheilleen keskiviikkona 18.9.1968 ja h\u00e4n lupasikin heti t\u00f6it\u00e4 tilap\u00e4isen\u00e4 tarjoilijana. Minulla ei ollut mink\u00e4\u00e4nlaista kokemusta tai koulutusta tarjoilijan ty\u00f6h\u00f6n, mutta palkkakin oli pieni, muistaakseni 2 markkaa tunnilta.<\/p>\n\n\n\n

Tarjoilijalla piti olla musta hame ja valkoinen pusero. Koska ty\u00f6t sai aloittaa jo seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, piti minun menn\u00e4 saman tien vaateostoksille. Rahaa ei ollut mukana, joten soitin kotiin ja veljeni toi rahat kaupunkiin. Ostin lyhyen mustan minihameen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Aloitin siis ty\u00f6t tarjoilijana torstaina 19.9.1968 klo 7. Valkoisen puseron ja mustan hameen lis\u00e4ksi asuuni kuuluin valkoinen pyyheliina k\u00e4sivarrella. Sain lyhyen perehdytyksen ty\u00f6h\u00f6ni. Ravintolan keitti\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6skenteliv\u00e4t tarjoilijoiden lis\u00e4ksi mm. kokki, kylm\u00e4kk\u00f6 ja tiskari. Tein p\u00e4tkitt\u00e4isi\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4 joko aamulla tai iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4\/illalla. Emmauksesta oli lyhyt matka kipitt\u00e4\u00e4 aamulla yliopistolle, jossa luennot alkoivat kello 10.15. Illalla saatoin taas tulla takaisin t\u00f6ihin klo 17 ja olla klo 22 asti. P\u00e4iv\u00e4kirjani mukaan olin ensimm\u00e4isen\u00e4 iltana aivan poikki.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4lill\u00e4 jaksoin l\u00e4hte\u00e4 lauantai-iltana t\u00f6ist\u00e4 suoraan Linnasaliin tanssimaan, joskus taas olin niin v\u00e4synyt, etten kavereiden houkuttelusta huolimatta jaksanut l\u00e4hte\u00e4, vaan menin mieluummin kylpyyn. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 sunnuntaina em\u00e4nt\u00e4 soitti klo 11.30 ja h\u00e4lytti minut t\u00f6ihin niin pian kuin mahdollista, vaikka ty\u00f6vuoroni piti alkaa vasta klo 16. Kerran er\u00e4\u00e4n\u00e4 perjantaina vuorostaan p\u00e4\u00e4sinkin t\u00f6ist\u00e4 jo klo 19, vaikka ty\u00f6vuoroni piti kest\u00e4\u00e4 klo 20.30 asti. N\u00e4m\u00e4 \u00e4killiset muutokset eiv\u00e4t haitanneet minua.<\/p>\n\n\n\n

Emmaukseen majoittui usein ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 ryhmi\u00e4 ja he k\u00e4viv\u00e4t sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4 sen ravintolassa. Heille piti tarjota aina ruokajuomaksi puolukkamehua. Ryhmille tarjoilu oli minulle hankalaa, koska k\u00e4siss\u00e4 piti kantaa monia astioita kerralla eik\u00e4 se tahtonut sujua. T\u00f6iss\u00e4 sattuikin v\u00e4lill\u00e4 vahinkoja. Keskiviikkona 9.10.68 tiputin keittoa er\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen naisen puvulle ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 munakaslautasen p\u00f6yd\u00e4lle asiakkaan eteen. Joskus sain kyll\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isilta asiakkailta pieni\u00e4 lahjojakin.<\/p>\n\n\n\n

Er\u00e4\u00e4n kerran oli ruokailemassa T\u0161ekkoslovakian j\u00e4\u00e4kiekkojoukkue. Pudotin vahingossa ruokaa yhden kiekkoilijan housuille ja ne olivat h\u00e4nen ainoat, matkassa mukana olevat suorat housunsa. Niinp\u00e4 h\u00e4nen piti j\u00e4\u00e4d\u00e4 illaksi hotellille, kun muut l\u00e4htiv\u00e4t juhlimaan kaupungille.<\/p>\n\n\n\n

Emmauksessa ei tarjoiltu ollenkaan alkoholia, sill\u00e4 se oli raittiusravintola. Se helpotti tietysti minua, joka en tuntenut alkoholijuomia. Ravintoloissakin olin k\u00e4ynyt vain muutaman kerran, sill\u00e4 minua kiinnosti enemm\u00e4n tansseissa k\u00e4ynti, eik\u00e4 ik\u00e4k\u00e4\u00e4n aina riitt\u00e4nyt sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4syyn.<\/p>\n\n\n\n

Emmauksessa aamiainen tarjoiltiin aina p\u00f6ytiin, niin kuin muutkin ruoat. Seisovaa p\u00f6yt\u00e4\u00e4 ei tunnettu. Aamiaisen tarjoilu oli helppoa, kun muistettavaa ei ollut paljoa. Lounaalla ja illallisella asiakkaat tilasivat alkuruoan, p\u00e4\u00e4ruoan ja j\u00e4lkiruoan, jokainen v\u00e4h\u00e4n erilaisen. Tapana ei ollut kirjoittaa tilausta paperille, joten v\u00e4lill\u00e4 unohdin tilauksen ja jouduin kysym\u00e4\u00e4n uudelleen asiakkaalta, mik\u00e4 olikaan ollut h\u00e4nen tilauksensa.<\/p>\n\n\n\n

Lopetin ty\u00f6ni Emmauksessa 31.12.1968. Ihmeekseni sain ty\u00f6todistukseen arvioksi, ett\u00e4 olin osoittanut hyv\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, ty\u00f6taitoa ja ahkeruutta. Ty\u00f6kokemus oli mielenkiintoinen ja avartava.<\/p>\n\n\n\n

Emmauksen talon <\/strong>historiaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1883 perusti Tukholmasta kotoisin ollut Nikolai Bauer Tampereen rautatieasemaa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4 sijaitsevalla paikalle Hotelli Wasan, joka tunnettiin my\u00f6s Bauerin hotellin nimell\u00e4. Tampereen kaupunginarkkitehti Caloniuksen suunnittelemaan rakennuskokonaisuuteen kuului kaksikerroksinen kulmarakennus ja yksikerroksiset puutalot Rautatienkadun ja H\u00e4meenkadun varsilla. Kun Tampereella otettiin vuonna 1907 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kunnallinen kieltolaki, Bauer myi hotellinsa NMKY:n, NNKY:n ja Kaupunkil\u00e4hetyksen muodostamalle omistajaryhm\u00e4lle. N\u00e4m\u00e4 tahot omistivat hotellin sitten vuoteen 1982 saakka.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vanha Emmauksen talo. L\u00e4hde Koskesta voimaa<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uusien omistajien perustama raittiushotelli Hospiz Emmaus avattiin syyskuussa vuonna 1907, ja siit\u00e4 tuli pian Tampereen suosituin majoituspaikka. Vuonna 1923 hotellia laajennettiin nelikerroksisella piharakennuksella, jonka suunnitteli Heikki Tiitola.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1932 ryhdyttiin Tampereen uuden rautatieaseman rakennust\u00f6iden yhteydess\u00e4 alentamaan H\u00e4meenkadun ja Rautatienkadun pintaa, jonka vuoksi olisi jouduttu tekem\u00e4\u00e4n muutoksia vanhoihin hotellirakennuksiin. Emmauksen johtokunta p\u00e4\u00e4ttikin sen vuoksi rakentaa paikalle uuden hotellin, jonka rakennusty\u00f6t alkoivat vuonna 1935. Valmistuessaan uusi hotelli oli 117 huoneellaan Suomen suurin. Se on kuusikerroksinen hotellirakennus, joka on valmistunut vuonna 1936. Funktionalismia edustavan rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehti Bertel Str\u00f6mmer ja rakennusmestari Heikki Tiitola.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1936 konditoriamestari Aarne Linkosuon aloitti leipomoliikkeen toiminnan Hotelli Emmauksen piharakennuksessa ja myym\u00e4l\u00e4 oli rautatieasemaa vastap\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hotelli Emmaus myytiin vuonna 1982 Yhtyneille Ravintoloille, ja nykyisin rakennuksessa toimii Hotelli Scandic Tampere City. Hotellia on laajennettu uudella lis\u00e4rakennuksella Rautatienkadun suuntaan, ja hotellissa on nykyisin 263 huonetta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Hotelli Emmauksen talo, Scandic Tampere 2014. L\u00e4hde Wikimedia Commons<\/em>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/em>
Raija Kanniston p\u00e4iv\u00e4kirja ja ty\u00f6todistus Emmauksesta
Hotelli Emmauksen talo<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n


<\/em>Kirjoittaja Raija Kannisto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kokemuksia tarjoilijana Emmauksessa syksyll\u00e4 1968 Syyskuussa 1968 olin toisen vuoden opiskelija Tampereen yliopistossa. Koska olin tamperelainen ja asuin kotona, asumis- ja ruokakuluja ei ollut. Kuitenkin minun piti hankkia tarvitsemani vaate- ja k\u00e4ytt\u00f6rahat itse, sill\u00e4 perheeni oli tavallinen ty\u00f6l\u00e4isperhe eik\u00e4 rahaa ollut liiaksi. Halusin siis johonkin osa-aikaty\u00f6h\u00f6n. Is\u00e4 kehotti minua kysym\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 hotelli Emmauksesta, koska h\u00e4n … Jatka lukemista Hospiz Emmauksessa tarjoilijana<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-1488","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirjoittaja-raija-kannisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1488","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1488"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1488\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1535,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1488\/revisions\/1535"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1488"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1488"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/tamsuku.fi\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1488"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}